Tuomas Pöystin kausi oikeuskanslerina osui poikkeukselliseen aikaan. Vuosien 2018 ja 2025 välillä koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja eurooppalaisten oikeusvaltioiden kohtaama paine mittauttivat myös suomalaisen oikeusval-tion resilienssiä.
Nyt uuden tehtävän kynnyksellä Pöysti summaa havaintojaan suomalaisesta oikeusjärjestelmästä ja sen tulevaisuuden haasteista.
– Karu reaalipolitiikka on tehnyt maailmalla paluun, ja siihen on täytynyt vastata myös oikeudellisesti. Samalla tavallisten ihmisten arjen ongelmat ovat olleet jatkuvasti läsnä: viivästyneet oikeudenkäynnit, epäselvyydet lainsäädännön toimeenpanossa ja yksittäiset kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta, hän kertoo työhuoneessaan Valtioneuvoston linnassa.
– Oikeuskanslerin työ on ollut ainutlaatuinen näköalapaikka. Tässä saa herkästi tuntuman yhteiskunnan ja oikeuselämän muutoksiin.
Oikeuskanslerinvirastossa tehtiin vuonna 2022 mittava tehtävien uudelleenjärjestely yhdessä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa. Oikeuskansleri profiloitui lakiuudistuksen myötä entistä enemmän hallituksen ennakolliseen laillisuusvalvontaan, perustuslakikontrolliin sekä rakenteellisiin kysymyksiin.
Muun muassa maanpuolustusorganisaatioihin, poliisitutkintaan ja pakkokeinoihin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä turvapaikanhakuun liittyviä yksilön oikeuksia yksittäisessä tapauksessa koskevia asioita siirrettiin laajasti oikeuskanslerilta eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Uudistuksen tavoitteena oli vähentää oikeuskanslerinvirastoon saapuvien kantelujen määrää. Kantelujen määrän kasvun vuoksi tämä ei täysin toteutunut. Vuonna 2024 oikeuskansleri ratkaisi 3 419 laillisuusvalvonta-asiaa, mikä on täysin samalla tasolla kuin ennen uudistusta ratkaistujen asioiden määrä.
– Kanteluja tulee edelleen runsaasti, etenkin tuomioistuimien ja valtioneuvoston toimintaan liittyen. Osa niistä perustuu perusteltuihin huoliin, osa taas subjektiivisiin kokemuksiin epäoikeudenmukaisuudesta, joihin meillä ei ole perustetta puuttua, Pöysti sanoo.
”Meidän tehtävämme on puuttua selkeisiin virheisiin ja varmistaa, että ratkaisut ovat faktuaalisesti oikein ja perusteltuja.”
Asianajajien asema voitaisiin turvata perustuslailla
Oikeuskansleri toimii myös asianajajien toiminnan ylimpänä laillisuusvalvojana. Pöystin työpöydällä on vuosittain käsitelty noin 800–900 asianajajiin liittyvää tapausta. Hän peräänkuuluttaakin valvontaratkaisuilta riittävän huolellista perustelua sekä asianajajan että asiakkaan näkökulmasta.
– Usein taustalla on viestinnän epäonnistuminen tai koettu epäselvyys. Meidän tehtävämme on puuttua selkeisiin virheisiin ja varmistaa, että ratkaisut ovat faktuaalisesti oikein ja perusteltuja.
Nykyistä valvontarakennetta Pöysti päivittäisi. Hän toivoo asianajajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonnan yhdenmukaistamista ja mainintaa asianajajakunnan riippumattomuudesta perustuslakiin. Tätä muutosta on ajanut myös Suomen Asianajajat.
Pöysti painottaa, että vaikka perustuslain tulee pysyä ytimekkäänä ja ajattomana, juuri tästä syystä siihen olisi perusteltua sisällyttää yleisperiaate, joka tunnustaa asianajajakunnan – mukaan lukien luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ja julkiset oikeusavustajat – keskeisen roolin oikeusvaltion turvaajana.
Perustuslaillinen tunnustus palvelisi myös käytännön uudistustyötä. Pöystin mukaan se voisi tarjota vankan pohjan ammattikunnan sääntelylle ja valvonnalle, yhdistäen itsenäisyyden ja julkisen vallan käyttöön liittyvät vaatimukset.
– Valvontalautakuntien sanktiovalta on periaatteessa julkisen vallan käyttöä, mutta valtio ei voi eikä sen tulekaan ryhtyä yksityiskohtaisesti säätelemään asianajajakunnan sisäistä toimintaa. Tähän nähden perustuslain antama normatiivinen perusta olisi tervetullut ja tarpeellinen, hän sanoo.
Juridiikan yleissivistystä tarvitaan lisää
Tuomas Pöystin mukaan kansalaisten yleissivistys juridiikasta on hieman kohentunut, mutta parantamisen varaa on yhä. Ihmisillä on usein epäselvä käsitys esimerkiksi siitä, mitä oikeuskansleri tekee ja voi tehdä.
Laillisuusvalvojana oikeuskanslerin tehtävä on arvioida, onko kantelun kohde menetellyt lainmukaisesti ja oikein – ei ratkaista sitä, tuntuiko päätös oikeudenmukaiselta.
– Monelle on vaikea hyväksyä, että tuomioistuimen ratkaisuun ei voi enää puuttua, jos siinä ei ole tapahtunut selkeää oikeudellista virhettä, Pöysti toteaa.
Hän ei mielellään lähde jälkiviisastelemaan oman toimikautensa onnistumisia tai epäonnistumisia, mutta mainitsee, että koronapandemian aikana olisi nykytiedolla voitu toimia joiltain osin toisin. Esimerkiksi Ruotsissa rajoitukset olivat Suomea lievempiä, mutta jatkuivat pidempään. Ruotsin ylikuolleisuusluvut olivat lopulta koronavuosina yhdet Pohjoismaiden alhaisimmista.
– Rajoituksia olisi voitu purkaa aiemmin, erityisesti lasten ja nuorten osalta. Kulttuurialan kohtelu ei myöskään ollut yhdenvertaista muihin aloihin nähden, Pöysti arvioi.
Hän korostaa, että ratkaisuja tehtiin senhetkisen tiedon pohjalta, mutta kaikki oikeudellisesti sinänsä moitteettomat menettelyvaihtoehdot eivät välttämättä olleet aina yhteiskunnallisesti parhaimpia.
– Pandemiasta saatiin kuitenkin paljon arvokasta oppia tulevaisuuteen. Oikeudellisessa arvioinnissa päätökset joudutaan aina tekemään sillä tiedolla, mikä sillä hetkellä on käytettävissä.
”Meillä on Suomessa myös krooninen lähisuhdeväkivallan ongelma, johon pitäisi puuttua tehokkaammin poliisissa, syyttäjälaitoksessa ja tuomioistuimissa.”
Onko oikeutta tarjolla kaikille?
Suomen oikeusvaltio on edelleen vahva, mutta Pöystin mukaan haasteitakin riittää: oikeudenkäyntien kesto, oikeusavun rajallisuus ja ryhmäkanteiden kapeus vaikeuttavat kansalaisten oikeuksien toteutumista.
– Tietyissä asioissa prosessit kestävät kohtuuttoman pitkään, ja varsinkin riita-asioissa tämä muodostaa kansainvälisestikin katsottuna ongelman.
Hän painottaa, että keskituloisilla, jotka eivät kuulu oikeusavun piiriin mutta eivät myöskään saa kattavaa vakuutusturvaa, voi olla vaikeuksia ylipäätään saada oikeutta.
Pöysti pitää haasteellisena myös vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen pitkää kestoa. Jos lautakunnalta odotettu suositus viivästyy esimerkiksi kahdella vuodella, riskinä on, että varsinainen oikeudenkäynti jää vanhentumissääntöjen vuoksi aloittamatta.
Toisin kuin monissa muissa EU-maissa, Suomessa ryhmäkanne on tiukasti sidottu kuluttaja-asioihin ja viranomaisaloitteisuuteen. Tämä rajoittaa yksilöiden mahdollisuuksia hakea oikeutta, vaikka EU-oikeus toisi siihen jo nyt väljyyttä.
– Meillä on pitkälti oletus, että viranomainen tarttuu asiaan. Mutta jos näin ei tapahdu, yksilöllä on tosiasiallisesti vain rajalliset keinot toimia, vaikka muodollisesti asianosaisen asema oikeudenkäynnissä on vahva, Pöysti arvioi.
– Meillä on Suomessa myös krooninen lähisuhdeväkivallan ongelma, johon pitäisi puuttua tehokkaammin poliisissa, syyttäjälaitoksessa ja tuomioistuimissa, hän huomauttaa.
Juridiikassa tarvitaan kontekstin ymmärrystä
Oikeuskansleri Tuomas Pöystin yksi virkakauden keskeisistä oivalluksista liittyy kontekstin merkitykseen juridiikassa.
Pöystin mukaan oikeusvaltiossa on ratkaisevan tärkeää, että lakeja säädetään ja sovelletaan asiayhteytensä ymmärtäen. Ilman tätä ulottuvuutta juridiikka menettää nopeasti merkityksensä.
– Nykyisessä maailmantilanteessa kontekstiviisas lainkäyttö on tärkeämpää kuin koskaan, hän painottaa.
Seuraavaksi Pöysti siirtyy eurooppalaiseen asianajotoimistoon Geradin Partnersiin, jossa hän aloittaa syksyllä 2025 vanhempana neuvonantajana ja perehtymisajan jälkeen asianajajana osakkuuspolulla. Tehtävä keskittyy muun muassa teknologiasektoriin, yritystutkimuksiin ja EU-oikeuteen.
– Halusin vielä tehdä jotain jännittävää. Tämä mahdollisuus tuntui oikealta: kansainvälistä EU-oikeudellista työtä, jossa voi hyödyntää omaa osaamista ja tukea eurooppalaista ja suomalaista elinkeinoelämää. Olen ollut nuoresta juristista lähtien kiinnostunut digitaalisen teknologian juridisista kysymyksistä.
Väistyvä oikeuskansleri on vastaillut haastattelun aikana kysymyksiin tehtävän mukaisella arvokkuudella ja liikaa tunteita paljastamatta – mutta viimeinen kysymys muodostaa poikkeuksen.
Millä mielin lähdette kohti uutta tehtävää ja vaihetta elämässä?
– Innostuneena! hän vastaa, katsoo silmiin ja väläyttää hymyn.
Tuomas Pöysti, 55
• Oikeustieteen tohtori 1999, filosofian tohtori 2019
• Useita tehtäviä VM:ssä 1999–2006
• Pääjohtaja, VTV 2007–2015
• Alivaltiosihteeri, STM 2015–2017
• Oikeuskansleri 2018–2025
