”I just think that the law firms have to behave themselves.”
Näin sanoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lehdistötilaisuudessa maaliskuussa. Hän on tehnyt selväksi, mitä käyttäytyminen tarkoittaa: sitä että toimii hänen toivomallaan tavalla.
Toisen kautensa alusta lähtien Trump on testannut valtaoikeuksiensa rajoja. Hän on käyttänyt toimeenpanovaltaansa peittelemättä myös henkilökohtaisen koston välineenä. Hyökkäyksiltä eivät ole välttyneet ne tuomarit ja asianajajat, jotka hän mieltää ”vastustajikseen”.
Heti alkuvuodesta joukko asianajotoimistoja sai kokea, mitä on joutua epäsuosioon. Hallinto lähetti parillekymmenelle firmalle kyselyjä näiden henkilöstöpolitiikasta, tähtäimessä DEI-monimuotoisuusohjelmat.
Heti alkuvuodesta joukko asianajotoimistoja sai kokea, mitä on joutua epäsuosioon.
Hallinto on syyttänyt toimistoja ”oikeusjärjestelmän aseistamisesta” ja ”Amerikan etujen heikentämisestä”. Kohteena ovat toimistot, jotka ovat olleet osallisina Trumpia tai hallinnon toimia vastaan nostetuissa oikeusjutuissa.
Hallinnon toimeenpanomääräyksillä (executive order) juristeilta on evätty pääsy liittovaltion rakennuksiin – esimerkiksi tuomioistuimiin. Asianajotoimistojen ja liittovaltion elinten sopimuksia on jäädytetty, kuten myös liittovaltion ja asianajotoimistojen asiakkaiden sopimuksia.
Pelon ilmapiiri
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, akateemikko Martti Koskenniemi havaitsi pelon ilmapiirin jo kevättalvella, kun hän kävi New York Universityssa säännöllisesti toistuvalla vierailijaprofessorin jaksollaan.
– Executive orderit ovat toimistoille käytännössä kuolemantuomio. Ne eivät voi toimia, jos eivät pääse liittovaltion tiloihin, tuomioistuimet mukaan lukien, tai jos niiden asiakkaat eivät voi tehdä sopimuksia liittovaltion kanssa.
Useat toimistot nostivat kanteet ja ovat voittaneet kaikki, joskin käsittely jatkuu muutoksenhakutuomioistuimissa. Mitään määräystä ei ole siis vielä pantu toimeen.
Pelote on kuitenkin luotu. Uutistoimisto Reuters haastatteli asianajajia ja järjestöjen edustajia ja analysoi miljoonia oikeudenkäyntiasiakirjoja. 14 kansalaisoikeusjärjestöä kertoi, että niiden luotetut asianajotoimistot epäröivät olla yhteydessä järjestöihin, salaavat edustuksensa tai kieltäytyvät edustamasta niitä. Asiakirjojen perusteella suuret toimistot ovat vetäytyneet laajasti oikeudenkäynneistä liittovaltiota vastaan.
Yhdysvaltain järjestelmässä oikeusprosesseilla on iso rooli hallinnollisten päätösten laillisuuden ja lakien perustuslaillisuuden koettelemisessa. Vähemmistöjen aseman turvaaminen tapahtuu usein oikeudessa ja asianajotoimistojen pro bono -työnä. Toimistot ovat ajaneet järjestöjen kanteita esimerkiksi ilmasto- ja tasa-arvokysymyksissä.
– Edustan sellaista kantaa, että ei voi sanoa, että valtio joko on tai ei ole oikeusvaltio. Mutta Yhdysvallat on voimakkaasti liukumassa pois toimintatavoista, joita oikeusvaltioon liitämme, Koskenniemi sanoo.
Diilejä Trumpin kanssa
Ensin taipui Paul Weiss: 150-vuotias globaali yritys. Se oli halukas ”mukauttamaan asiakasvalintaa ja palkkauskäytäntöjä” presidentin mieltymysten mukaisiksi ja tarjoamaan 40 miljoonalla dollarilla palveluita hallinnon hyväksymiin tarkoituksiin.
Useat suuret, menestyvät toimistot ovat nöyrtyneet ”diileihin”. Ne ovat luopuneet monimuotoisuusohjelmistaan, sitoutuneet olemaan nostamatta kanteita Trumpia vastaan ja luvanneet ilmaispalveluja hallinnon tarpeisiin.
Antautumalla tänään Simpson Thacher liittyy useiden muiden historiallisten, vaikutusvaltaisten ja hyvin resursoitujen asianajotoimistojen joukkoon, jotka polvistuvat suutelemaan autoritarismia, kirjoitti losangelesilainen asianajaja Siunik Moradian kollegoilleen erokirjeessään, jonka hän julkaisi myös LinkedInissä.
Monien asianajajien moraalille sovinnot ovat liikaa. Jotkut ovat irtisanoutuneet. Asiakaskuntaa on liikkunut. Microsoft vaihtoi Simpson Thacherin toiseen toimistoon, Jenner & Blockiin, joka on haastanut hallinnon oikeuteen. Microsoft ei ilmoittanut syytä.
Toisaalta asiakkaille on riski käyttää toimistoa, joka on riitasuhteessa hallintoon.
Tuomioistuimet ovat tähän asti kumonneet määräykset. Kuinka käy aikanaan konservatiivi-enemmistöisessä korkeimmassa oikeudessa, siitä Koskenniemi ei olisi varma. Hän katsoi muutama kuukausi sitten, että noin 20:stä Trumpin toimia koskevasta jutusta Trump oli voittanut 18.
– On syytä muistaa, että täysin riippumatta siitä, miten oikeusjutuissa käy, liittovaltiolla on tavattomasti mahdollisuuksia vaikeuttaa asianajotoimistojen toimintaa tai tehdä se mahdottomaksi.
Asianajotoimistojen tyypillinen tehtävä on hakea asiakkaan puolesta erilaisia lupia. Jos liittovaltio päättää evätä luvat tietyn toimiston asiakkailta, näitä asiakkaita ei enää tule.
Juridisesti kyseenalaiset sovinnot
Asianajaja Petri Taivalkoski toimii välitystuomarina ja sovittelijana kotimaisissa ja kansainvälisissä riidoissa. Hän käsitteli syyskuussa Asianajajaoikeuden killan tilaisuudessa asianajotoimistojen ja Trumpin diilejä.
Mediatietojen perusteella sovinnot ovat voineet olla epävirallisten keskustelujen tuloksia, eivät välttämättä sopimusasiakirjoja. On epäilty, onko sopimusta syntynyt lainkaan – etenkään, jos se on syntynyt painostuksen seurauksena.
Asianajajayhteisö The American Bar Association totesi kesäkuussa nostamassaan kanteessa, että sovinnot eivät ilmeisesti ole kirjallisia eivätkä täytäntöönpanokelpoisia. Presidentti voi muuttaa mielensä milloin vain ja antaa toimeenpanomääräyksen, jos firmat poikkeavat liikaa hänen toiveistaan, ja näin jatkaa painostusta.
Taivalkoski sanoo, että taipuminen hallinnon painostukseen ja sitoumus antaa ilmaista työtä hallinnon päämäärien edistämiseen ei sovi yhteen riippumattomuuden vaatimuksen kanssa, joka on asianajotoiminnan peruslähtökohta.
– Asianajotyössä ennen jokaista toimeksiantoa pitää tarkistaa, ettei sen hoitamiseen ole esteitä. Se ei voi toimia niin, että hallinnosta osoitetaan keissejä hoidettavaksi.
Taivalkoski jaksaa uskoa, että Yhdysvaltain korkein oikeuskin poliittisista nimityksistä huolimatta edustaa yhä oikeusvaltion periaatteita.
Tällä hetkellä toimistot luovivat hallinnon miellyttämisen ja arvovaltansa säilyttämisen ristipaineissa. Osa näyttää jo lipeävän diileistään. Reutersin mukaan ainakin neljä niistä on mukana hallinnon vastaisissa jutuissa, jotka koskevat transihmisten oikeuksia, maahanmuuttoa, tulleja ja tuulivoimaa.
Useat suuret, menestyvät toimistot ovat nöyrtyneet ”diileihin”.
Ei mitään tavallista kitkaa
The American Bar Association päätyi kesäkuussa epätavalliseen toimeen, kun se nosti kanteen Yhdysvaltain hallitusta, yli kahta tusinaa liittovaltion ministeriötä ja virastoa ja näiden johtajia vastaan.
Epätavallinen on aikakin. Elokuuhun ABA:n presidenttinä toiminut William R. Bay sanoo, että tämä ei ole tavallista oikeuden ja politiikan hankausta vaan laaja ja tuhoisa hyökkäys.
ABA pyytää tuomioistuinta julistamaan asianajajiin ja toimistoihin kohdistuvan uhkailun perustuslain vastaiseksi ja kieltämään hallitusta panemasta politiikkaa täytäntöön. Bayn mukaan asianajajien uhkailu on osa laajempia pyrkimyksiä vahingoittaa oikeusvaltiota.
– Hallituksen kanssa erimielisiä uhkaillaan ja heille kostetaan. Viranhaltijoita erotetaan ja rangaistaan työnsä tekemisestä. On hyökkäyksiä diversiteettiä vastaan, ihmisiä epäinhimillistetään, ihmisoikeuksia rikotaan ja oikeuden päätöksiä vastustetaan, sanoo Bay, jonka titteli ABAssa on nyt Immediate Past President.
– Jokainen yksittäinen haaste on huolestuttava, mutta yhdessä nämä ovat häpeällisiä. Ne eivät ole sitä, mitä Yhdysvallat edustaa ja mitä olemme koskaan pyrkineet olemaan.
Bay kuunteli kollegoiden huolia jo helmikuussa ABAn vuosikokouksessa. Järjestö päätti, että sen täytyy toimia koko ammattikunnan puolesta.
– Monet ovat huolissaan. Joskus öisin valveilla sitä murehtii, mitä tämä vaikuttaa perheeseeni, firmaani, ABAan ja työntekijöihimme. Mutta koskaan ei ole väärä hetki toimia oikein. Jos emme nouse puolustamaan ammattiamme, kuka sen tekee?
Kyse kaikkien oikeudesta
Bay korostaa, että ABA ei vastusta hallintoa vaan puolustaa oikeusvaltiota.
– Pyydämme tuomioistuinta vahvistamaan jotain, mistä ei ole koskaan ollut epäselvyyttä: hallinto ei voi rangaista asianajajia epäsuosittujen asiakkaiden tai asioiden edustamisesta.
Trumpin retoriikassa oikeus on politisoitunutta. Hallinto maalailee asianajotoimistoista vastustajiaan sen perusteella, kuka ajaa mitäkin asiaa.
– Jokaisen osavaltiomme korkeimmat oikeudet ovat sanoneet, että kun asianajaja edustaa asiakasta, se ei merkitse, että hän kannattaa asiakkaan poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia tai moraalisia näkemyksiä tai toimintaa. Se on todella selvää.
Bayn mukaan ihmisiä tulee muistuttaa siitä, että kyse ei ole vain asianajajista. Hyökkäykset kohdistuvat kaikkien mahdollisuuksiin tulla edustetuiksi ja saada oikeutta. Bay kuulee nykyään tämänkaltaisia tarinoita:
– Eräs työntekijämme kävi hammaslääkärissä. Suuhygienisti sanoi: tiedän että olet ABAssa töissä ja olen niin ylpeä siitä, mitä edustat, että päätin antaa rahaa yhteisölle.
Ammattikunta on Bayn mukaan aktivoitunut poikkeuksellisella tavalla. Tukea on tullut eri maiden asianajajayhteisöiltä.
– Jotain erityistä tapahtuu asianajajakunnassa ympäri maailmaa, ja viesti on selvä: meidän täytyy puolustaa ammattiamme ja arvoja, joita pidämme tärkeinä.
