Metson lakiasiainjohtaja Nina ­Kiviranta johtaa 62 juristin tiimiä, joka työskentelee globaalisti eri markkina-alueilla. Metso toimii kiviaines- ja kaivosalalla, jossa liiketoiminta on vahvasti kansainvälistä, ja oikeudelliset tarpeet ovat laaja-­alaisia.

– On vaikea myydä Suomesta Kiinaan suomalaisen lainsäädännön pohjalta. Siksi meillä on juridiikan osaamista paikallisesti ympäri maailmaa, Kiviranta kertoo.

Ulkopuolisia asianajotoimistoja tarvitaan erityisesti vaativissa projekteissa: isoissa rahoitusjärjestelyissä, monimutkaisissa kansainvälisissä sopimuksissa sekä kilpailuoikeuteen tai corporate governanceen liittyvissä kysymyksissä.

Isot projektit hoidetaan usein tunnettujen, kansainvälisten asianajotoimistojen kanssa, jotka pystyvät tuomaan pöytään riittävän laajat resurssit. Toisaalta Metso hyödyntää myös yksittäisiä luottoasiantuntijoita erityisalueilla, kuten kilpailuoikeuskysymyksissä ja immateriaali­oikeuksissa, jolloin jatkuvuus ja yhtiön tuntemus on arvossa.

– Kun kumppani tuntee meidät, johdon ja tavan, jolla liiketoiminta toimii, yhteistyö sujuu tehokkaammin. Se tuo selkeää lisäarvoa, Kiviranta sanoo.

”Asianajotoimiston ­kanssa voi luottaa siihen, että intressiristiriidat ja menettelyt hoidetaan asianmukaisesti.”

Käytännönläheisyys ja riskianalyysi korostuvat

Kiviranta on huomannut pitkän uransa aikana, että asianajotoimistojen toimintakulttuuri on muuttunut yhä asiakaslähtöisemmäksi.

– Me emme kaipaa pitkiä teoreettisia muis­tioita, vaan realistiseen riskianalyysiin perustuvia käytännön ratkaisuja. Yritystoimintaan liittyy aina riskejä, ja niiden tunnistamiseen sekä toimivien ratkaisujen löytämiseen tarvitaan kokeneita neuvonantajia, hän painottaa.

Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan jälkeen asetetut pakotteet ­käynnistivät mittavan selvitystyön: miltä osin ennen sotaa tehdyt toimitussopimukset Venäjälle voidaan hoitaa ja miten liitännäinen liiketoiminta ajetaan alas mahdollisimman pienin tappioin. Tällaisessa tilanteessa jatkuva tilannekuvan päivitys ja päätöksenteon tarkkuus ovat välttämättömiä.

Metso nojaa mieluiten asianajotoimistoihin, vaikka juridisia palveluita tarjoavat myös monet muut toimijat.

– Asianajotoimiston kanssa voi luottaa siihen, että intressiristiriidat ja menettelyt hoidetaan asianmukaisesti – ja että ne kestävät tarkastelun myös jälkikäteen, Kiviranta sanoo.

Juridiikan lisäksi tarvitaan ­pehmeitä arvoja

Nesteen lakiasiainjohtaja Christian Ståhlberg kuvaa asianajotoimistojen roolia yhä tarkemmin kohdentuvaksi. Nesteellä käytetään asianajotoimistojen palveluita erityisesti kolmella alueella: vaativissa riita-asioissa, suurissa projekteissa ja transaktioissa sekä sääntelyyn liittyvässä konsultaatiossa.

Vaikka energia-alan yhtiön sisäistä juridista osaamista on vuosien mittaan vahvistettu, ei ulkopuolisten asiantuntijoiden tarve ole poistunut.

– Toimimme globaalisti, eikä omaa juristia voi olla jokaisessa maassa. Tietyissä tilanteissa ulkopuolinen apu on välttämätöntä, ja silloin painavat asiantuntemus, kokemus ja kustannustehokkuus.

Ståhlberg korostaa kumppanin yhteistyökykyä ja asennetta. Hyvä juristi osaa nähdä metsän puilta ja hahmottaa asiakkaan kokonaiskuvan. Pelk­kien faktapohjaisten vastausten sijaan tarvitaan ratkaisuja ja ”konkreettisia etenemisväyliä”.

– Juridisen osaamisen ohella korostuvat peh­meät taidot, kuten yhteistyökyky ja neuvottelutaidot. Jos asianajotoimisto pystyy toimimaan saumatonta yhteistyötä tekevänä kumppanina, sen merkitys kasvaa huomattavasti, Ståhlberg sanoo.

– Tulevaisuus on tällä hetkellä yleisesti ottaen epäselvä. Tilanteet muuttuvat nopeasti, ja epävarmuutta on paljon niin maailmantaloudessa kuin megatrendeissäkin. Ehkä tärkein ominaisuus on – en tiedä puhunko tulevaisuudesta vai jo nykyhetkestä – joustava mieli ja valmius ajatella asioita tarvittaessa uudelleen.

”Juridisen osaamisen ­ohella ­korostuvat peh­meät ­taidot, kuten yhteistyökyky ja ­neuvottelutaidot.”

Sisällölliset vaatimukset kasvavat

Nordean Suomen toimintojen lakiasiainjohtaja Sakari Wuolijoki kertoo, että asianajotoimistojen palvelut ovat tärkeä osa pankkikonsernin arkea. Käytännössä yhteistyö jakautuu kahteen pääalueeseen: asiakasliitännäisiin transaktioihin ja pankin omiin juridisiin tarpeisiin.

Ensimmäinen ryhmä liittyy yritysrahoitukseen ja suurasiakasliiketoimintaan, jossa asianajajat hoitavat dokumentaatiota ja sopimusjuridiikkaa. Toinen ryhmä koskee pankin omia oikeudellisia kysymyksiä, kuten oikeudenkäyntejä tai sääntelyyn liittyvää neuvontaa.

Wuolijoen mukaan juridiikan kenttä kehittyy kahteen suuntaan. Transaktiojuridiikassa ­tekoäly ja teknologiset ratkaisut voivat tehostaa työtä, ­mutta neuvonnassa sisällöllinen vaikeusaste usein vain kasvaa.

Nordealla on käytössä asianajotoimistopaneeli, joka kilpailutetaan säännöllisesti. Toimistot valitaan paneeliin niiden laadun, asiantuntemuksen, hinnoittelun ja palvelukykyjen perusteella.

Paneeli toimii lähtökohtana, kun yksittäisiin toimeksiantoihin haetaan sopivaa kumppania.

– Haluamme paneeliimme toimistoja, jotka ovat paitsi hintakilpailukykyisiä, myös laaja-alaisia. Arvostamme myös lisäarvopalveluita, kuten räätälöityjä koulutuksia tai secondment-malleja, joilla voidaan tukea omaa organisaatiotamme, kun tarve on suuri.

Wuolijoen mukaan hyvä kumppani ymmärtää asiakkaansa liiketoimintaa ja panostaa pitkäjänteisesti yhteistyöhön. Hän arvostaa yhteisiä tilaisuuksia, ajankohtaiskatsauksia ja vuorovaikutteista tiedonvaihtoa.

Vaikka digitalisaatio ja uudet palvelumallit ovat tärkeä osa nykypäivää, Wuolijoki haluaa muistuttaa perusasiasta:

– Asianajotoimistojen ei pidä aliarvioida laadukkaan juridiikan merkitystä. Uudet teknologiat ja muutospaineet ovat todellisia, mutta kaiken lähtökohta on silti se, että toimistot tuntevat juridiikan ja neuvovat näkemyksellisesti. Siitä ei saa tinkiä.

”Arvostamme myös lisäarvo­palveluita, kuten räätälöityjä ­koulutuksia tai secondment-­malleja, joilla voidaan tukea omaa organisaatiotamme.”