Mitkä asiat ovat jääneet sinulle ­erityisesti mieleen 40 vuoden aikana?

Tietotekniikka on kehittynyt valtavasti 1980-luvun MikroMikko-tietokoneista ja ohjelmista. 1990-luvulla tulivat internet ja sähköposti, nyt tekoäly ottaa yhä suurempaa roolia. Viestintä on kokenut ison harppauksen: postitse kerran kuukaudessa lähetetyt kiertokirjeet ovat vaihtuneet nopeaan jäsenviestintään, someen, Advokaatti-lehteen ja podcasteihin. Mieleenpainuvia hetkiä ovat olleet monet hienot tapahtumat ja koulutukset, ja niissä mukavat kohtaamiset.

Miten Suomen Asianajajien ­toiminta on kehittynyt tänä ­aikana?

Olen seurannut ilolla, kuinka asianajajien määrä on kasvanut. Kun aloitin työni, jäseniä oli alle 900 – nyt heitä on jo 2 465. Myös henkilöstö on kasvanut kahdeksasta nykyiseen lähes kolmeenkymmeneen. Olen saanut tehdä tätä matkaa hienojen työkavereiden kanssa. Ilahduttavaa on myös ollut naisten määrän kasvu niin Suomen Asianajajien johtotehtävissä kuin koko jäsenistössä.

Aloittaessani koulutus tarkoitti Asianajajapäiviä ja muutamaa vuosittaista tilaisuutta, kun nykyisin järjestämme yli 40 koulutuksellista tapahtumaa vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana etä- ja verkkokoulutukset ovat mullistaneet osallistumismahdollisuudet ja tehneet koulutuksesta aidosti valtakunnallista ja ajasta riippumatonta. Muutto Mikonkadun ajanmukaisiin toimitiloihin on puolestaan antanut meille mahdollisuuden järjestää koulutukset teknisesti täysin omin voimin.

Minkä ajatuksen haluat välittää asianajajille?

On ollut mielenkiintoista työskennellä tällä alalla neljän vuosikymmenen ajan. Asianajajat tekevät yhteiskunnallisesti arvokasta työtä, ja heidän lisääntynyt osallistumisensa myös Suomen Asianajajien luottamustehtäviin on ilahduttavaa. Kannustan asianajajia edelleen kehittämään ammattitaitoaan ja hyödyntämään laadukkaita koulutuksia, joissa alan huippuasiantuntijat jakavat osaamistaan ja kokemustaan.