Hauska traditio, josta tietää, että kesä­loma alkaa. Näin kuvaa asianajaja Leena Vesto vapaaehtoistyötään asianajajapäivystyksessä Helsingissä keskikesän Pride-tapahtumissa.

Vesto lähti mukaan kollegan innostamana. Samalla porukalla päivystystä on tehty useana vuonna, viime vuosina Pride-kohtaamispaikassa hotelli Hobo Helsingissä.

– Tykkään siitä, että voin tarjota maksutonta yleisneuvontaa ja ohjata ihmisiä hankkimaan apua.

Asianajajapäivystystä järjestetään ympäri vuoden myös esimerkiksi kirjastoissa, ja niissä kävijöitä on erittäin runsaasti.

Vesto rohkaisee kiinnostuneita asianajajia lähtemään mukaan. Vapaaehtoistyö ei vaadi erityistä valmistautumista: vain halua olla ihmisten kanssa ja antaa pari tuntia aikaansa.

Päivystäjän tehtävä on kuulostella asian luonnetta. Hän kertoo, onko tarpeen hakea oikeudellista apua ja tarvittaessa ohjaa oikealle taholle. Joskus pelkkä kuuntelu riittää.

”Tykkään siitä, että ­voin tarjota maksutonta yleisneuvontaa ja ohjata ihmisiä hankkimaan apua.”

Madaltaa avun hakemisen kynnystä

Pride-asianajajapäivystyksessä tarkoitus on olla paikan päällä siellä missä ihmisiä on liikkeellä.

Kysymyksiä asianajajille tulee mistä aiheista vain, kuten muissakin päivystyksissä. Jos kävijä miettii testamentin tekoa, Vesto voi neuvoa, miksi testamentti kannattaa laatia ja mitä kaikkea sillä voidaan määrätä sekä suositella kääntymään asiantuntijan puoleen testamentin laatimiseksi.

Vesto sanoo, että vapaaehtoistyöstä tulee hyvä mieli. On kiva auttaa, ja hyvää palautetta on tullut. Tosin joskus vaikka rikosasioissa ihmisten voi olla vaikea ymmärtää, miksei päivystäjä voi ottaa kantaa siihen, tekikö toinen väärin vai ei.

Veston mielestä on yllättävääkin, miten vaikea ihmisten on edelleen löytää apua oikeudellisiin ongelmiinsa. Moni ei tiedä ketä lähestyä ja kantaa huolta kustannuksista. Kohtaamiset voivat rohkaista huoliensa kanssa painivia.

– On todella tärkeää, että Suomen Asianajajat tarjoaa tällaista palvelua. Edelleen meidän olisi hyvä miettiä, miten voisimme saada avun hakemisen kynnystä madaltumaan.

”Tämä on itselleni merkityksellinen projekti, jolla on selkeä alku ja selkeä loppu.”

Järjestötyö päivätyön rinnalla

Joillekin vapaaehtoistyöstä tulee kuin toinen työ. Asianajaja Salla Tuominen hoitaa kaksivuotis­kauttaan ihmisoikeusjärjestö Zonta Internationalin kansainvälisenä presidenttinä.

– Sanon aina, että teen täysipäiväisesti asian­ajajan hommia ja teen täysipäiväisesti Zontaa. Siitä voi päätellä jotain. Ei tule hirveästi nukuttua, hän kertoo.

Järjestö tukee naisia ja tyttöjä ja ehkäisee ­naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Muita teemoja ovat ilmasto-oikeudenmukaisuus, koulutuksen tasa-­arvo ja naiset johtavissa asemissa.

Tuominen on kolmannen polven zonta, joka päätyi mukaan äitinsä kannustuksesta. Opiskelu­aikoina hän oli aktiivinen ainejärjestössä ja työelämään siirryttyään ajatteli keskittyä töihin. Puuhakkaalle ihmiselle se ei kuitenkaan riittänyt. Nyt hän on ollut Zontassa mukana parikymmentä vuotta, ja kansainvälisessä hallituksessa kahdeksatta vuotta.

Järjestön presidenttinä Tuominen matkustaa melkein kerran kuussa mannerten välillä ympäri maailmaa. Päämaja on Yhdysvalloissa, ja Tuominen toimii pääsihteerin esihenkilönä. On hallituksen ja Zontien säätiön hallitusten kokoukset, toimikuntien ja valiokuntien ohjausta, lainsäädäntöön vaikuttamistyötä, varainkeruuta, sidosryhmätyötä ja tutustumista eri järjestöjen kanssa toteutettaviin palveluprojekteihin.

Haastatteluhetkellä Tuominen oli Ghanassa perehtymässä hankkeeseen, jossa ehkäistään ­lapsiavioliittoja.

– Ei tässä kauheasti tarvitse omaa elämäänsä miettiä, kunhan jotenkin surffaa. Työt ja tämä vievät kaiken ajan. Mutta tämä on itselleni merkityksellinen projekti, jolla on selkeä alku ja selkeä loppu.

Työtä paremman maailman eteen

Vapaaehtoistyö antaa paljon. Se on mielekästä, voi toimia paremman maailman eteen.

– Elämme tilanteessa, jossa naisten ­oikeuksia poljetaan: niissäkin paikoissa, joissa ne ovat aiemmin selkeästi ottaneet hyppyjä eteenpäin, on menty taaksepäin. Toivottavasti voimme vaikuttaa siihen, että tulevien sukupolvien ei tarvitse käydä samaa taistelua uudestaan.

– Tämä on once in a lifetime -mahdollisuus olla kansainvälisen järjestön johdossa. Esimerkiksi Ghanan matkalla olen tavannut maan varapresidentin. Ei minulla olisi suomalaisena asianajajana pääsyä tämäntyyppisiin tilaisuuksiin.

Tuominen tekee yritysjärjestelyjuridiikkaa kansainvälisessä asianajotoimistossa. Siitä ymmärryksestä, jota hän on järjestössä voinut kasvattaa eri kulttuurien kanssa toimimisesta, kestävästä kehityksestä ja ihmisoikeuksista, on hyötyä myös päivätyössä.

Tuominen ajattelee, että asianajajilla olisi annettavaa monissa vapaaehtoistöissä. Pienikin auttaminen tuo hyötyä – ja iloa itselle.

– Siitä ei ole haittaa, että ymmärtää hallintoa, juridiikkaa ja riskienhallintaa. Pitää vain muistaa, että ei saa olla liian juristi ja liian varovainen: tehdään asioita eikä liikaa nysvätä riskien kanssa. Ne täytyy ymmärtää, mutta sitten täytyy mennä eteenpäin.

Heinäkuussa Tuomisen pesti siirtyy seuraavalle. Hänen oma suunnitelmansa on lähinnä saada ”oma elämä takaisin” ja enemmän aikaa perheelle.

– Mutta ei sitä koskaan tiedä, mistä taas innostuu jossain vaiheessa.