JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
21.9.2021 8:00

Teks­ti Kir­si Rii­pi­nen // Ku­vat Lau­ra Tam­mis­to

Ura rikosjuttujen parissa on vienyt Kaarle Gummeruksen Liberiaan saakka

Asi­a­na­ja­ja Kaar­le Gum­me­rus ei epä­röi puo­lus­taa ras­kais­ta­kaan ri­kok­sis­ta syy­tet­ty­jä. Hä­nen mie­les­tään Suo­men oi­keus­jär­jes­tel­mä kär­sii eten­kin esi­tut­kin­nan eli po­lii­sin re­surs­si­pu­las­ta. Toi­nen pul­ma on oi­keu­sa­vun lii­an kor­kea kyn­nys.

Ta­paam­me Kaar­le Gum­me­ruk­sen kans­sa haas­tat­te­lua var­ten pe­rin­teik­kääs­sä Ek­ber­gin kah­vi­las­sa Hel­sin­gin Bu­le­var­dil­la. Paik­ka on Gum­me­ruk­sen va­lin­ta. Hän asui koko opis­ke­lu­a­jan ihan naa­pu­ris­sa, mut­ta päät­ti sil­loi­sen tyt­töys­tä­vän­sä kans­sa, et­tä käy­vät kah­vi­las­sa vas­ta val­mis­tu­mi­sen jäl­keen – Ek­berg kun oli lii­an hie­no ja kal­lis paik­ka opis­ke­li­ja­bud­je­til­le.

Vie­rai­lu to­teu­tui vas­ta nyt, lä­hes kol­men­kym­me­nen vuo­den jäl­keen.

Kah­vi­kup­pien lep­poi­sas­sa ki­li­näs­sä on vai­kea eläy­tyä sii­hen, et­tä vas­ta­pää­tä is­tu­va hy­vän­tuu­li­nen mies on puo­lus­ta­nut usei­ta ras­kais­ta hen­ki­ri­kok­sis­ta syy­tet­ty­jä.

Nyt­kin hän suun­taa suo­raan kah­vi­las­ta Van­taal­le van­ki­laan pää­mies­tään ta­paa­maan ja il­lan hän ai­koo aher­taa val­mis­tau­tu­mal­la Li­be­ri­as­sa ja Sier­ra Le­o­nes­sa käy­tä­vää so­ta­ri­ko­soi­keu­den­käyn­tiä var­ten. Gum­me­ruk­sen pää­mies­tä syy­te­tään useis­ta Li­be­ri­an si­säl­lis­so­das­sa ta­pah­tu­neis­ta jul­muuk­sis­ta, jot­ka ajoit­tu­vat vuo­sil­le 1999–2003.

Seu­raa­va vai­he oi­keu­den­käyn­nis­sä on syyt­tä­jien ja puo­lus­tuk­sen hank­ki­mien uu­sien to­dis­ta­jien kuu­le­mi­nen. Tätä var­ten Gum­me­rus mat­kus­taa Li­be­ri­aan. Syy­tet­ty ja hä­nen toi­nen avus­ta­jan­sa seu­raa­vat oi­keus­sa­lin ta­pah­tu­mia Kyl­mä­kos­ken van­ki­las­sa vi­de­oyh­tey­den vä­li­tyk­sel­lä.

Jut­tu on sel­vi­tet­tä­vien ta­pah­tu­mien vuok­si ras­kas, mut­ta se on sitä muis­ta­kin syis­tä, Gum­me­rus ker­too. Kuul­ta­va­na on kym­me­niä ih­mi­siä, jois­ta mo­net ei­vät puhu eng­lan­tia. Tulk­kaus sekä kään­nös­vir­heet te­ke­vät omat kie­mu­ran­sa pro­ses­siin.

– Tu­lee hel­pos­ti vää­ri­nym­mär­ryk­siä. Toi­nen vai­keus on eri­lai­nen kult­tuu­ri. Jos­kus on vai­kea saa­da sel­koa, on­ko to­dis­ta­ja to­del­la oi­ke­as­ti ol­lut pai­kan pääl­lä vai tois­taa­ko hän vain luo­tet­ta­va­na pi­tä­mään­sä kuu­lo­pu­het­ta. Ai­ka­e­ro myös te­kee kah­des­sa maas­sa ta­pah­tu­vas­ta oi­keu­den­käyn­nis­tä ras­kaan ja päi­vät ve­ny­vät pit­kik­si.

Gum­me­rus toi­voo­kin, et­tä jut­tu saa­tai­siin lop­puun tä­män vuo­den puo­lel­la ei­kä sen jäl­keen enää tu­li­si uut­ta kä­sit­te­lyä ho­vi­oi­keu­des­sa.

Paljon kohuttuja tapauksia

Suo­mes­sa poik­keuk­sel­li­sen so­ta­ri­ko­soi­keu­den­käyn­nin li­säk­si Gum­me­ruk­sel­la on ta­ka­naan mui­ta­kin huo­mi­o­ta saa­nei­ta jut­tu­ja ku­ten Tu­run ter­ro­ris­ti­puu­ko­tus, jouk­ko­mur­his­ta syy­te­tyt ira­ki­lai­set kak­so­set, jois­ta tois­ta Gum­me­rus avus­ti, Sei­nä­jo­en tei­ni­sur­ma ja huu­mei­siin liit­ty­vä laa­ja Ka­tis­ka-jut­tu.

Pak­ko on siis ky­syä, mi­ten Gum­me­rus jak­saa vuo­des­ta toi­seen hoi­taa jut­tu­ja, joi­ta mo­net kol­le­gat ei­vät edes ot­tai­si vas­taan.

– Ju­tun ras­kaus asi­a­na­ja­jan nä­kö­kul­mas­ta ei oi­ke­as­taan lii­ty sen ai­hee­seen. Ras­kas ri­kos­ni­mi­ke ei si­nän­sä tee ju­tus­ta vai­ke­aa. Mo­net ri­kos­ju­tut ovat hy­vin sel­kei­tä, kun taas si­vii­li­ju­tut voi­vat ol­la hy­vin mo­ni­mut­kai­sia. Jut­tu­jen ras­kaus voi tul­la nii­den kes­tos­ta tai vai­keu­det voi­vat liit­tyä sii­nä mu­ka­na ole­viin asi­a­no­sai­siin tai oi­keu­del­li­siin ky­sy­myk­siin.

Tänä päi­vä­nä ei on­nek­si tar­vit­se sa­noa, et­tä kol­le­gat te­ki­si­vät työs­tä ras­kas­ta.

– Ri­kos­ju­tuis­sa on asi­a­na­ja­jan kan­nal­ta se han­ka­la puo­li, et­tä nii­tä ei voi so­vi­tel­la ka­len­te­riin, vaan ju­tun käyn­nis­ty­mi­nen mer­kit­see työ­päi­vien ve­ny­mis­tä ja töi­den uu­del­leen­jär­jes­te­lyä toi­mis­tos­sa.

Asi­a­na­ja­jan jak­sa­mis­ta poh­dit­ta­es­sa Gum­me­rus muis­taa jon­kun jo edes­men­neen asi­a­na­ja­jan sa­no­neen, et­tä  ”asi­a­na­ja­jal­la on hyvä ol­la, kun on huo­no ol­la”. Eli asi­a­na­ja­jan työn luon­tee­seen on pe­rin­tei­ses­ti kuu­lu­nut se, et­tä töi­tä pi­tää haa­lia hiu­kan lii­kaa ja pai­naa pit­kää päi­vää.

Tä­hän Gum­me­rus sa­noo it­se­kin syyl­lis­ty­neen­sä ja myön­tää myös, et­tä hä­nen on ol­lut vai­kea kiel­täy­tyä hä­nel­le tar­jo­tuis­ta ju­tuis­ta. Nyt se­kin sa­no­ma­ton pe­ri­aa­te on kui­ten­kin ri­kot­tu, kun Gum­me­rus sa­noi ai­ka­tau­lu­syis­tä erääl­le hä­nel­le tar­jo­tul­le ju­tul­le ”ei”.

Juristi kolmannessa polvessa

Gum­me­ruk­sel­le oma asi­a­na­jo­toi­mis­to on yl­pey­den ai­he, ei­kä ih­me, sil­lä se on hä­nen isoi­sän­sä Kai Gum­me­ruk­sen pe­rus­ta­ma. Gum­me­rus siir­tyi sin­ne työs­ken­te­le­mään 1995 ja muis­te­lee en­sim­mäi­sek­si asen­ta­neen­sa toi­mis­toon pu­he­lin­kes­kuk­sen, vaik­ka ei yh­den mie­hen toi­mis­to sel­lais­ta oli­si tar­vin­nut. Hä­nel­lä oli si­ten jo alus­sa ali­ta­jui­nen aja­tus toi­mis­ton kas­vat­ta­mi­ses­ta. Täl­lä het­kel­lä toi­mis­tos­sa työs­ken­te­lee nel­jä ju­ris­tia ja yh­del­le uu­del­le oli­si paik­ka avoin­na, hän vink­kaa.

Vaik­ka ju­ris­tin am­mat­ti kul­kee Gum­me­ruk­sel­la su­vus­sa, sil­lä isä­kin oli la­ki­mies, ei hä­nel­le tätä vaih­to­eh­toa kui­ten­kaan mi­ten­kään ak­tii­vi­ses­ti tar­joil­tu ko­to­na. Hän sa­noo viet­tä­neen­sä huo­le­ton­ta kou­lu­ai­kaa il­man suu­rem­pia suun­ni­tel­mia. Am­ma­tin­va­lin­nan sa­ne­li pää­se­mi­nen en­si yrit­tä­mäl­lä oi­keus­tie­det­tä opis­ke­le­maan.

Yh­tä hel­pos­ti kävi am­ma­tis­sa pro­fi­loi­tu­mi­nen ”vai­kei­den” jut­tu­jen hoi­ta­jak­si. Yk­si jut­tu joh­ti toi­seen ja mai­ne kii­ri. Kään­ne­koh­ta­na hä­nen koh­dal­laan voi pi­tää en­sim­mäis­tä isom­paa huu­me­ri­kos­jut­tua. Se oli sil­loi­sel­la, 1990-lu­vun mit­ta­kaa­val­la suu­ri jut­tu Pir­kan­maal­la. Ky­sees­sä oli usei­ta ki­lo­ja kan­na­bis­ta. Jut­tu sai pal­jon jul­ki­suut­ta ja sen seu­rauk­se­na Gum­me­ruk­sel­le tar­jot­tiin mui­ta sa­man­kal­tai­sia ri­kos­jut­tu­ja.

– Sii­tä se läh­ti. Oli kuin lan­ka­ke­rä oli­si läh­te­nyt ke­riy­ty­mään. Sa­man­lai­sia het­kiä olen näh­nyt myös mui­den, nuo­rem­pien ju­ris­tien ural­la.

Gum­me­rus ker­too, et­tä hä­nel­lä on mie­les­sä koko ajan noin kym­me­nen vuo­den ”haa­ve­ho­ri­sont­ti”. Ai­na pit­kän ai­ka­vä­lin suun­ni­tel­mat ei­vät to­teu­du tai muut­tu­vat mat­kal­la, mut­ta tär­kein­tä on, et­tä nii­tä on.

57-vuo­ti­as Gum­me­rus ei suun­nit­te­le elä­köi­ty­mis­tä tai vä­li­vuo­sia, vaan nä­kee edes­sään vie­lä ai­na­kin kym­me­nen vuo­den työ­ru­pe­a­man.

– Mel­ko vä­häi­sel­lä ko­ke­muk­sel­la mi­nul­la on kui­ten­kin mo­neen muu­hun suo­ma­lai­seen asi­a­na­ja­jaan ver­rat­tu­na laa­jem­pi ko­ke­mus so­ta­ri­ko­soi­keu­den­käyn­nis­tä. Ai­ka näyt­tää, tu­lee­ko tä­män eri­koi­sa­lan toi­mek­si­an­to­ja mi­nul­le vie­lä jat­kos­sa.

Hän ei voi myös­kään ku­vi­tel­la it­se­ään pois­sa oi­keus­sa­leis­ta, sil­lä hän pi­tää is­tun­to­kä­sit­te­ly­jen il­ma­pii­ris­tä.

– Toi­saal­ta oi­keus­sa­lis­sa työs­ken­te­ly on ras­kas­ta ja sii­tä pi­tä­nee luo­pua sii­nä vai­hees­sa, kun ei enää pysy vauh­dis­sa mu­ka­na. En aio teh­dä töi­tä yli kah­dek­san­kymp­pi­sek­si ku­ten isä­ni ja isoi­sä­ni te­ki­vät.

Oikeusavun kynnys liian korkea

Gum­me­rus ei näe Suo­mes­sa tai Eu­roo­pas­sa ko­vin suur­ta tar­vet­ta uu­dis­taa oi­keus­lai­tos­ta tai lain­sää­dän­töä. Hän ar­vos­taa suu­res­ti kol­le­go­ja, jot­ka omis­tau­tu­vat sys­tee­min uu­dis­ta­mi­seen, mut­ta it­se hän lu­kee it­sen­sä pi­kem­min­kin to­teut­ta­jiin.

Sen si­jaan hän sa­noo ole­van­sa va­ka­vas­ti huo­lis­saan oi­keu­den­hoi­don re­surs­si­pu­las­ta, joka al­kaa jo ket­jun alus­ta, po­lii­sin re­surs­sien niuk­kuu­des­ta, ja päät­tyy ruuh­kiin kä­rä­jä­oi­keuk­sis­sa. Tut­kin­nas­sa po­lii­sit it­se ker­to­vat täs­tä: ruuh­ka ja kii­re vai­kut­ta­vat esi­tut­kin­nan laa­tuun. Pro­ses­sien hi­taus muo­dos­taa jo uhan oi­keus­val­ti­on to­teu­tu­mi­sel­le.

Gum­me­rus ker­too esi­merk­ki­nä asi­ak­kaas­taan, joka is­tuu kah­dek­san vuo­den van­keus­tuo­mi­o­ta ja har­kit­see va­li­tuk­sen­sa ve­tä­mis­tä pois, sil­lä uh­ka­na on, et­tei hovi-oi­keus eh­di kä­si­tel­lä va­li­tus­ta en­nen kuin ran­gais­tus on ko­ko­naan suo­ri­tet­tu. Sitä, mi­ten pro­ses­se­ja voi­tai­siin su­ju­voit­taa, poh­tii muun mu­as­sa Asi­a­na­ja­ja­lii­ton työ­ryh­mä, jos­sa Gum­me­rus­kin on mu­ka­na, jos­kin nyt tau­ol­la sen työs­ken­te­lys­tä.

Ruuh­ka joh­tuu Gum­me­ruk­sen mu­kaan pit­käl­ti sii­tä, et­tä jär­jes­tel­määm­me ei ole suun­ni­tel­tu ny­kyi­siä laa­jo­ja ri­kos­vyyh­te­jä sil­mäl­lä pi­tä­en.

– Esi­mer­kik­si ny­kyi­set huu­me­ju­tut ovat laa­juu­del­taan mo­ni­kym­men­ker­tai­sia ver­rat­tu­na ura­ni al­ku­ai­koi­hin. Li­säk­si ri­kol­li­suus on kan­sain­vä­lis­tä. Po­lii­sin uu­det tut­kin­ta­me­ne­tel­mät ja sa­lai­set pak­ko­kei­not ovat te­hok­kai­ta ja nii­den myö­tä jut­tui­hin kyt­key­ty­vien hen­ki­löi­den ja kir­jal­li­sen ai­neis­ton mää­rä on kas­va­nut, sa­moin nii­den vaa­ti­ma työ­mää­rä ja me­dia-ai­ka.

– Jut­tu­ruuh­kan pur­ka­mi­sek­si pi­täi­si myös miet­tiä, voi­tai­siin­ko ho­vi­oi­keus­kä­sit­te­lyä te­hos­taa niin, et­tä siel­lä voi­tai­siin käyt­tää jo ker­ran ke­rät­tyä ma­te­ri­aa­lia. Eri­tyi­sen laa­jois­sa ju­tuis­sa pi­täi­si ken­ties kes­kit­tyä ny­kyis­tä pa­rem­paan esi­val­mis­te­luun, jot­ta kä­sit­te­lyn al­ka­es­sa on sel­vää, mit­kä ju­tus­sa ovat rii­da­na­lai­sia seik­ko­ja, mit­kä ei­vät.

Toi­nen Gum­me­rus­ta huo­les­tut­ta­va asia on oi­keu­sa­vun suu­ri kyn­nys Suo­mes­sa, lä­hin­nä oi­keu­sa­vun jyr­käs­ti tu­lo­jen mu­ka­na nou­se­va oma­vas­tuu­o­suus.

– Edes pie­ni­tu­loi­sek­si lu­et­ta­va ih­mi­nen ei pää­se oi­keu­sa­vun pii­riin, saa­ti sel­lai­nen, jol­la on jo­tain omai­suut­ta. Va­ral­li­suus, esi­mer­kik­si kiin­teis­tö, voi ol­la vaik­ka ko­ko­naan ulo­so­ton pii­ris­sä, mut­ta sil­ti se vai­kut­taa kiel­tei­ses­ti oi­keu­sa­vun saa­mi­seen, Gum­me­rus ih­met­te­lee.

”An­na mul­le lööp­pi”

Gum­me­rus sai vuon­na 2018 Oi­keus­toi­mit­ta­jat ry:n Va­lo­kei­la-pal­kin­non jul­ki­suus­myön­tei­syy­des­tään. Hän ym­mär­tää, et­tä toi­mit­ta­jil­la on suu­ri pai­ne saa­da asi­a­na­ja­jil­ta kom­ment­te­ja, kos­ka syy­tet­tyä he ei­vät pää­se ju­tut­ta­maan. Hän muis­te­lee erään­kin toi­mit­ta­jan seu­ran­neen hän­tä is­tun­to­sa­lis­ta toi­mis­tol­le ja anel­leen ve­to­a­vas­ti: ”Kaar­le, an­na mul­le lööp­pi.”

Gum­me­rus ei sil­ti toi­vo, et­tä ame­rik­ka­lai­nen tapa ajaa asi­oi­ta jul­ki­suu­den kaut­ta pe­siy­tyi­si Suo­meen. It­se hän on tark­ka sii­tä, et­tei syyl­lis­ty sii­hen, vaan pu­huu ai­no­as­taan oman roo­lin­sa puit­teis­sa.

Jut­tu­jen yk­si­puo­li­nen tai vää­ris­tä­vä kä­sit­te­ly me­di­as­sa voi vai­kut­taa myös tuo­ma­rei­hin, ovat­han he­kin ih­mi­siä, Gum­me­rus poh­tii.

– Tuo­ma­ril­la pi­täi­si­kin ol­la pääs­sään koko ajan lii­ken­ne­va­lot, joil­la hän ar­vi­oi, min­kä tie­don an­taa vai­kut­taa pää­tök­seen­sä, min­kä ei.