Videokäräjät

Videokäräjät

11.2.2022 Teksti Tero Ikäheimonen // Kuvat Samuli Siirala

Hovioikeuskäsittely uudistuu vuoden 2023 alkuun mennessä. Keskeisenä muutoksena todistajien kertomukset videoidaan käräjäoikeudessa, eikä henkilöitä kuulla hovioikeudessa uudelleen ilman erityistä syytä. Suullinen todistelu hovioikeudessa siis korvataan tallenteilla. Uudistuksella on suuri vaikutus paitsi asianosaisten kokemukseen muutoksenhausta, myös asianajajien ja muiden avustajien työhön. Advokaatin haastattelemat asiantuntijat löysivät uudistuksesta paljon hyvää, mutta myös kritisoitavaa.

Mitä on laadukas todistelu?

Uudistuksen keskeinen tavoite on parantaa suullisen todistelun laatua. Taustalla on tuomioistuinten pitkittyneet käsittelyajat, joita Asianajajaliittokin on pitänyt aktiivisesti esillä julkisuudessa.

Pahimmillaan todistajia kuullaan hovioikeudessa vuosia tapahtumien jälkeen. On selvää, että ihmisten muistikuvat heikkenevät tai jopa muuttuvat sinä aikana. Ajatus on, että kun todistajanlausunnot videoidaan käräjäoikeudessa, voi hovioikeus hyödyntää käsittelyssään mahdollisimman tuoreita lausuntoja.

Kokenut rikosasianajaja Markku Fredman näkee, että uudistus on todellisuudessa ”pakon sanelema”.

– Kyse on siitä, että meillä jutut jumittavat. Nykyjärjestelmässä on ongelma – ihmiset muistavat asioita hovioikeudessa huonosti – ja tähän täsmäongelmaan uudistus toki auttaa.

Asianajajaliiton siviiliprosessioikeuden asiantuntija-ryhmän puheenjohtaja Jarkko Männistö muistuttaa, että todistelun laatu koostuu muistakin asioista kuin muistikuvien tuoreudesta.

– Kyse on ennen muuta siitä, miten hyvin -asianajaja tai muu oikeudenkäynnin osapuoli osaa kuulustella todistajaa ja saada hänet kertomaan oikeat asiat ymmärrettävässä muodossa, Männistö sanoo.

Uudistus asettaakin käräjäoikeuden kuulusteluille aivan uudenlaiset laatuvaatimukset. Riskinä Männistö näkee sen, että kaikkea asian kannalta olennaista ei saadakaan käräjäoikeudessa talteen.

– Jos todistajien kuulustelua suorittavat asianajajat ymmärtävät, että tämä voi olla viimeinen mahdollisuus saada kertomus kuulluksi mahdollisimman hyvässä muodossa, niin varmasti todistelun laatu paranee.

”Pahimmillaan pääkäsittelyssä säästynyt aika siirtyy asianajajien ja syyttäjien osalta vain toiseen kohtaan prosessia.”

Virheiden korjaaminen jälkikäteen on vaikeaa

Lakiin on jätetty hovioikeudelle mahdollisuus sallia todistajien lisä- ja uudelleenkuulustelut. Asianajajaliiton puheenjohtajan Hanna Räihä-Mäntyharjun mukaan ratkaisevaa onkin, millaiseksi tuomioistuinten tulkinta laista muodostuu.

– Jos uudelleenkuulemismahdollisuuden saa aina, kun sitä vaatii, niin käytännössä uudistus vesittyy. Kynnys täsmennyksille hovioikeudessa ei kuitenkaan saa olla liian korkeakaan, Räihä-Mäntyharju miettii.

Myös Markku Fredman toivoo, ettei tulkinta muodostuisi tiukaksi. Asianajajalle voi käydä käräjäoikeudessa inhimillinen virhe, jonka korjaaminen voi olla jatkossa vaikeaa tai jopa mahdotonta. Pahimmillaan se saattaa jo uhata päämiehen oikeusturvaa.

– Myöskään todistajan kyky kertoa tapahtumista ei aina ole täydellinen. Mahdollisuus täsmennyksiin hovi-oikeudessa tulisi olla olemassa, Fredman sanoo.

Viittausmenettelyllä haetaan työajan säästöä

Uudistuksella haetaan myös hovioikeuskäsittelyiden nopeuttamista. Vuonna 2013 hovioikeuden pääkäsittely kesti keskimäärin 4,2 tuntia, mutta vuonna 2019 kesto oli kasvanut jo 5,5 tuntiin. Yksi työkalu käsittelyiden nopeuttamiseen on niin kutsuttu viittausmenettely.

Viittausmenettelyllä tarkoitetaan sitä, että harkintansa mukaan hovioikeuden kokoonpano voisi tutustua käräjäoikeuden tallenteisiin ilman yleisöä. Menettely säästäisi asianosaisten avustajien ja syyttäjien työaikaa, koska he olisivat pääkäsittelyssä läsnä vain alku- ja loppupuheenvuorojen sekä kirjallisten todisteiden esittämisen ajan.

Hallituksen esityksessä on laskettu, että viittausmenettely voisi tulla käytettäväksi vuosittain noin 180 rikosasiassa ja noin 120 riita-asiassa, mikä tarkoittaisi vuositasolla rikosasioissa 2 700 ja riita-asioissa noin 1 800 työtuntia vähemmän kuin nykyisin.

Advokaatin haastattelemat asianajajat suhtautuvat viittausmenettelyyn lähtökohtaisesti positiivisesti. Ajatus siitä, että asianajaja istuu hovioikeudessa katsomassa uudestaan videolta käräjäoikeuden todisteluita ja laskuttaa asiakastaan siitä, ei tunnu Markku Fredmanista järkevältä ajankäytöltä.

Hän nostaa kuitenkin esiin huolen siitä, miten kommunikointi hovioikeuden kanssa tapahtuu viittausten osalta. Miten asiat kirjataan esimerkiksi valituskirjelmään?

– Pahimmillaan tämä voi tarkoittaa sitä, että hovioikeus vaatii yksilöimään tuntien videomateriaalista minuutin tarkkuudella kohdat, jotka heidän tulisi kuulla. Silloin mahdollinen pääkäsittelyssä säästynyt työaika siirtyy asianajajien ja syyttäjien osalta vain toiseen kohtaan prosessia.

Jarkko Männistö puolestaan toivoo, että hovioikeuden käsittelyssä asiamiehet viittaavat tallenteisiin tarpeeksi yksityiskohtaisesti, jotta tuomioistuin ymmärtää, mihin kohtaan todistelua tuomioistuimen tulisi kiinnittää huomiota.

– Jos asiamies vain toteaa, että ”kuten todistaja X on kertonut” eikä avaa yksityiskohtaisesti, mitä todistaja on kertonut ja missä kohtaa, niin eihän siinä silloin -paranneta tuomioistuimen edellytyksiä tehdä oikeudenmukaisia ratkaisuja, Männistö sanoo.

Voiko julkisuusperiaate vaarantua?

Asianajajakunnan keskuudessa viittausmenettelyyn on suhtauduttu myös kriittisesti. Osa asianajajista kokee, että menettely heikentää oikeudenkäyntien julkisuutta ja asianosaisten kokemusta oikeudenmukaisesta käsittelystä.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju ottaa huolet vakavasti, mutta muistuttaa, ettei muutos välttämättä ole nykytilanteeseen verrattuna kovin dramaattinen.

– Aika usein sellaisia juttuja, jotka kiinnostavat mediaa, on seurattu tarkasti jo käräjäoikeusvaiheessa eikä hovioikeuden käsittely tuo niihin enää mitään uutta. Myös keskustelut, joita hovioikeuden kokoonpano käy keskenään, ovat nykyiselläänkin suljettuja, Räihä-Mäntyharju sanoo.

– Mutta ehdottomasti tämä on tärkeä näkökulma. Asianosaisen kokemus oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että asianosainen saa olla läsnä asiansa käsittelyssä, ovat erittäin tärkeitä asioita – ihan jo sen kannalta, miten hyvin ihmiset hyväksyvät tuomioistuinten päätökset.

Hän muistuttaa, että asianomistajan kannalta voi olla suuri helpotus, jos samoista asioista ei tarvitse saapua henkilökohtaisesti kertomaan uudelleen hovioikeuteen. Erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikosjutuissa oikeudenkäynnit ovat asianomistajien kannalta stressaavia ja voivat pahentaa rikoksen aiheuttamaa traumaa.

”Ei liian tiukkaa karsinaa”

Juttua varten haastatellut asianajajat olivat yhtä mieltä siitä, että uudistus asettaa kovat paineet käräjäoikeuskäsittelylle ja sen valmistelulle niin asianajajien, syyttäjien kuin tuomioistuintenkin osalta.

Markku Fredmanin mukaan todistajien kuulemisjärjestyksellä on käräjäoikeudessa entistä suurempi merkitys – todistajien kertomusten oikeellisuudesta kun ei voi kysyä muilta todistajilta enää hovioikeudessa.

– Todistaja T kertoi, että myös X olisi ollut -paikalla, pitääkö paikkansa? Fredman antaa esimerkin kysymyksestä, joka voi jäädä kysymättä, jos kuulemisjärjestys on käräjäoikeudessa huonosti suunniteltu.

Hanna Räihä-Mäntyharju peräänkuuluttaa käräjä-oikeuksilta aktiivista prosessinjohtoa todisteluteemoista ja siitä, minkälainen todistelu on ylipäätään tarpeen. Lapsi ei kuitenkaan saa mennä pesuveden mukana, vaan todistajilla pitää olla jatkossakin mahdollisuus kertoa asioista niin kuin he muistavat, omin sanoin ja omassa tahdissaan, Räihä-Mäntyharju korostaa.

– Jäsennelty käsittely ei saa tarkoittaa sitä, että -paras lopputulos hukataan pakottamalla todistelut liian tiukkoihin karsinoihin.

Samaa painottaa Jarkko Männistö. Hän muistuttaa, että asianajajan tulee voida esittää käräjäoikeudessa kaikkiin ratkaisumahdollisuuksiin liittyvät kysymykset – koska käräjäoikeus ei voi mitenkään tietää, minkä argumentin nojalla hovioikeus tulee aikanaan -asian ratkaisemaan, tai mitä kertomuksen yksityiskohtia hovioikeus pitää näytön arvioinnin kannalta merkityksellisinä.

– Uskon kuitenkin, että haasteet ovat ratkaistavissa ja uudistuksen nettovaikutus on oikeusturvan ja oikeusjärjestelmän toimivuuden kannalta positiivinen.

”Todistajilla pitää olla jatkossakin mahdollisuus kertoa asioista niin kuin he muistavat, omin sanoin ja omassa tahdissaan.”

”Todistajan kuulustelu kerralla purkkiin”

Asianajajaliiton siviiliprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Jarkko Männistö näkee, että uudistus asettaa asianajajien taidoille entistä kovemmat vaatimukset.

Erityisesti todistajan kuulustelun täytyy käräjäoikeudessa onnistua, ja onnistumista mitataan jatkossa paljon laajemmin kuin vain käräjäoikeuden ratkaisussa. Asianajajat saavat myös uudistuksen myötä varsin suoraa palautetta omasta esiintymisestään.

– Nauhoite on aika lahjomaton palaute siitä, miten kuulustelu on mennyt.

Männistö on toiminut pitkään oikeudenkäyntitaitojen kouluttajana. Hän muistuttaa, että todistajan kuulustelu on taito siinä missä muutkin taidot: se vaatii harjoittelua ja taitojen ylläpitoa. Uudistuksesta ei tule mitään, jos asian­ajajat eivät osaa käräjäoikeudessa kuulustella todistajia niin laadukkaasti, että tallenteet ovat käyttökelpoisia myös hovioikeudessa, Männistö sanoo.

– Tämä on haaste kaikille asiamiehille, ja pakottaa meidät skarppaamaan. Pitää sisäistää, että nyt kysytään kysymyksiä, joiden pohjalta asia ratkaistaan hovioikeudessakin. Todistajan kuulustelu täytyy saada ”kerralla purkkiin”.

Julkaistu numerossa Advokaatti 1/2022

Kirjoittaja Tero Ikäheimonen

on vapaa toimittaja, viestintäalan yrittäjä ja Advokaatin toimitussihteeri.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki

Uusimmat kirjoitukset

Pääkirjoitus

Simonkadulta Mikonkadulle

Jatkossa muun muassa koulutukset järjestetään Mikonkadun tiloissa, joten entistä useammalla kollegalla on hyvä syy tulla käymään liiton toimistossa. 

Pääkirjoitus

Simonkadulta Mikonkadulle

Jatkossa muun muassa koulutukset järjestetään Mikonkadun tiloissa, joten entistä useammalla kollegalla on hyvä syy tulla käymään liiton toimistossa. 

Asianajajaliiton kolumnit

Niko Jakobsson: Asianajajalain korjaussarjalla kohti kokonaisuudistusta

Vireillä olevalla esityksellä pyritään purkamaan valvontalautakunnan jutturuuhkaa ja tehostamaan asioiden käsittelyä. 

Asianajajaliiton kolumnit

Niko Jakobsson: Asianajajalain korjaussarjalla kohti kokonaisuudistusta

Vireillä olevalla esityksellä pyritään purkamaan valvontalautakunnan jutturuuhkaa ja tehostamaan asioiden käsittelyä. 

Vierailijakolumnit

Johanna Niemi: Oikeudenkäyntikulut puhuttavat

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tulee olla myös riita-asioiden kulusääntelyn perusta, mukaan lukien velvollisuus korvata vastapuolen kulut.

Vierailijakolumnit

Johanna Niemi: Oikeudenkäyntikulut puhuttavat

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tulee olla myös riita-asioiden kulusääntelyn perusta, mukaan lukien velvollisuus korvata vastapuolen kulut.