Hakutulokset haulle: todistelu

Maaliskuussa asianajajien on mahdollista päivittää tietonsa tulevasta henkilötodistelun uudistuksesta, jonka myötä todistajia ei kuulla enää henkilökohtaisesti uudestaan muutoksenhakuvaiheessa.

Asianajajaliitto on selvittänyt alkuvuodesta valtakunnallisella kyselytutkimuksella käräjä- ja hovioikeuksien tuomareiden ja esittelijöiden sekä muun henkilökunnan mielipiteitä asianajajien toiminnasta. 

Henkilötodistelun tallenneuudistus myöhästyy, sillä järjestelmän teknisen toteutuksen kilpailutus epäonnistui. Ratkaisua haetaan nyt neuvottelumenettelyllä.

Millainen on hyvä asianajaja? Miten media vaikuttaa rikosprosesseihin? Tässä jaksossa vieraana on kokenut rikosasianajaja Jussi Sarvikivi. Jaksossa keskustellaan muun muassa videonauhoitusten hyödyntämisestä todistelussa ja median vaikutuksesta rikosprosesseihin.

Asianajajat ovat lojaaleja päämiehilleen ja toimivat asiallisesti oikeudessa, kertoivat tuomarit kyselyssä. Eniten kritiikkiä asianajajat saivat turhasta todistelusta, jota esitetään varmuuden vuoksi. Viimeksi vastaava kysely tehtiin vuoden 2013 alussa. Silloin kyselyn teki Helsingin Asianajajayhdistys ja se kohdistettiin vain Helsingin hovioikeuspiiriin. Nyt kysely laajeni valtakunnalliseksi.

Hovioikeuskäsittely uudistuu vuoden 2023 alkuun mennessä. Keskeisenä muutoksena todistajien kertomukset videoidaan käräjäoikeudessa, eikä henkilöitä kuulla hovioikeudessa uudelleen ilman erityistä syytä. Suullinen todistelu hovioikeudessa siis korvataan tallenteilla. Uudistuksella on suuri vaikutus paitsi asianosaisten kokemukseen muutoksenhausta, myös asianajajien ja muiden avustajien työhön. Advokaatin haastattelemat asiantuntijat löysivät uudistuksesta paljon hyvää, mutta myös kritisoitavaa.

Markku Fredman aloitti elokuussa Helsingin yliopiston työelämäprofessorina. Hän toivoo innostavansa nuoria juristeja asianajajaoikeuden pariin.

Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson haluaisi kirjauksen asianajajista, asianajajayhteisöstä ja asianajosalaisuudesta perustuslakiin. Lisäksi hän haluaa edistää oikeudenhoidon digitalisaatiota.

Poronhoitoon liittyvät asiat, luonnonvara-aiheet ja pitkät välimatkat. Tällaisia erityispiirteitä liittyy asianajajien työhön Suomen pohjoisimmassa maakunnassa. Millaista on toimia alueella, jossa kaikki tuntevat toisensa?

Asianajajilla on vuosittainen velvollisuus täydennyskouluttautumiseen. Juridisen osaamisen lisäksi on tarvetta kehittää monia muitakin taitoja.