1) Epäiltyä rikosta selvitetään esitutkinnassa
Lain silmissä asianajaja on kuin kuka tahansa muukin kansalainen. Rikosepäilyn selvittäminen alkaa esitutkinnasta, jonka suorittaa yleensä poliisi. Asia siirretään esitutkinnan jälkeen syyttäjälle syyteharkintaan, ellei esitutkinnassa ole selvinnyt, että rikosta ei ole tehty, tai asiaa ei ratkaista sakkomenettelyllä. Asianajajalla on esitutkinnan aikana oikeus omaan avustajaan siinä missä muillakin rikoksesta epäillyillä. Keskeneräinen esitutkinta ei vaikuta asianajajan mahdollisuuksiin toimia työssään.
2) Tuomioistuin ratkaisee asian
Jos syyttäjä päätyy nostamaan syytteen rikoksesta epäiltyä asianajajaa vastaan, asia ratkaistaan normaalin tuomioistuinmenettelyn mukaisesti. Asianajajan ammatti ei vaikuta oikeudenkäynnin tai mahdollisten oikeudenkäyntien kulkuun tai lopputulokseen. Lainvoimainen tuomio rikoksesta ei tarkoita sitä, etteikö asianajaja voisi jatkaa ammatissaan, eikä tuomioistuin voi määrätä asianajajaa menettämään oikeuttaan toimia asianajajana.
3) Asianajajaliiton valvontalautakunta voi ottaa asian käsittelyyn
Oikeusvaltion tunnusmerkkejä on julkisesta vallasta riippumaton asianajajakunta. Siksi myös asianajajien valvonta on asianajajalaitoksen itsensä vastuulla. Asianajajia koskevat eettiset ohjeet sääntelee ja vahvistaa Suomen Asianajajaliitto, ja ohjeiden noudattamista valvoo liiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta.
Valvontalautakunta voi ottaa rikoksesta epäillyn asianajajan tapauksen käsittelyyn, jos asianajajasta tehdään valvontalautakuntaan kantelu. Kun kantelu on vastaanotettu, valvontalautakunta selvittää, onko asianajaja noudattanut häntä sitovaa eettistä ohjeistusta eli niin kutsuttua hyvää asianajajatapaa. Kantelu voidaan tehdä missä tahansa rikosprosessin vaiheessa, eikä se vaadi esimerkiksi lainvoimaista rikostuomiota.
Kantelun valvontalautakunnalle voi tehdä kuka tahansa, joka kokee, että oikeudellinen avustaja ei ole menetellyt asiallisesti. Kantelun tekeminen ei siis edellytä, että kantelun tekijä olisi avustajan oma asiakas. Kantelun voi tehdä myös tuomioistuin tai muu viranomainen.
4) Kantelu käsitellään valvontalautakunnassa
Valvontalautakunta käsittelee asianajajan toimintaa koskevan valituksen oman prosessinsa mukaisesti. Kantelun käsittely sisältää mahdollisuuden sekä kantelun kohteena olevalle asianajajalle että kantelijalle lausua asiasta ennen lautakunnan päätöstä. Valvonta-asian käsittely vireilletulosta päätökseen kestää tyypillisesti 8–10 kuukautta.
5) Ankarimpana seurauksena voi seurata Asianajajaliitosta erottaminen
Valvontalautakunta voi määrätä avustajalle kurinpidollisen seuraamuksen, jos se katsoo avustajan toimineen väärin eli ammattieettisesti moitittavalla tavalla. Mahdolliset seuraamukset ovat huomautus, varoitus, seuraamusmaksu tai ankarimpana menettelynä erottaminen Suomen Asianajajaliitosta. Lievemmissä rikosasioissa asianajajalle on useimmiten määrätty varoitus.
Erottamiseen Asianajajaliitosta vaaditaan toistuvia varoituksia tai tuomio poikkeuksellisen vakavasta rikoksesta. Vuonna 2021 liitosta erotettiin kaksi asianajajaa. Lisäksi kaksi muuta asianajajaa olisi erotettu, mikäli he olisivat valvontalautakunnan ratkaisun aikaan edelleen olleet asianajajia.
Juttua varten on haastateltu Suomen Asianajajaliiton valvontayksikön vt. päällikköä Kaisa Marttista.
