Hakutulokset haulle: valvonta

Asianajajilla on velvollisuus valvoa asianajotoimiston muun henkilökunnan työtä. Usein valvontavastuun nojalla vireille tulleessa valvonta-­asiassa on kyse asianajotoimistossa työskentelevän luvan saaneen ­oikeudenkäyntiavustajan hoitamasta tehtävästä, jonka osalta hän ei ole ­henkilökohtaisesti valvontalautakunnan valvonnan alainen. Asianajotoimistossa työskentelevä luvan saanut ­oikeudenkäyntiavustaja ei myöskään itse vastaa palkkioriita-asiaan, vaan se kohdistetaan ­toimeksiannosta vastanneeseen asianajajaan.

Oheisissa valvontalautakunnan ratkaisuissa korostuu ­asianajajan velvollisuus tiedottaa asiakastaan viipymättä asiassa ­saadusta ­ratkaisusta. Riittävänä ei ole pidetty pelkästään päätöksen ­toimittamista, vaan se tulisi myös käydä asiakkaan kanssa läpi ennen muutoksenhaun päättymistä. Asiakas päättää siitä, ­haluaako hän käyttää valitusoikeuttaan.

Valvontalautakuntaan saapuu vuosittain lähes 600 asiaa, ­joista suurin osa koskee esteellisyyttä, vastaamattomuutta, ­viivyttelyä ja huolimattomuutta. ­Valvontalautakunnan ­ratkaistavaksi voi kuitenkin päätyä mitä erikoisempia ­tapauksia, ja tällä kertaa esittelyssä on tällaisia ­epätavanomaisempia kanteluita.

Esittelyssä on ratkaisuja valvontalautakunnan ­viimeisimmistä kokouksista. ­Valvontalautakunnan ratkaisukäytäntöön ja laajempiin ­tapausselosteisiin voi tutustua valvontaratkaisujen hakemistossa ­osoitteessa valvontaratkaisut.fi.

Liiton hallitus voi siirtää valvontalautakunnalle myös esimerkiksi julkisuudessa tai sosiaalisessa mediassa tietoonsa tulleen asian.

Viranomaisen käynnistämä asia käsitellään ja ratkaistaan samassa menettelyssä kuin esimerkiksi avustajan asiakkaan tai vastapuolen tekemä kantelu.

Esteellisyyskysymykset ovat jatkuvasti esillä asianajajan arjessa. Apua esteellisyystilanteiden arviointiin voi hakea muun muassa seuraavista ratkaisuista.

Asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä ­oikeudellisiin ­toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle ­asiakkaansa ­vaatimuksia ja varaamatta mahdollisuutta asian sovinnolliseen ­selvittämiseen. ­Valvontalautakunta arvioi erityisen syyn olemassaoloa tapauskohtaisesti, mistä ohessa tuoreimpia ratkaisuja.

Asianajajien valvonta jakautuu Asianajajaliiton toimiston ja hallituksen yleisvalvontaan sekä Asianajajaliiton alaisuudessa itsenäisesti toimivan valvontalautakunnan erityisvalvontaan kanteluasioissa. Asianajajien itsesääntelyn toimivuus edellyttää näiden valvontaroolien kehittämistä ja riittävää resursointia.

Kaisa Marttinen aloittaa valvontayksikön päällikön sijaisuuden syksyllä 2021. Hän kertoo, että hihoja on jo kääritty valvontalautakunnan ja -yksikön toimintaa koskevien lainsäädännön uudistustarpeiden kartoittamiseksi.