Mitä tuomioistuimissa ajatellaan asianajajista? Keskimäärin ihan hyvää, kertoo Asianajajaliiton alkuvuonna tekemä kysely.

Tuomarien mielestä asianajajat käyttäytyvät asiallisesti sekä tuomioistuinten henkilöstöä että vastapuolen avustajaa ja todistajia kohtaan.

Kehittämisen tarpeitakin kyselyssä tuli esiin. Tuomarit toivoisivat asianajajilta etenkin todistelun parempaa rajaamista. Rikosasioiden hoitamisesta tuli keskimäärin parempia arvosanoja kuin riita-asioiden hoitamisesta. Pääkäsittely näyttää tuomareiden mielestä sujuvan yleisesti ottaen paremmin kuin valmistelu ja todistelu.

Avovastauksissa tuli esille monenlaisia kriittisiä huomioita. Osa vastaajista koki hankalaksi antaa väittämiin yhden arvosanan koko ammattikunnalle, koska asianajajien toiminnassa ja osaamisessa on eroja. Kyselyssä ilmenneet huomiot ovat liitolle arvokasta tietoa tulevaa varten.

– Asianajajaliitto järjestää koulutusta prosessitaidoista ja hyvästä asianajajatavasta. Kyselytutkimuksen avulla meillä on parempi käsitys siitä, miten koulutusta tulee kohdentaa, sanoo Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson.

Tutkittu viimeksi yhdeksän vuotta sitten

Asianajajien toiminnasta oikeudessa oli jo aika saada uutta tietoa. Viimeksi vastaava kysely tehtiin vuoden 2013 alussa. Silloin kyselyn teki Helsingin Asianajajayhdistys ja se kohdistettiin vain Helsingin hovioikeuspiiriin. Nyt kysely laajeni valtakunnalliseksi.

– Lähestulkoon kaikilla osa-alueilla oli nousua vuodesta 2013, mikä on hyvä merkki. Toisaalta edelleen on hyvin samantyyppisiä haasteita kuin vuosikymmen takaperin, Jakobsson sanoo.

Kyselyyn vastasi 250 tuomaria ja esittelijää. Tuomioistuinten henkilökunnasta 183 vastasi. Tällainen vastausmäärä antaa jo varsin kattavaa tietoa. Kysely ei ole suoraan verrattavissa aiempaan, joka koski vain Helsingin hovioikeuspiiriä.

Yllättävää kyselyn tuoma tieto ei ollut, sanoo kyselytyöryhmää johtanut Hannu Kalkas, joka on asianajaja ja asianajotoimisto Teperi & Co:n osakas.

– Itsekin olen prosessijuristi ja tiedän, missä ne ongelmat ovat. Asianajaja voi tunnistaa näistä itsensä  ja vastapuolensa: näinhän tämä joskus menee, Kalkas sanoo.

Kalkas sanoo, että tuomareiden antamat arvosanat asteikolla yhdestä kuuteen ovat kuitenkin kautta linjan paremmat kuin yhdeksän vuoden takaisessa kyselyssä. Suurimmassa osassa kyselyä asianajajat saivat keskiarvoksi neljä tai enemmän, eli selvästi myönteisen puolella ollaan.

– Paras tulos tuli siitä, että asianajajat ovat päämiehelleen lojaaleja. Sehän tässä hommassa on kaiken a ja o. Päämiehelle tätä työtä tehdään, Kalkas sanoo.

”Asianajajan ammattitaito on jutun analysointia ja kiteyttämistä, ei laventamista ja paisuttamista.”

Todistelua pitää rajata paremmin

Kyselyyn kuului väittämiä, joita pyydettiin arvioimaan asteikolla yhdestä kuuteen. Matalimmat keskiarvot asianajajat saivat todisteluun liittyvistä kysymyksistä.

– On tarvetta kiinnittää huomiota siihen, että todistelu kohdistuu pelkästään riitakysymyksiin. Toinen kehittämisen kohde on kuulustelutekniikka: esimerkiksi pääkuulustelussa ei saisi esittää johdattelevia kysymyksiä, sanoo käräjätuomari Minna Leikas Oulun käräjäoikeudesta. Leikas oli mukana kyselyn laatineessa työryhmässä.

Tuomarien huomiot ovat tuttuja. Asianajajaliitto on tuonut samoja asioita esiin muun muassa työtapareformissaan. Liiton ehdotuksissa korostetaan esimerkiksi sitä, että valmisteluistunnossa pitää rajata asia hyvin ja todistelussa keskittyä riitakysymysten kannalta tarpeelliseen.

Väittämään siitä, että asianajajat yksilöivät selkeästi todisteet vain riidanalaisista seikoista, tuli keskiarvoksi 3,2. Se oli siis niukasti kielteisen puolella. Vielä matalampi arvosana tuli sille, nimeävätkö asianajajat hovioikeudessa vain tarpeellista todistelua eivätkä ”varmuuden vuoksi”: 2,8.

Hannu Kalkas muistuttaa, että menettelyä pitää kehittää puolin ja toisin.

– Kun tuomarit katsovat, että asianajajat esittävät turhaa todistelua riidattomista asioista, asianajajat katsovat, että tuomarit sallivat turhan todistelun. Molemmat väittämät ovat yhtä valideja, Kalkas sanoo.

Myös käräjätuomari Minna Leikas sanoo, että todistelun rajaaminen vaatii yhteistyötä, ja siksi valmisteluistunnossa tehtävä työ on tärkeää.

– Terävöittämisen paikkaa on niin asianajajilla kuin oikeuden puheenjohtajilla.

Yleisesti ottaen Leikas pitää kyselyn tuloksia myönteisinä. Leikas toivoo, että jatkossa asianajajat pääsevät vastavuoroisesti arvioimaan tuomareiden työtä.

Aktiivisempaa sovittelua

Tuomioistuinsovittelu on yleistynyt voimakkaasti. Viime vuosina myös Asianajajaliitto on nostanut paljon esiin sovintoratkaisuihin pyrkimistä.  

Tuomioistuinsovittelua koskevaan kysymykseen vastasi 129 tuomaria tai esittelijää. Asianajajien pyrkimys edistää sovinnon syntymistä oli aihe, joka sai tuomareilta sekä kiitosta että parannustoiveita.

Asianajajat tiedostavat hyvin oman roolinsa tuomioistuinsovittelussa. Vastaajat antoivat hyviä arvosanoja asianajajien joustavuudelle ja pyrkimyksille tehokkaampaan aikatauluttamiseen.

Sen sijaan monien tuomareiden mielestä asianajajat voisivat tehdä enemmän suoria tuomioistuinsovitteluhakemuksia. Tässä keskiarvo oli 3,6 asteikolla 1–6 eli hyvin niukasti myönteisen puolella.

Työryhmä nostikin tämän yhdeksi asianajajien koulutustarpeeksi: tulisi pyrkiä aktiivisemmin sovinnon aikaansaamiseen ja lisätä tietoisuutta siitä, että sovinto on siviilijutuissa mahdollinen jutun kaikissa vaiheissa.

Päämiehen miellyttämistä?

Joissakin asioissa oikeusprosessi voi tuomarin näkökulmasta näyttää erilaiselta kuin asianajajan näkökulmasta. Väittämään siitä, että asianajajat eivät prosessaa vain päämiestä miellyttääkseen, tuli keskiarvoksi vain 3,8.

Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson ei tekisi tästä ongelmaa. Hän muistuttaa, että tuomarit katsovat asiaa oikeudenhoidon näkökulmasta. Sen sijaan asianajaja hoitaa asiakkaansa asiaa, johon voi liittyä hyvinkin henkilökohtaisia piirteitä. Asianajajan tulee osoittaa tukea, ja se on osa työtä.

– Kun asianajaja avustaa hometaloriidan osapuolta tai rikosasian uhria, siinä täytyy olla inhimillisyyttä ja empatiaa mukana. Tuomari keskittyy juridisiin yksityiskohtiin, mutta asiakkaan asiaa ei voi hoitaa niin, että muu elämä pyyhittäisiin pois, Jakobsson sanoo.

Myöskään käräjätuomari Minna Leikas ei näe tässä ongelmaa.

– Yleisesti ottaen asianajajat ajavat asioita päämiehensä edun huomioiden ja asian laadun vaatimalla tavalla. Tämä on oma kokemukseni, vaikka poikkeuksiakin voi olla kyselyn perusteella, Leikas sanoo.

Kiteyttämistä, ei paisuttamista

Napakkaa ilmaisua vai sekavaa tekstimassaa? Kyselyn kirjallista valmistelua koskevassa osiossa kävi ilmi, että asianajajilla on tapana ilmaista asioita laveasti.

Keskiarvon perusteella tuomarit arvioivat asianajajien kirjallisen ilmaisun kohtuulliseksi. Myönteisen puolella ovat arviot siitä, ilmenevätkö haastehakemuksista kantajan vaatimukset perusteineen ja ovatko ne loogisessa yhteydessä toisiinsa.

Kirjelmiä olisi syytä terävöittää. Hyvin vaihtelevia arvioita tuli siitä, onko haastehakemuksissa ja vastauksissa erotettu olennaiset seikat epäolennaisista. Avovastauksissa tuli tiukkaakin palautetta paisuvista teksteistä. Tuomarit toivoivat selkeämpiä ja tiiviimpiä haastehakemuksia ja vastauksia.

– Tuli esiin se, että asianajajan ammattitaito on jutun analysointia ja kiteyttämistä, ei laventamista ja paisuttamista. Se on hyvä ohje, Hannu Kalkas sanoo.

Avovastauksissa tuli esille myös, että tämä on ehkä yleisempi kulttuuri suomalaisissa oikeusprosesseissa: tiivistämiseen ei ole totuttu.

Asiakirjojen kanssa toimitaan nykyisin sähköisesti, ja tässäkin on vielä kehitettävää. Käräjätuomari Minna Leikas kuitenkin kommentoi omien kokemustensa pohjalta, että parannusta on tapahtunut, asianajajat suhtautuvat positiivisesti sähköiseen oikeudenkäyntiin ja ovat opetelleet uusia menettelytapoja.

– He ovat lähettäneet asiakirjoja sähköisesti ja nimenneet asiakirjoja Tuomioistuinviraston ohjeen mukaan. Lisäksi etäyhteyksillä osallistuminen istuntoon on vakiintunut yhdeksi vaihtoehdoksi, jota asianajajat ovat onnistuneesti käyttäneet.

Asianajajia kiinnostavat muiden ammattikuntien näkemykset jatkossakin. Tänä vuonna liitto aikoo tehdä vastaavan kyselyn syyttäjille.