Image for Ovet auki kaikille

Ovet auki kaikille

Ovet auki kaikille

12.4.2022 Teksti Miina Poikolainen // Kuvat Shutterstock

Asianajoalalla mietitään kuumeisesti, miten oikeustieteen opintoihin ja asianajajan ammattiin saataisiin kannustettua eritaustaisia nuoria. Diversiteetin lisääntyminen olisi kaikkien etu.

Oikeustieteen opintoihin hakeudutaan perinteisesti hyvin toimeen tulevista ja korkeasti koulutetuista perheistä, joissa ensikosketus asianajoalalle on saatu kenties jo äidinmaidossa. Miksi siitä pitäisi olla huolissaan?

– Asianajajakunnan tulisi heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa myös siinä, minkälaisia ihmisiä tässä ammatissa työskentelee. Näin asiakkaillakin olisi enemmän valinnanvaraa, kun he käyttävät oikeudellisia palveluita, asianajaja Liina Kokko ADA Attorneys -asianajotoimistosta perustelee.

Asianajotoimisto Boreniuksen HR-johtaja Lotta Öhman uskoo, että diversiteetin lisääntyminen auttaisi myös suomalaista liiketoimintaa menestymään maailmalla.

– Kyky reagoida muuttuvaan maailmaan ja erilaisten maailmankuvien ymmärtäminen on tärkeää asiakastyössä. Monimuotoisissa tiimeissä ajattelu on rikkaampaa ja innovatiivisempaa, hän sanoo.

Borenius käynnisti jo vuonna 2017 yhdessä viestintätoimisto Tekirin kanssa monikulttuurista yhteistyötä edistävän Young Office -ohjelman, jonka tarkoituksena on lisätä erilaisista taustoista tulevien yläkoululaisten mahdollisuuksia päästä tutustumaan asianajajan ammattiin TETammatinvalinissä eli työelämään tutustumisen jaksolla.

– Meille on tärkeää, että akateemisen maailman ovet ovat auki kaikille. Monella oikeustiedettä opiskelevalla nuorella on ollut sujuva polku elämässä ja taustalla paljon onnistumisia ja tukea. Young Office -ohjelmaan osallistuville yläkoululaisille jo pelkästään saapuminen ydinkeskustaan ja hakeutuminen toimistolle voi olla jännittävä kokemus, Öhman kuvaa.

”Jotta saisimme alalle eritaustaisia nuoria, tarvitaan esimerkkejä ja esikuvia, tiedon jakoa ja mentorointia.” 

Esimerkin voimalla

Voivatko asianajajat itse tehdä jotain alan diversiteetin lisäämiseksi? Paljonkin, jos kysytään Öhmanilta ja Kokolta.

– Jotta saisimme alalle eritaustaisia nuoria, tarvitaan esimerkkejä ja esikuvia, tiedon jakoa ja mentorointia, Öhman luettelee.

– Jos vanhemmat eivät ole kovin korkeasti koulutettuja, he eivät välttämättä edes osaa ehdottaa lapselleen vaihtoehdoksi oikeustieteen opintoja. Silloin kannustusta tarvitaan muualta, huomauttaa Kokko.

Juuri siksi Kokko ja hänen yhtiökumppaninsa Mia Lehmusvaara vierailivat viime syksynä koulussa, jossa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Pienellä toimistolla ei ole mahdollisuutta ottaa nuoria tutustumisjaksoille tai harjoitteluun, joten kouluvierailu oli luonteva tapa tehdä jotain konkreettista.

– Haluamme kannustaa nuoria harkitsemaan asianajajan ammattia realistisena vaihtoehtona. Kerroimme esimerkiksi oikeustieteelliseen hakemisesta, koska tiedämme, että erityisesti maahanmuuttajataustaisia tyttöjä on kannustettu hoiva-alalle. Taustalla on varmasti hyvä ajatus työllistymisestä, mutta meistä on tärkeää, että jokainen saa valita polkunsa itse. Oli ilahduttavaa huomata, että luokasta löytyi useampikin oppilas, jota kiinnosti asianajajan ammatti.

Astu boksin ulkopuolelle

Oikeustieteelliseen pääseminen perheestä, jossa ei ole akateemista taustaa, vaatii ylimääräistä ponnistelua. Esimerkkien ja kannustuksen puutteen lisäksi mielikuva asianajoalasta perinteisenä, jopa konservatiivisena alana, voi estää alalle hakeutumisen.

Öhman toivookin, että erilaisista taustoista tulevat asianajajat jakaisivat tarinoitaan ja urapolkujaan ja ryhtyisivät mentoreiksi nuorille.

– Jokainen meistä voi lisätä avointa ja hyväksyvää kulttuuria sekä kehittää taitoja erilaisuuden kohtaamiseen. Voimme myös vaikuttaa siihen, kokevatko ihmiset itsensä tervetulleiksi ja osaksi joukkoa, Öhman toteaa.

Kokko sanoo samaa.

– Se, että jokainen meistä yrittäisi näkyvällä tavalla toivottaa nuoret tervetulleiksi ja viestiä sitä, että aidosti toivomme, että oikeustieteellisiin opintoihin haetaan eri taustoista, voisi madaltaa kynnystä hakeutua alalle.

Hän uskoo, että perinteisistä kouluvierailuistakin voi olla apua, kunhan koulut valitaan oikein.

– Sen sijaan, että asianajajat vierailevat omissa tutuissa kouluissaan, tulisi vierailuja tehdä niihin kouluihin, joihin ei ole alumnien tunkua. Kouluvierailut ovat tärkeää duunia, jota on helppo tehdä.

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi!

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi!

Oletko kiinnostunut antamaan oikeuskasvatusta kouluissa tai onko sinulla jo mielessä tuttu koulu, jossa haluaisit vierailla? Ota yhteyttä oman osastosi puheenjohtajaan tai liiton viestintään: viestinta@asianajajaliitto.fi.

Julkaistu numerossa Advokaatti 2/2022

Kirjoittaja Miina Poikolainen

on vapaa toimittaja.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki