12.4.2022 Teksti Tero Ikäheimonen // Kuvat Susanna Kekkonen

Entinen oikeusministeri Tuija Brax edistää oikeusvaltiotyötä kehittyvissä maissa. Hän löytää maailmalta onnistumisia, jotka motivoivat jatkamaan työtä silloin, kun oikeusvaltiot horjuvat ja murtuvat.

Mikä on oikeusvaltio ja miksi se on tärkeä? Voiko oikeusvaltion juurruttaa maaperään, jossa se ei ole koskaan versonutkaan?

Kysymykset ovat isoja, ja niihin vastatakseen täytyy etsiä käsiinsä alan parasta osaamista.

Sellaista löytyy Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan käytäviltä, missä on elokuusta 2021 lähtien toiminut Oikeusvaltiokeskus. Sen tehtävänä on edistää oikeusvaltiotyötä kehittyvissä maissa ja kasvattaa tietoisuutta oikeusvaltion merkityksestä myös Suomessa.

Keskusta johtaa entinen kansanedustaja ja oikeusministeri Tuija Brax. Hän ottaa vieraat vastaan yliopiston keskustakampuksen neuvotteluhuoneessa, jonka lasiseinien takaa aukeaa näkymä Helsingin kattojen ylle.

– Uzbekistanin suurlähettiläs istui viime viikolla tässä samassa huoneessa. Uzbekistanilla on halu kehittää tuomioistuimien arkea ja riippumattomuutta, Brax kertoo.

Kuluneet syksy ja talvi ovat olleet kiireisiä, kun keskuksen toimintaa on käynnistetty. Kolmihenkisen tiimin palkkaaminen, erilaisten hankkeiden suunnittelu ja käynnistäminen sekä pitkän aikavälin suunnitelmien laatiminen on tarkoittanut pitkiä työpäiviä, mutta nyt työ pääsee toden teolla alkamaan.

Työtä oikeusvaltion eri osa-alueilla

Oikeusvaltiokeskuksen tehtävät voi jakaa kahteen osaan: kotimaassa tapahtuvaan toimintaan ja kehittyviin maihin suuntautuviin hankkeisiin.

Kotimaassa työ on viestintää, tutkimusta, opetusta ja tietoisuuden lisäämistä oikeusvaltion merkityksestä, kun taas kehittyvissä maissa kyse on erilaisista oikeusvaltion kehittämishankkeista.

Braxin ja hänen tiiminsä tehtävänä on rakentaa hankkeet ja koota niiden ympärille oikeusvaltioalan parhaat asiantuntijat.

Brax mainitsee kolme maata, joissa hankkeet on saatu jo käynnistettyä: Albania, Uzbekistan ja Mosambik. Hän painottaa, että hankkeita on tulossa lisää, mutta nämä kolme uskaltaa jo julkisesti sanoa varmoiksi.

Albaniassa Oikeusvaltiokeskuksen työ liittyy vaali- ja puoluerahoituksen julkisuuteen ja digitalisointiin. Tavoitteena on, että albanialaisilla äänestäjillä ja medialla olisi nykyistä parempi pääsy tietoon siitä, kenen rahaa politiikassa liikkuu. Näin osaltaan varmistetaan, että lait syntyvät laillisessa järjestyksessä.

Mosambikissa taas kyse on perinteisemmästä koulutustyöstä: oikeusvaltion periaatteen, korruption torjunnan ja hyvän hallinnon merkityksen kirkastamisesta läpi yhteiskunnan. Uzbekistanissa puolestaan on havahduttu siihen, että riippumattomat tuomioistuimet yhdessä oikeusavun ja laillisuusvalvonnan kanssa ovat edellytyksiä ulkomaisten sijoitusten kasvulle.

– Kysyntää hankkeille olisi paljon enemmän. Joudumme jaksottamaan niitä tuleville vuosille ja pohtimaan tarkkaan, missä synergiaedut Suomen yliopistomaailman ja muiden toimijoiden, mukaan lukien ulkoministeriön, kanssa ovat suurimpia.

Oikeusvaltiokeskus toimii ulkoministeriön rahoituksella, mutta oikeusministeriön osaamisella on toiminnalle suuri merkitys, Brax sanoo. Keskuksen neuvoa-antavassa ohjausryhmässä on kaksi edustajaa molemmista ministeriöistä sekä yksittäiset edustajat muista tärkeimmistä oikeusvaltion instituutioista. Myös Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju on ohjausryhmän jäsen.

– Meillä on kädet savessa, mutta aivomme ovat täällä akatemiassa. Se valtava osaaminen, joka yliopistolla on, ei lakkaa hämmästyttämästä minua – ei vain oikeustieteellisessä vaan myös muissa tiedekunnissa, Brax sanoo.

”Meillä on valitettavasti todella paljon dataa siitä, miten oikeusvaltiotyö ei onnistu.”

Epäonnistumisista täytyy oppia

Esittelyt on tehty, aletaan pureutua oikeusvaltiokysymysten ytimeen.

Tuija Brax määrittää oikeusvaltion hallinnoksi, jossa kaikki toimijat ovat vastuullisia lain edessä. Perinteisesti sen ajatellaan koostuvan läpinäkyvästä lainsäädäntöprosessista, riippumattomista ja yhdenvertaisista tuomioistuimista ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

 Käynnissä on kamppailu. Sen toisella puolella ovat liberaalit, demokraattiset oikeusvaltiot ja toisella puolella kansalaisten vapauksia ja oikeuksia rajoittavat autoritääriset järjestelmät.

Ja kuten historia on kerta toisensa jälkeen osoittanut, kamppailu saattaa keikahtaa hetkessä oikeusvaltion tappioksi ja vuosien työ valua hiekkaan.

Venäjä, Turkki, Venezuela, Afganistan.

– Meillä on valitettavasti todella paljon dataa siitä, miten oikeusvaltiotyö ei ainakaan onnistu, Brax huokaa.

Oikeusvaltiokeskuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin analysoida, mihin ylipäätään perustuu ajatus siitä, että kehitys on mahdollista. Miksi uskomme, että oikeusvaltiotyöllä voisi olla pysyvää vaikutusta?

– Jos tähän kysymykseen ei edes yritetä vastata, niin on hyvin iso vaara, että toistamme samat virheet kuin aikaisemmin. Päätä ei saa puskea väkisin seinään, mutta tietoa on kerättävä ja siitä on opittava, Brax tiivistää.

– Meillä täytyy olla rohkeutta todeta, että hanke toteutettiin liian aikaisin tai se oli liian outo. Silloin voimme ymmärtää, miten jatkossa tulisi toimia.

Hyökkäys demokratiaa vastaan

Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja käynnisti Euroopan historiassa uuden aikakauden. Haastatteluhetkellä hyökkäys oli jatkunut kymmenen päivän ajan.

Inhimillisestä näkökulmasta katsottuna Venäjän sotatoimet Ukrainassa olivat Braxille järkytys, mutta hyökkäys kertoo myös lohdutonta tarinaa Venäjästä oikeusvaltiona.

– Tunkeutuminen on laiton ja sen lisäksi monet venäläisten teot ovat sotarikoksia. Ne ovat sitä aivan järkyttävässä määrin. Kaikki tämä alleviivaa sitä, että Venäjä ei ole oikeusvaltio.

Oikeusvaltiokysymys on hyvin ajankohtainen myös Ukrainan osalta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti maansa EU-jäsenhakemuksen sodan alkupäivinä. Toiveissa on pikainen liittyminen Euroopan unioniin.

Tammikuun alussa julkaistussa Transparency Internationalin korruptioindeksissä Ukraina sijoittui vertailumaista sijalle 122/180. Ukrainalla on edessään kova työ korruption kitkennässä ennen jäsenyyttä, mutta tilanne on kaikkea muuta kuin normaali, Brax muistuttaa.

 – Nyt mannerlaatat liikkuvat ja mietimme ihan tosissaan, missä ja millä kaikilla keinoilla voidaan pelastaa ihmishenkiä.

Maaliskuun puolivälissä EU-maiden johtajat linjasivat, että Ukrainan tulee täyttää unionin jäsenyysehdot siinä, missä muidenkin hakijoiden. Brax toivoo, että mikäli Ukrainan EU-suhteelle päädytään myöhemmin rakentamaan jonkinlainen erillisstatus, maalle tulisi laatia tarkat vaateet siitä, miten oikeat jäsenedellytykset tulevaisuudessa toteutuvat.

Muuten vaarana on Bulgarian ja Romanian tie, jossa vuonna 2007 jäsenyyden edellytykseksi laaditut oikeusvaltio-ohjelmat ovat edelleen käynnissä.

Valopisteitä pimeässä

Synkkiä uutisia lukiessa herää kysymys: onko kamppailu jo päättynyt oikeusvaltion tappioksi, ja me emme vain ole huomanneet sitä?

– Tämä on yksi olennaisimmista kysymyksistä. Meidän täytyy etsiä esimerkkejä onnistumisista ja oppia niistä. Ei voi olla niin, että lähdemme taisteluun tuulimyllyjä vastaan, vaikka kaikki todisteet näyttäisivät, ettemme voi voittaa.

Etelä-Amerikasta Brax mainitsee oikeusvaltion menestystarinoina Costa Rican ja Uruguayn, joissa on avoimet ja ennustettavasti toimivat yhteiskunnat.

Vielä parempi esimerkki löytyy kuitenkin läheltä: Virosta.

– 30 vuotta sitten ihmisten perusoikeudet olivat Neuvostoliiton alla Virossa heikot. Nyt Viro on maailman kuudenneksi vähiten korruptoitunut maa. Digitaalisissa palveluissa he ovat menneet Pohjoismaiden ohi. Meidän täytyy paremmin kuunnella virolaisia ja heidän itseanalyysiään siitä, miten tässä onnistuttiin, Brax sanoo.

Hänelle Viron esimerkki kertoo siitä, että takaiskuista huolimatta muutos on mahdollista.

– Vaikka juuri nyt voi näyttää siltä, että olemme altavastaajia, me emme tule häviämään. 

”Asianajajat ovat oikeusvaltion peruspilareita”

Oikeusvaltiokeskuksen tehtävänä on lisätä oikeusvaltiotietoisuutta myös Suomessa. Yhtenä osana tätä työtä Tuija Brax haluaisi kirkastaa asianajajakunnan roolia oikeusvaltiossa.

– Asianajotoiminnasta ei ole turhaan omaa lainsäädäntöä. En ole varma, tunnistavatko kaikki oman työnsä oravanpyörässä juoksevat asianajajat, kuinka oleellinen osa oikeusvaltiota he ovat – suuresta yleisöstä puhumattakaan.

Viime aikoina on ilmaistu huolta tuomio­istuimien laillisista suojakeinoista tilanteessa, jossa niihin kohdistuisi esimerkiksi poliittista painostusta. Asianajajainstituution osaltakaan ei saa tuudittautua hyvänolontunteeseen, Brax varoittaa.

– Ihan yhtä lailla meidän tulee käydä keskustelua siitä, ovatko asianajajakunta ja -laitos oikeudellisesti riittävän suojattuja myös sellaisessa tilanteessa, että ajat muuttuvat aivan toisenlaisiksi kuin osaamme edes kuvitella.

Tuija Brax, 57

• Oikeustieteen kandidaatti, vihreiden kansanedustaja 1995–2015 ja oikeus­ministeri 2007–2011

• EU:n perusoikeuskonventin jäsen 2000–2001

• Jätettyään eduskunnan Brax toimi Sydänliiton pääsihteerinä, kunnes hänet valittiin syksyllä 2021 Oikeusvaltiokeskuksen johtajaksi

• Syntynyt ja asuu Helsingissä

Julkaistu numerossa Advokaatti 2/2022

Kirjoittaja Tero Ikäheimonen

on vapaa toimittaja, viestintäalan yrittäjä ja Advokaatin toimitussihteeri.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki

Uusimmat kirjoitukset

Podcast

Kaarle Gummerus: Ihmisen kohtaaja

Tässä jaksossa vieraana on asianajaja Kaarle Gummerus, joka on tullut tunnetuksi mediassa Liberian sotarikosoikeudenkäynnistä, Turun terroristipuukotuksesta, irakilaiskaksosten joukkomurhajutusta, Seinäjoen teinisurmasta ja Katiska-jutusta.

Podcast

Kaarle Gummerus: Ihmisen kohtaaja

Tässä jaksossa vieraana on asianajaja Kaarle Gummerus, joka on tullut tunnetuksi mediassa Liberian sotarikosoikeudenkäynnistä, Turun terroristipuukotuksesta, irakilaiskaksosten joukkomurhajutusta, Seinäjoen teinisurmasta ja Katiska-jutusta.

Podcast

Michael Ristaniemi: Yritysvastuun ytimessä

Tässä jaksossa vieraana on Euroopan komissiossa toimiva OTT Michael Ristaniemi, jolla on vahva tausta suurista suomalaisista yhtiöistä yritysjuristina ja kestävän kehityksen johtajana.

Podcast

Michael Ristaniemi: Yritysvastuun ytimessä

Tässä jaksossa vieraana on Euroopan komissiossa toimiva OTT Michael Ristaniemi, jolla on vahva tausta suurista suomalaisista yhtiöistä yritysjuristina ja kestävän kehityksen johtajana.

Podcast

Julia Korkman: Muistin varassa

Mitä me oletamme, että ihminen muistaa? Onko kukaan meistä neutraali? Pääkäsittelyssä-podcastin vieraana on oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman ja jakson teemana on muisti. Keskustelemme mm. muistin toiminnasta, sen merkityksestä ja roolista oikeusprosesseissa.

Podcast

Julia Korkman: Muistin varassa

Mitä me oletamme, että ihminen muistaa? Onko kukaan meistä neutraali? Pääkäsittelyssä-podcastin vieraana on oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman ja jakson teemana on muisti. Keskustelemme mm. muistin toiminnasta, sen merkityksestä ja roolista oikeusprosesseissa.