3. Syyttäjät vahvemmin mukaan esitutkintaan

Asianajajaliitto muistuttaa, että suomalainen malli, jossa esitutkintaa johtaa poliisi, on Euroopassa poikkeus. Jo nykyinen esitutkintalaki mahdollistaa syyttäjän vahvemman osallistumisen esitutkintaan. Kokonaan syyttäjävetoiseen järjestelmään siirtyminen vaatii laajempaa järjestelmä- ja resurssitason muutosta.

Asianajajaliitto kannattaa syyttäjävetoista esitutkintaa. Syyttäjän tulee joka tapauksessa olla riittävästi mukana asioiden tutkinnassa. Syyteharkinnan tulisi vähänkään monimutkaisemmissa asioissa alkaa jo esitutkintamenettelyn loppusuoralla. 

Syyttäjä voitaisiin ottaa mukaan tutkinnan loppuvaiheeseen muotoilemaan, mitä kannanottoja epäillyltä pyydetään loppulausunnoissa. Näin syyttäjä voisi osaltaan rajata jo tutkinnan päätteeksi, mikä on asian oikeudellinen ydin. Avustajat voisivat keskittyä ottamaan kantaa vain olennaisiin kysymyksiin asiasta, mikä säästäisi aikaa. 

Tämä voisi myös nopeuttaa syyteharkintaa, kun syyttäjä on rajannut asian oleellisiin kysymyksiin jo aiemmin.

4. Avustajan tiedonsaantimahdollisuuksia rikostutkinnasta parannettava

Esitutkinnassa avustajan tehtävänä on tuoda esille poliisin tutkinnalle vaihtoehtoisia tapahtumakulkuja ja huolehtia, että tutkinnassa hankitaan näitä tukevaa todistelua.

Jotta avustajan on mahdollista hoitaa tätä rooliaan, tulee hänen saada riittävästi tietoa ja päästä osallistumaan tutkinnan eri vaiheisiin. Kun avustaja pääsee mukaan esittämään vaihtoehtoisia näkökulmia jo tutkinnan aikana, vältetään ylimääräistä todistelua ja lisätutkintoja esitutkinnan jälkeen.

Asianajajaliiton mukaan erityisesti asiakirjoihin liittyvä tiedonsaanti on ongelmallista ja avustaja pääsee usein heikosti mukaan jutun hoitamiseen esitutkinnan aikana. Parantamalla avustajan edellytyksiä osallistua esitutkinnan kaikkiin vaiheisiin sujuvoitettaisiin asian käsittelyä tuomioistuimessa.