Takavuosina myös asianajajat odottivat tuomioistuinlaitoksen järjestelmää, josta he saisivat aidosti apua työhönsä. Iso toive on ollut, että AIPAn myötä paperisavotta loppuu ja juttujen aikatauluttaminen ja seuraaminen helpottuvat.
– Alkuperäiset visiot ovat matkan varrella muuttuneet, ja asianajajat ovat etääntyneet hankkeesta. Alun innostus meidän mukana pitämiseemme on selkeästi jäänyt, sanoo asianajaja Kari Jaatinen asianajotoimisto Finstasta.
Jaatinen on ollut Asianajajaliiton edustajana AIPAn kehittämistyöryhmissä. Lupauksia asianajajien mukaan ottamisesta on, selkeää aikataulua ei. AIPA on tuomioistuimien käytössä, mutta asianajajat lähettävät yhä sähköpostia ja kirjepostia.
– Emme ole saaneet digitaalista yhteyttä tai asiakirjojen toimittamismahdollisuutta suoraan järjestelmään.
Hankkeen mittasuhteet arvioitiin alussa väärin. Yksi keskeinen oppi on se, että näin isoja hankkeita Tuomioistuinvirasto ei halua tulevaisuudessa tehdä.
HAIPAn ongelmia ei haluta toistaa
Tuomioistuinviraston kehitysosaston johtaja Pasi Kumpula kertoo, että asianajajat voivat päästä asioimaan AIPAssa näillä näkymin vuonna 2024. Asiointipalvelua on tarkoitus alkaa rakentaa ensi vuonna.
Kumpula muistuttaa, että järjestelmä on suoraan vain tuomioistuimissa työskentelevien käytössä. Asianajajista ei tule koskaan samalla tavoin sen käyttäjiä. Tarkoitus on mahdollistaa sähköinen asiointi erillisessä asiointipalvelussa kuten hallinto- ja erityistuomioistuimien järjestelmässä.
Hallinto- ja erityistuomioistuimien tietojärjestelmäkokonaisuus HAIPA saatiin asiointikäyttöön huomattavasti nopeammin.
Yksi syy AIPAn viivästykseen onkin kokemukset tästä kehitystyöstä. HAIPA ei ole innostanut käyttäjiä toivotusti, ja siksi ei haluta tehdä täysin samanlaista uudelleen.
– Nyt kun on nähty, että ratkaisu ei houkuttele käyttäjiä, ei kannata jatkaa samaa latua vaan pitää keksiä uutta.
Kumpula arvelee, että ongelmat ovat esimerkiksi tunnistautumisessa. Yksittäisille kansalaisille sopiva Suomi.fi-tunnistautuminen ei ole palvellut hyvin asianajotoimistoja, jotka edustavat ammattimaisesti useita tahoja.
– Hallinto- ja erityistuomioistuimissa erilaisten asioiden määrä on valtava, eikä tällainen ”one size fits all” -ratkaisu sovi erityisen hyvin millekään asiaryhmälle.
AIPAssa pyritään miettimään parempia ratkaisuja.
– Pitää tunnistaa asiaryhmät, joissa kansalaiset asioivat itse, kuten avioeron hakeminen, ja räätälöidä siihen mahdollisimman selkeä ratkaisu. Esimerkiksi laajoissa riita-asioissa on lähes aina lainoppinut avustaja, ja asiointi täytyy räätälöidä sillä ajatuksella.
Ei enää näin isoja hankkeita
AIPA-järjestelmään tulivat ensin salaiset pakkokeinoasiat vuonna 2018, sitten hakemusasiat ja laajat riita-asiat. Jäljellä on käyttöönotto rikosasioissa ensi kesään mennessä.
AIPAsta on tullut vaihtelevaa palautetta. Hankaluutta aiheuttaa juuri se, että eletään ”toinen jalka vanhassa maailmassa”.
– Kaikki aineisto, joka tulee paperipostina tai sähköpostina, pitää erikseen viedä järjestelmään, mikä aiheuttaa manuaalista työtä, Kumpula sanoo.
Hanke on ollut valtava. Ministeriön työryhmä käynnistyi jo 2010 ja kehitystyö 2014.
– Hankkeen mittasuhteet arvioitiin alussa väärin. Yksi keskeinen oppi on se, että näin isoja hankkeita Tuomioistuinvirasto ei halua tulevaisuudessa tehdä.
Kumpulan mukaan AIPA ei ole jäänyt kehityksestä jälkeen, vaikka digitalisaatio on tällä välin edennyt huimasti. AIPA on rakennettu alusta asti lainkäyttöä varten. Järjestelmässä on hyödynnetty valmiita ohjelmistokomponentteja ja näitä on matkan varrella jo vaihdettu tai päivitetty.
HAIPA pohjautuu valmistuotteeseen ja oli siksi nopeampi ottaa käyttöön, mutta osista koottua voi paremmin muokata.
– AIPAn puolella kaikki on mahdollista, jos on aikaa ja rahaa.
