Käräjäoikeuden todistajankuulemisten videoinnin oli määrä alkaa vuoden 2023 alusta, mutta toisin kävi. Nyt uudistuksen odotetaan astuvan voimaan vuoden 2025 alkupuoliskolla.
Syynä lykkääntymiseen on videotallenteiden vaatiman järjestelmän sekä sen edellyttämän asennustyön kilpailutuksen viivästyminen. Alkuperäinen avoin hankintamenettely ei tuottanut yhtään hyväksyttävää tarjousta, minkä vuoksi se keskeytettiin. Järjestelmän toimitusta koordinoi Tuomioistuinvirasto.
– Meillä on yli 300 istuntosalia, jotka poikkeavat hyvin paljon toisistaan ja joissa on jo huomattava määrä olemassa olevaa tekniikkaa. Näiden kaikkien huomioon ottaminen sekä yhteensovittaminen on erittäin haastavaa, eikä Suomessa ole kovin montaa toimittajaa, jotka pystyvät viemään läpi tämän kokoluokan hankkeita, kertoo erityisasiantuntija Inka Grönqvist Tuomioistuinvirastosta.
Nyt teknisen järjestelmän toimittajaa etsitään neuvottelumenettelyllä. Tavoiteaikataulu on, että toimittajaehdokkaiden kanssa käydään neuvottelut kesän aikana ja hankintapäätös voitaisiin tehdä alkusyksystä.
Videotallentamiseen tarvittavan tekniikan asentaminen istuntosaleihin alkaisi sen jälkeen niin pian kuin mahdollista. Tallenteiden säilyttämiseen ja katseluun tarvitaan myös sovellus, jota on tarkoitus kehittää samaan aikaan asennustöiden kanssa. Avustajien kannalta onkin erityisen kiinnostavaa, minkälaiseksi tallenteiden katseluun vaadittavan sovelluksen käyttö lopulta muodostuu.
Grönqvist vakuuttaa, että käyttäjäystävällisyys huomioidaan ohjelmiston kehitystyössä alusta lähtien.
– Tavoitteena on saada mahdollisimman valmis ratkaisu ja ohjelmisto, jota sovitetaan niin, että se täyttää lainsäädännön tallentamiselle asettamat vaatimukset sekä sisältää kaikki välttämättömät toiminnallisuudet. Järjestelmän täytyy olla toimintavarma ja vastata myös kaikkien meidän sidosryhmien tarpeisiin.
”Läheskään kaikki eivät ole heränneet siihen, miten pysyvästi tallenneuudistus muuttaa asianajajien työtä oikeudessa.”
Vaikutus asianajajan työhön tulee huomioida jo nyt
Järjestelmän hankinnasta vastaa Tuomioistuinvirasto, mutta se, miten lainsäädäntöä tullaan käytännön arjessa tulkitsemaan, jää pitkälti tuomioistuinten ja prosessin osapuolten harteille. Inka Grönqvist vakuuttaa, että erilaisia tulkinnanvaraisuuksia ja huolenaiheita pyritään ratkomaan etukäteen.
– On tärkeää jo ennen uudistuksen voimaantuloa varmistaa se, että niin käräjä- ja hovioikeudet kuin sidosryhmätkin ymmärtävät uudistuksen tavoitteet samalla tavalla. Sitä voidaan lähteä viemään läpi kentällä, vaikka tekninen toteutus siirtyy eteenpäin.
Savonlinnalainen asianajaja Päivi Molari osallistui alkuvuodesta 2023 Tuomioistuinviraston järjestämään koulutukseen sekä Itä-Suomen hovioikeuden järjestämään keskustelutilaisuuteen, joissa perehdytettiin prosessin osapuolia uudistuksen vaikutuksiin.
Molari arvio, että asianajajakunnassa läheskään kaikki eivät ole heränneet siihen, miten pysyvästi tallenneuudistus muuttaa asianajajien työtä oikeudessa.
– Monilla voi olla tunne, että asia ei ole vielä ajankohtainen, mutta jos videotallenteet otetaan käyttöön vuoden 2025 alusta, niin tänä ja ensi vuonna vireille tulevat asiat voidaan käsitellä aikanaan jo uuden systeemin mukaan. Vaikutus omaan työhön pitäisi tiedostaa jo nyt, Molari sanoo.
Hän on huolissaan siitä, miten tarkkaan valituksissa täytyy pystyä viittaamaan käräjäoikeuden tallenteisiin. Todistajien kuulemisten videotallenteita kun ei luovuteta käräjäoikeuden ulkopuolelle, vaan ainoa tapa on tutustua niihin käräjäoikeuden tiloissa.
– Ettei meidän työn painopiste menisi siihen, että pitää sekunnin tarkkuudella pystyä kertomaan, mihin kohtaan tallennetta viitataan, Molari pohtii.
Inka Grönqvist myöntää, että uudistus väistämättä vaikuttaa myös valitus- ja vastauskirjelmien sisältöihin. Sääntely perustuu kuitenkin ajatukseen jäsennellystä ja oikein kohdennetusta oikeudenkäynnistä niin käräjä- kuin hovioikeudessakin, hän sanoo.
– Voidaan pitää suositeltavana, että muutoksenhakukirjelmissä mahdollisuuksien mukaan ilmoitettaisiin todistelutallenteiden tarpeelliset kohdat aikamerkintöjen tai muiden yksilöintitietojen perusteella. Menettelyn käytännön toteutus on paremmin tiedossa, kun järjestelmän toteuttamistapa selviää.
Grönqvist kannustaakin kaikkia prosessin osapuolia osallistumaan aktiivisesti tarjolla oleviin koulutuksiin ja tilaisuuksiin ennen uudistuksen voimaantuloa. Tilaisuudet on tarkoitettu ennen muuta dialogiin, hän painottaa.
– Koulutuksissa on nimenomaan tarkoitus, että luodaan yhteisiä hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja. Nyt kun olemme tässä tilanteessa, että uudistuksen aikataulu myöhästyy, näen erittäin hyvänä, että mietimme yhdessä prosessin jäntevöittämistä, keskustelemme ja kouluttaudumme.
