Asianajajaliitto sai kesäkuussa uuden ­puheenjohtajan, kun tehtävään valittiin helsinkiläinen Eero-Pekka Uotila, 57.  Hänen toimikautensa kestää kaksi vuotta, jonka jälkeen on mahdollisuus yhden tai kahden vuoden jatkokauteen.

Uotila lienee useimmille advokaateille tuttu nimi, sillä hän toimi vuosina 2020–2024 Asianajajaliiton varapuheenjohtajana.

– Varapuheenjohtajan tehtävä on mielestäni luotu tai ainakin muodostunut paikaksi kasvaa puheenjohtajaksi, Uotila sanoo.

– Pitäisin epälojaalina, jos olisin vienyt tämän kasvamisen mahdollisuuden joltain muulta. Tavallaan tein siis päätöksen pyrkiä puheenjohtajan tehtävään jo ­neljä vuotta sitten.

Jäsenistölle puheenjohtajan vaihtuminen ei tule näkymään äkkinäisinä liikkeinä, Uotila vakuuttaa. Hän on itse ollut mukana suunnittelemassa ja käynnistämässä monia nykyisiä hankkeita, joiden edistämistä jatketaan.

Asianajajaliiton tavoitteena on, että asianajajien ja asiakkaiden keskinäisen viestinnän luottamuksellisuudesta säädetään nykyistä täsmällisemmin, ja että asianajajien asema tunnustetaan perustuslaissa.

Asianajajalain kokonaisuudistus yritettiin saada osaksi hallitusohjelmaa, mutta se tavoite ei onnistunut. Tämä oli pettymys, Uotila myöntää.

– Näen, että näillä uudistuksilla on kuitenkin nyt todellisia menestymisen mahdollisuuksia. Olemme mukana oikeuslaitoksen uudistamista edistävässä työryhmässä, jonka työn pitäisi olla valmis vuonna 2027. Pitkissä väännöissä vaaditaan kestävyyttä.

Edellisen puheenjohtajan, Hanna Räihä-Mäntyharjun, toimikauden saavutuksiksi Uotila listaa muun muassa asiointijärjestelmä ASSIn käyttöönoton, ­koulutusvalikoiman laajentumisen erityisesti etäkoulutusten osalta, sekä muuttamisen uusiin, toimintaa entistä paremmin palveleviin toimitiloihin Helsingin ­Mikonkadulle.

– Hannan kaudella myös asianajajakunnan arvostus on kasvanut entisestään. Meidän mielipiteitä kuunnellaan ja arvostetaan päätöksenteon tukena, Uotila sanoo.

Yhteiskunnan keskinäinen luottamus uhattuna

Eero-Pekka Uotilan mukaan suomalaisen oikeusvaltion iso kuva on hyvä, mutta häpeätahrana on rikos- ja siviiliprosessien liian pitkä kesto. Omassa työssään kiinteistöoikeuden parissa hän todistaa ”päivittäin” ­tilanteita, joissa asiakkaat tinkivät tai jopa luopuvat kokonaan oikeuksistaan prosessien pitkän keston vuoksi. 

– Ihmisillä ei ole mahdollisuuksia odottaa tai maksaa pitkittyvästä prosessista. Silloin esimerkiksi tyydytään itselle epäedullisiin sopimuksiin. ”Justice delayed is justice denied”, kuten osuvasti sanotaan.

Uotila muistuttaa, että oikeutta ei käydä vain vireillä olevia juttuja varten, vaan toimiva riidanratkaisu on edellytys luottamukselle yhteiskunnassa. ­Ihmisillä täytyy olla varmuus siitä, että riitatilanteessa asialle saadaan oikeudenmukainen ratkaisu kohtuullisessa ajassa.

”Sovittelu on ilman muuta hyvä työkalu riidanratkaisijan pakissa, mutta se ei voi olla ainoa työkalu.”

– Tämän näkökulman tulisi näkyä julkisessa keskustelussa. Meidän yhteiskunnan vahvuus on keskinäinen luottamus, jota tämä tilanne alkaa syödä.

Tehokkaat keinot saada oikeutta voivat Uotilan mukaan jopa vähentää riitoja. Tällä hetkellä tilanne on se, että asiansa voi halutessaan haudata tuomio­istuimen ruuhkiin ja unohtaa vuosikausiksi. Se voi ­vähentää joidenkin riidan osapuolten halua etsiä sopuratkaisua.

Eero-Pekka Uotila on Asianajajaliiton hyväksymä sovittelija, mutta hän ei näe, että viime vuosina paljon pinnalla olleesta sovittelusta olisi yksin ratkaisuksi tuomioistuinten ruuhkien purkamiseen.

– Sovittelu on ilman muuta hyvä työkalu riidanratkaisijan pakissa, mutta se ei voi olla ainoa työkalu, eikä sovittelua saa korostaa perinteisen riidanratkaisun kustannuksella. Meillä täytyy aina olla se vaihtoehto, että ratkaisu saadaan viime kädessä tuomioistuimessa.

Asianajajaliitto julkaisi vuonna 2021 oman ehdotuksensa riita- ja rikosasioiden sujuvoittamiseksi. Työtapa­reformin edistämistä jatketaan, Uotila lupaa.

– Työtapareformin idea on, että yhdessä kaikkien toimijoiden kesken mietitään, miten rajalliset resurssit käytetään mahdollisimman viisaasti. Hyviä päänavauksia on jo nähty, ja esimerkiksi Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on saatu hyviä kokemuksia oikeudenkäyntien varhaisesta aikatauluttamisesta.

Oikeusapupalkkiot ovat kriittisellä tasolla

Suomalaisen julkisen oikeusapujärjestelmän yksi kiinnostava piirre on, että yksityiset avustajat ­tuottavat ison osan valtion julkisesta oikeusavusta. Julkiset ­oikeusaputoimistot eivät pysty palvelemaan ­kaikkia oikeusapuun oikeutettuja asiakkaita, ja määrä on kasvanut viime vuosina. Esimerkiksi rikosoikeusapu­asioista yksityiset oikeusavustajat hoitivat 65 prosenttia vuonna 2011 ja 82 prosenttia vuonna 2021.

Asianajajaliitto on jo vuosien ajan pyrkinyt saamaan korotusta asianajajille työstä maksettavaan oikeusapupalkkioon, jonka taso on Uotilan mukaan kriittisen alhainen. Oikeusapupalkkiota on korotettu edellisen kerran vuonna 2014.

– Yhteiskunnan tasolla tämä alkaa olla oikeusturvaongelma, sillä ammattitaitoista apua ei välttämättä ole tarjolla sitä tarvitseville. Kyse ei ole pelkästään tuntitaksasta, vaan laskutettavia tuntimääriä saatetaan välillä mielivaltaisesti leikata tehdystä työstä huolimatta, Eero-Pekka Uotila sanoo.

Toinen ongelma oikeusavussa ovat nykyisten tulorajojen mataluus. Tämä on johtanut siihen, että kaikki pienituloiset eivät saa oikeusapua maksutta ja kaikki keskituloiset eivät saa oikeusapua edes omavastuuosuudella. On myös nähty tilanteita, joissa oikeusaputoimisto haluaa periä toimeentulotuen piirissä olevilta asiakkailta oikeusavun omavastuuosuutta. Jo pelkkä omavastuuosuuden määrä voi olla liikaa kaikkein vähävaraisimmille ja estää näitä henkilöitä hakemasta oikeudellista apua.

– Järjestelmää pitäisi kehittää niin, että useampi ­olisi oikeutettu oikeusapuun. Keskituloiset ovat olleet pitkään järjestelmän väliinputoajia, mutta on kestämätöntä, jos yhteiskunnan vähävaraisimmatkaan eivät saa apua.

”Monille asiakkaan asioiden hoitaminen on lähes elämäntapa, mutta omasta hyvinvoinnista täytyy huolehtia.”

Asianajopalveluiden saatavuus on turvattava koko maassa

Eero-Pekka Uotila on syntyisin Tampereelta, mutta vietti nuoruutensa Espoossa. Nykyisin hän asuu Helsingin Töölössä.

Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi ­vuonna 1993, ja perusti jo vuonna 1997 ensimmäisen oman asianajotoimiston yhdessä kollegan kanssa.

Nykyinen työpaikka, Properta Asianajotoimisto Oy, on keskittynyt kiinteistöjuridiikkaan ja immateriaalioikeuksiin. Henkilöstöä yrityksessä on 24, joista 17 asianajajia.

– Kun sain aikanaan oikeustieteellisen pääsykoekirjat käteeni, huomasin heti, että tämä on oma alani. Asianajotoimistoon päädyin hieman sattumalta, kun haeskelin ensimmäistä kesätyöpaikkaa ja näin Porthanian seinällä erään pienehkön asianajotoimiston ilmoituksen. Sen vuoksi yhteydenpito opiskelijoihin on tärkeää.

Asianajajaliitossa onkin yhdessä sen paikallisosastojen kanssa aloitettu entistä aktiivisempi yhteistyö oikeustieteellisten tiedekuntien kanssa ympäri Suomea. Asianajajat käyvät pitämässä opiskelijoille käytännön kursseja, joiden aikana opiskelijoille tulevat asianajajan työ ja alan paikalliset toimijat tutuiksi.

Tavoitteena on, että asianajajan ammatti olisi mahdollisimman monelle varteenotettava uravaihtoehto opintojen jälkeen.

– Tämä liittyy tietysti isompaan trendiin, jossa asianajopalveluiden saatavuus on pienillä paikkakunnilla heikentynyt. Haluamme, että vähintään maa­kuntakeskuksissa on palveluita saatavilla ja menestymisen mahdollisuuksia asianajajille. Oikeusapupalk­kion taso on tässäkin tärkeässä roolissa.

Vapaa-ajalla Eero-Pekka Uotila harrastaa matkapurjehdusta ja monipuolisesti kuntoliikuntaa. Helsingin Asianajajayhdistyksen jääkiekkovuorolla hän on käynyt jo 30 vuoden ajan, ja ovatpa jotkut ­kollegat saattaneet nähdä hänet lavalla soittamassa kitaraa ­asianajajien bändissä.

Hän lähettää lopuksi painavan viestin kollegoille:

– Pitäkää lomanne ja olkaa toisinaan myös terveellä tavalla itsekkäitä. Monille asiakkaan asioiden hoitaminen on lähes elämäntapa, mutta omasta hyvinvoinnista täytyy huolehtia.

Eero-Pekka Uotila, 57

• Oikeustieteen kandidaatti 1993
• Asianajaja 1997
• Properta Asianajotoimisto Oy:n osakas 2017–
• Suomen Asianajajaliiton hallituksen jäsen 2013–2020
• Suomen Asianajajaliiton varapuheenjohtaja 2020–2024
• Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja 2024–
• Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista poikaa