Hakutulokset haulle: Henkilö kuvassa

Julkisella puolella voi keskittyä ihmisten auttamiseen, sanoo Helsingin johtava julkinen oikeusavustaja Nina Solas-Iloniemi. Hän höllentäisi oikeusavun tulorajoja siten, että nykyistä useampi ihminen olisi oikeutettu apuun.

Gabrielle Dannberg listaa suurimmat muutokset, jotka vaikuttavat asianajoalaan nyt ja tulevaisuudessa.

Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen patistaa oikeuselämän ammattilaisia tiiviimmin saman pöydän ääreen. ”Meidän pitää lähivuosina tehdä nykäisy parempaan”, hän sanoo.

Asianajaja Martina Kronström on tullut tunnetuksi edustaessaan maalittamisen kohteeksi joutuneita toimittajia. Lainsäädännössä ja oikeusistuimien osaamisessa olisi tällä alueella hänen mielestään paljon korjattavaa, sillä maalittaminen uhkaa jo demokratiaa ja oikeusvaltion toimintaa.

Syyttäjät painivat paitsi työruuhkan, myös lisääntyneen häirinnän ja vihapalautteen kanssa. Niistä on myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen saanut osansa, erityisesti Päivi Räsäsen tapauksen yhteydessä.

Asianajaja Kaarle Gummerus ei epäröi puolustaa raskaistakaan rikoksista syytettyjä. Hänen mielestään Suomen oikeusjärjestelmä kärsii etenkin esitutkinnan eli poliisin resurssipulasta. Toinen pulma on oikeusavun liian korkea kynnys.

Amnestyn Frank Johansson pitää isoja globaaleja trendejä ilmastokriisistä digitalisaatioon ihmisoikeuskysymyksinä. Suomessakin on suuria rakenteellisia ongelmia, jotka pitää kohdata, hän sanoo.

Alibi-lehden linjana on löytää juttuja, jotka kiinnostava lukijaa, päätoimittaja Mika Lahtonen sanoo. True crime -villitystä hän pitää uhkana lehdelleen.

Ihmisoikeudet eivät saa joutua sodan uhriksi, sanoo Ukrainan kansallisen asianajajaliiton varapuheenjohtaja Valentyn Gvozdiy.

Markku Fredman aloitti elokuussa Helsingin yliopiston työelämäprofessorina. Hän toivoo innostavansa nuoria juristeja asianajajaoikeuden pariin.