Asianajaja oli esteellinen konkurssipesän pesänhoitajan tehtävään
Asianajaja oli esteettömyyttään arvioidessaan ja suostumusta pesänhoitajan tehtävään antaessaan jättänyt vaille merkitystä ja ilmoittamatta sen, että asianajajan kanssa samassa toimistossa neuvottelevana lakimiehenä toiminut varatuomari A oli toiminut velallisyhtiö X Oy:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana yhteensä lähes kymmenen vuoden ajan.
Valvontalautakunta totesi, että vaikka A:n velallisyhtiön hallituksesta eroamisen ja asianajajan pesänhoitajamääräyksen välillä oli ehtinyt kulua yli kaksi vuotta, ajan kulumista ei voitu yksistään pitää ratkaisevana seikkana esteellisyysarvioinnissa.
Konkurssimenettelyssä on tavanomaista, että pesänhoitaja joutuu arvioimaan velallisyhtiön toimia useamman tilikauden ajalta ennen konkurssiin asettamista. Asiassa oli ajan kulumisesta huolimatta ollut riski siitä, että asianajaja olisi joutunut arvioimaan X Oy:n hallituksen ja siten myös A:n toimia konkurssia edeltäneeltä ajalta.
Esteellisyysarvioinnissa ei ollut merkitystä, oliko riski tosiasiassa konkretisoitunut, vaan riittävää oli, että esteellisyyden muodostava olosuhde ja riskin mahdollisuus oli ollut olemassa. Varoitus.
Asianajaja avusti kuutta vastaajaa samassa rikosasiassa
Asianajaja oli avustanut rikosasiassa A:n lisäksi viittä muuta vastaajaa, jotka olivat olleet syytettyinä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Vastaaja A oli toiminut teknisen lautakunnan puheenjohtajana kolmessa kokouksessa. Asianajajan muut päämiehet olivat olleet lautakunnan jäseniä. He olivat vedonneet siihen, ettei vastuu perustelujen pöytäkirjaamisesta ollut jäsenillä, vaan puheenjohtajalla ja pöytäkirjanpitäjällä.
Rikosasiassa eturistiriidan mahdollisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaikka useamman vastaajan avustaminen rikosasiassa ei ole ehdottomasti kiellettyä, asianajajan tulee pohtia todennäköistä tapahtumakulkua ja on arvioitava, tuleeko se johtamaan eturistiriitaan.
Vaikka päätösten perustelemattomuus ei yksinään täyttäisi kyseessä olevien rikosten tunnusmerkistöä, oli sillä ollut olennainen merkitys syytteiden ajamisessa kyseessä olevissa tapauksissa. Siten puheenjohtajana toimineen vastaaja A:n ja muiden vastaajien välinen eturistiriidan mahdollisuus oli ollut ilmeinen.
Valvontalautakunta totesi myös, että suostumuksen antaminen ei ole mahdollista samaan rikosasiaan perustuvassa esteellisyystilanteessa eikä A:n käsityksellä ja mahdollisesti antamalla suostumuksella siten ollut merkitystä asianajajan esteellisyyden arvioinnissa. Varoitus.
Asianajaja avusti asiakkaansa entistä puolisoa lasten tapaamisoikeusasiassa
Asianajaja oli aiemmin avustanut asiakastaan Y:tä tapaamisoikeusasiassa, jossa vastapuolena oli ollut Y:n aiempi entinen puoliso X. Asianajaja oli myöhemmin avustanut Y:n entistä puolisoa E:tä sekä E:n ja Y:n yhteisiä lapsia lähestymiskielto- ja tapaamisoikeusasiassa. Asianajajaa oli moitittu siitä, että tämä oli ollut esteellinen toimimaan E:n avustajana lasta koskevassa asiassa.
Valvontalautakunta totesi, että lapsiin liittyviä tapaamisoikeusasioita voidaan pitää sillä tavalla läheisesti henkilöön liittyvinä ja asiakkaalle merkityksellisinä asioina, että ne tulee ottaa huomioon arvioitaessa asianajajan lojaalisuusvelvollisuutta entistä asiakasta kohtaan. Valvontalautakunta katsoi, että asianajajan olisi tullut lojaliteettivelvollisuutensa nojalla ottaa entisen asiakkaansa Y:n edut ja oikeudet huomioon esteellisyyssäännösten vaikutuksia arvioidessaan ja toimeksiantoa tämän entiseltä puolisolta E:ltä vastaanottaessaan. Varoitus.
Ratkaisukäytäntöön voi tutustua valvontaratkaisujen hakemistossa osoitteessa valvontaratkaisut.fi.
