Hakutulokset haulle: valvontaratkaisuja

Liiton hallitus voi siirtää valvontalautakunnalle myös esimerkiksi julkisuudessa tai sosiaalisessa mediassa tietoonsa tulleen asian.

Viranomaisen käynnistämä asia käsitellään ja ratkaistaan samassa menettelyssä kuin esimerkiksi avustajan asiakkaan tai vastapuolen tekemä kantelu.

Esteellisyyskysymykset ovat jatkuvasti esillä asianajajan arjessa. Apua esteellisyystilanteiden arviointiin voi hakea muun muassa seuraavista ratkaisuista.

Asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä ­oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle ­asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta mahdollisuutta asian sovinnolliseen ­selvittämiseen. ­Valvontalautakunta arvioi erityisen syyn olemassaoloa tapauskohtaisesti, mistä ohessa tuoreimpia ratkaisuja.

Valvontalautakunta voi arvioida asianajotoimiston laskun kohtuullisuuden antamassaan suositusluontoisessa ratkaisussa. Suosituksen kohteena on asianajotehtävästä veloitettu palkkio ja kulujen korvaus. Vuonna 2025 valvontalautakunta ratkaisi 87 palkkioriitahakemusta, joista 11 tapauksessa annettiin palkkionalennussuositus. Vuonna 2026 valvontalautakunnassa on heinäkuuhun mennessä tullut vireille 101 palkkioriita-asiaa, joista alla viimeaikaista ratkaisukäytäntöä.

Valvontalautakunnan täysistunnossa ratkaistiin vuonna 2025 yhteensä 11 valvonta-asiaa. Ankarin seuraamus eli erottaminen Suomen Asianajajien jäsenyydestä annettiin viidessä tapauksessa, joista neljä koski samaa asianajajaa, joka oli eronnut ennen ratkaisun antamista. Kolmelle asianajajalle määrättiin seuraamusmaksut, joiden suuruus vaihteli 1 000 ja 10 000 euron välillä, ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle esitettiin 2 000 euron suuruisen…

Lähes jokainen kantelun kohteena oleva pesänselvittäjä ja -jakaja saa vastattavakseen moitteen siitä, että tehtävän hoitamisessa on kestänyt liian kauan. Mitään täsmällistä aikarajaa tehtävän suorittamiselle ei voida asettaa. Valvontalautakunnan ratkaisukäytännössä viivyttelystä on tyypillisesti määrätty seuraamus, kun asianajaja ei ole edistänyt tehtävää useiden kuukausien aikana eikä passiivisuudelle ole esitetty hyväksyttävää syytä.

Suomen Asianajajien hallitus voi asianajajista annetun lain 7 c §:n nojalla siirtää yleisvalvonnan yhteydessä tietoonsa tulleen asian valvontalautakunnan tutkittavaksi. Hallituksen aloitteesta vireille tulleita valvonta-asioita on vuosittain useampia, ja ne liittyvät tavallisesti toimistotarkastuksessa havaittuihin puutteisiin. Hyvän asianajajatavan vastainen menettely saattaa kuitenkin tulla hallituksen tietoon myös esimerkiksi sosiaalisen median kanavien, lupa-asioiden käsittelyn…

Valvonta-asioita tulee tasaisesti vireille myös tuomioistuinten ilmoitusten kautta. Mikäli asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja asetetaan esiintymiskieltoon, tulee tuomio­istuimen ilmoittaa päätöksestään valvontalautakunnalle. Esiintymiskiellon suhteen tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus on ehdoton. Sen lisäksi, jos joku edellä mainituista avustajista menettelee muutoin ­velvollisuuksiensa vastaisesti, tuomioistuin voi ilmoittaa menettelyn valvontalautakunnan käsiteltäväksi.

Valvontalautakunnan ratkaistavaksi tulevat esteellisyystilanteet ovat mitä moninaisempia ja usein niissä joudutaan arvioimaan mahdollisen esteellisyyden muodostumista usean eri tapaohjeen ­kohdan ­perusteella. Valvontayksikkö tai -lautakunta ei voi ottaa ennakollisesti kantaa esteellisyystilanteiden arviontiin, mutta valvontalautakunnan ­aiemmasta ratkaisukäytännöstä voi saada tulkinta-apua myös esteellisyyskysymyksissä.