1. Muutos ei ole vain tekniikkaa
Todistelutallenneuudistuksessa ei ole kyse vain videotekniikasta. Henkilötodistelun videotallennus on ennen kaikkea prosessuaalinen uudistus. Se muuttaa oikeudenkäynnin kulkua ja prosessiin osallistuvien työtä.
Lakiin on tuotu jäsentelyn vaatimus. Eniten muutosta se aiheuttaa keskisuuriin ja laajoihin juttuihin. Pienten juttujen käsittelyssä se ei välttämättä näy yhtä paljon.
2. Valmistelu teettää lisää työtä
Asianajajan työssä korostuu entistä enemmän valmistelu ja yhteistyö tuomioistuimen kanssa valmisteluvaiheessa. Jo haastehakemus pitäisi kirjoittaa hyvin jäsennellysti, ja ideaalisti vastaus loksahtaisi saman jäsentelyn alle.
Asianajajan on syytä puhua päämiehelle tallentamisesta. Monelle on tärkeä tieto, ettei ole riskiä, että tallenne päätyisi nettiin. Tallenne on katsottavissa tuomio-istuimessa tietopyynnön kautta, mutta sitä ei voi tallentaa omille laitteille.
Asianajajakaan ei saa videotallenteita vapaasti käyttöönsä, vaan niitä pitää käydä katsomassa tuomioistuimessa, mikä voi olla työlästä. Kuitenkin hallituksen esityksen (HE 133/2021 vp) mukaan kuva- ja äänitallenteen äänestä voitaisiin antaa tieto ja siis esimerkiksi kopio. Eli menettely olisi sama kuin nykyisin äänitallenteen osalta.
Yleisö voisi lisäksi saapua oikeudenkäynnin ulkopuolella tuomioistuimeen katsomaan käräjäoikeudessa tehdyn kuva- ja äänitallenteen. Yleisöllä olisi myös oikeus saada tieto tallenteen äänestä samalla tavalla kuin se tällä hetkellä voi saada kopion käräjäoikeudessa tehdystä äänitallenteesta.
Oikeudenkäyntiin osallistuvia on hyvä valmistella siihen, että kysymykset yhdestä teemasta kysytään yhdellä kertaa ja sitten siirrytään seuraavaan. Oikeudenkäynnissä on kuitenkin yhä tarkoituksenmukaista mennä asiasisältö edellä.
3. Toiminta oikeussalissa muuttuu
Oikeussaliin tulee kiinteät kamerat, jotka kohdistetaan todistajan paikalle. Kun nykyisin asianomistaja saattaa jäädä istumaan avustajan viereen, jatkossa hän pääsääntöisesti siirtyy todistajan paikalle. Välineistöön tulee myös liikuteltavia kameroita, mutta niitä ei ole saatavilla jokaiseen oikeudenkäyntiin.
Henkilötodistelun videointi asettaa kovat paineet käräjäoikeuskäsittelylle sekä asianajajan kuulustelutaidoille ja esiintymiselle oikeussalissa, mikä korostaa valmistelun tarvetta.
Esimerkiksi vuorokuulustelussa edetään jatkossa usein teemoittain. Kun nykyään pääkuulustelussa kysytään kaikki mahdolliset kysymykset ja sitten siirrytään vastakuulusteluun, jatkossa pääkuulustelu voi tulla yhdestä teemasta ja heti sen jälkeen vastakuulustelu, jonka jälkeen edetään samalla tavoin teema kerrallaan.
4. Hovioikeudessa ei pääsääntöisesti kuulla
Uudistuksen kantava idea on parantaa näytön arvioinnin oikeellisuutta ja laatua. Videotallenteiden ansiosta hovioikeuden ja korkeimman oikeuden käytettävissä oleva näyttö on tuoreempaa eikä todistajia yleensä tarvitse kutsua paikalle siinä vaiheessa, kun muistikuvatkin tapahtumista ovat jo hatarampia.
Uudistus ei täysin estä kuulemista hovioikeudessa. Laissa on pykälät lisäkuulusteluun ja uudelleen kuulusteluun ja kriteerit näille. Lisäkysymysten voidaan katsoa olevan tarpeen esimerkiksi, jos se on perusteltua uusien seikkojen tai todisteiden tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi.
Uudelleen kuulusteluun on hyvin korkea kynnys. Se voisi olla tarpeen esimerkiksi tilanteessa, jossa tallenne olisi täysin epäonnistunut.
Juttuun on haastateltu hovioikeudenneuvos Teija Stanikićia Helsingin hovioikeudesta.
