Kun itse aloitin oikeustieteen opinnot, Suomen uusi perustuslaki oli tullut voimaan puoli vuotta aikaisemmin. Ihmisoikeusnäkökulmia opinnoissa ei silti tainnut valtiosääntöoikeuden peruskurssin lisäksi juurikaan olla, vaikka Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti toimi samassa rakennuksessa kuin muut oikeustieteilijät.
Minulla on jäänyt myös mieleen urani alku-ajoilta keskusteluja siitä, että ihmisoikeuksiin vedotaan vain, kun ei ole mitään järkevää ”oikeaa” argumenttia esittää. Tällainen keskustelu tuntuu nyt 20 vuotta myöhemmin merkilliseltä. Nykyään ihmisoikeuslähtöinen argumentaatio kuuluu jo asianajajien perustyökaluihin.
Kaikkien yhtäläisten perusoikeuksien tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perusta. Ihmisoikeuksien arvo ja merkitys huomattiin toisen maailmansodan jälkeen ja siitä syntyi YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen jälkeen Euroopan ihmisoikeussopimus. Vaikka Euroopan ihmisoikeussopimus on tänä vuonna täyttänyt jo 75 vuotta ja nykyinen ihmisoikeustuomioistuin 27 vuotta, joudun edelleenkin näkemään välillä hieman enemmän vaivaa saadakseni käräjäoikeudet soveltamaan heitä sitovaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä. Korkein oikeus alkaa onneksi olla ihmisoikeusargumentaation osalta mallioppilas.
Olen tänä syksynä kuitenkin ilokseni huomannut, että perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat tätä nykyä perusopetukseen useammassa aineessa peruskoulun monella eri luokalla.
Osallistuin taannoin Euroopan neuvoston järjestämään koulutukseen, jossa oli edustajia 20 eri Euroopan maasta. Johtuen eri maiden historiasta ja nykytilanteesta sananvapauden tilanne vaihtelee maiden välillä merkittävästi. Suomi ei valitettavasti ole ainakaan sananvapauden osalta enää mallioppilas, ja siitä onkin syntynyt Euroopan neuvoston edustajissa aitoa huolta.
Olen tänä syksynä kuitenkin ilokseni huomannut, että perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat tätä nykyä perusopetukseen useammassa aineessa peruskoulun monella eri luokalla. Kotona olemme syksyn aikana keskustelleet siitä, mitä ihmisoikeuksia on olemassa, mitä tarkoittaa demokratia, yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus ja miksi median vapaus on tärkeää. Kun nuorille opetetaan, että kaikilla on yhtäläisiä oikeuksia ja niiden mukana tulevia vastuita, ja että sananvapaus on demokratian kulmakivi, he toivon mukaan osaavat näitä aikuisina soveltaa, eivätkä suostu niistä luopumaan.
Suomen Asianajajat pyrkii tänä lukuvuonna saamaan mahdollisimman monen asianajajan käymään kouluissa puhumassa asianajajuudesta ja niistä tärkeistä oikeuksista, joita asianajajina puolustamme. Itsekin olen sopinut yhdestä vierailusta, ja toivon, että niitä tulisi enemmän. Nuorten into ja avoin mieli antaa aina paljon energiaa itselle. Aion myös jatkossa nostaa ihmisoikeudet esille tuomioistuimissa. Ei sen takia, että minulla ei olisi mitään parempaa sanottavaa, vaan koska niitä tuomioistuin ei voi ohittaa.
