Hakutulokset haulle: kolumni

Melko yleinen kysymys päämiehiltä on ”Mitä oikeuskäytäntö sanoo tästä?” Melko yleinen vastaus on ”ei mitään”. Suomen kokoinen maa ei millään tuota sellaista määrää oikeudenkäyntejä, että ennakkotapauksia riittäisi kaikkeen.

Pelkkä juridiikka ei tee hyvää asianajajaa, vaan pinnan alla on lukuisia muita ammatillisia vaatimuksia.

Saimme mahdollisuuden keskustella etänä Ukrainan asianajajaliiton edustajien kanssa pari viikkoa sodan alkamisen jälkeen. Tilannepäivitys kollegojen tilanteesta oli pysäyttävä. Pääosa miespuolisista asianajajista on puolustamassa maataan, kun taas suurin osa naisista on joutunut pakenemaan lasten kanssa.

Työelämän vaatimukset ovat muuttuneet. Jos juristin rooli on aikaisemmin painottunut jo tapahtuneiden asioiden ja riitojen selvittelyyn, tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän eteenpäin katsovaa asennetta.

Olemme aloittamassa liiton piirissä kolmatta juhlavuotta. Asianajajaliiton 100-vuotisjuhlavuotta vietettiin 2019, Defensor Legisin 100-vuotisjuhlavuotta 2020 ja tänä vuonna juhlimme 25-vuotiasta Advokaattia.

Useat kirjelmäkierrokset pitkittävät asian käsittelyä ja johtavat aineiston tarpeettomaan laajenemiseen. Kokemusperusteisesti voi todeta, että jatkokirjelmät ovat melko usein aiemman toistamista.

Asianajajakonventio on tärkeä osa asianajajakunnan aseman vahvistamista jokaisen oikeuksien turvaamiseksi.

Lasten asiat herättävät aina tunteita. Kollegani kauhistelevat lapsioikeuteen liittyviä toimeksiantojani, jotka kuulostavat toinen toistaan kauheammilta.

Tiiviillä yhteistyöllä voimme jatkossakin varmistaa, että näkemyksemme huomioidaan EU-lainsäädännössä, kirjoittaa Jonni Veikkonen.

Laki on ollut epäselvä sen osalta, miten asianajajan henkilökohtaisesta ilmoitusvelvollisuudesta lähtevää lakia sovelletaan asianajotoimistoissa, kirjoittaa Marian Grönlund.