1. Vireystilan tunnistaminen on palautumisen lähtökohta
Jaksamisen perusta rakentuu itsetunte-mukselle, erityisesti sille, että osaamme tunnistaa omaa vireystilaamme pitkin päivää. Kehon ja mielen signaalien tunnistaminen auttaa reagoimaan ajoissa ylikuormitukseen ja toisaalta myös alivireyteen. Jos sydän hakkaa, ajatukset sinkoilevat tai toisaalta olo on vetämätön ja ajattelu takkuaa, on vireystila todennäköisesti pielessä.
Vireystilan havainnointi antaa mahdollisuuden tehdä tarvittavia ratkaisuja ennen kuin kuormitus alkaa heikentää suorituskykyä. Pienet keinot, kuten lyhyet mikrotauot, tietoiset hengitysharjoitukset tai lyhyet, suunnitellut päiväunet, voivat vaikuttaa merkittävästi vireyteen päivän aikana.
2. Työpäivän rytmittäminen tukee keskittymistä ja palautumista
Työpäivän rakenteella on suuri merkitys jaksamiselle, erityisesti silloin, kun työ on intensiivistä ja vaikeasti ennakoitavaa, kuten asianajajilla usein on. Päivä kannattaa rytmittää omaa vireyttä kuunnellen. Suurta keskittymistä vaativat tehtävät kannattaa sijoittaa ajankohtiin, jolloin oma energiataso on korkeimmillaan. Useimmilla tämä tarkoittaa aamupäivää. Iltapäivälle voi varata rutiinitehtäviä, jotka etenevät nopeasti ja tuottavat aikaansaamisen tunnetta.
Tärkeää on myös osata irrottautua työstä iltaa kohden. Päivän rytmitys auttaa varmistamaan, ettei työ valahda vapaa-ajalle, ja että palautuminen voi alkaa ajoissa.
3. Laadukas uni on näkymätön supervoima
Unen laatu on suoraan yhteydessä työssä suoriutumiseen. Se vaikuttaa keskittymiseen, tunnesäätelyyn, päätöksentekokykyyn – siis kaikkeen, mitä vaativa asianajotyö edellyttää.
Hyvän unen edellytykset rakentuvat jo päivän aikana. Säännöllinen ruokailurytmi ja riittävä altistuminen päivänvalolle tukevat vuorokausirytmiä ja nukahtamista. Pimeään vuodenaikaan kirkasvalolampusta voi olla hyötyä kaamosoireiden ja vuorokausirytmin säätelyssä. Illalla puolestaan on tärkeää välttää raskasta syömistä ja älylaitteiden sinivaloa, joka häiritsee melatoniinin eritystä.
Vaikka teknologiset unenseurantavälineet voivat antaa suuntaa ja auttaa paikallistamaan unen laatua heikentäviä tekijöitä, niiden luotettavuus vaihtelee. Tärkeintä on kuitenkin oppia kuuntelemaan omaa kehoa.
4. Palautuminen ei ole yksilön vastuulla – myös työyhteisö ratkaisee
Vaikka palautuminen tapahtuu yksilön kehossa ja mielessä, työyhteisön kulttuurilla on siihen merkittävä vaikutus. Erityisesti johtajilla ja esihenkilöillä on vastuu mallia näyttämällä luoda työkulttuuri, jossa voi sanoa ääneen, jos työkuorma kasvaa liikaa tai kaipaa tukea.
Hyvä työyhteisö sallii tauot, mahdollistaa avun pyytämisen ja luo rakenteita, jotka tukevat tervettä työarkea. Kun palautuminen normalisoituu osaksi työpäivää, ei ihmisten tarvitse venyä äärirajoille.
