Roschierin Mikko Manner on yksi suomalaisen liikejuridiikan tunnetuimmista nimistä. Hän on tehnyt koko pitkän asianajajauransa samassa toimistossa, käynyt välillä teknologiajätin palveluksessa, johtanut Roschierin Suomen-toimintoja sekä koko kansainvälistä konsernia – ja palannut sitten takaisin praktiikkaan.

Kaiken tämän keskellä yksi ajatus on pysynyt muuttumattomana: asianajajan työn ydin on asiakkaan edun ajamisessa kestävästi ja oikein.

Hän näkee, että maailmassa, jossa teknologia kehittyy ja neuvonannot monimutkaistuvat, pitkäjänteinen ja eettisesti korkealaatuinen asianajo on ainoa mahdollinen tapa toimia.

– Asianajajuus ei ole ura vaan ammatti. Tämä ajatus muuttaa täysin sen aikajänteen, jolla tätä työtä tehdään, Manner sanoo.

Ulkolähetistä IP-oikeuteen

Pohjoishelsinkiläisen Mannerin isä esitti lukioikäiselle pojalleen ajatuksen: sinähän tykkäät puhua ja esiintyä, joten juridiikka voisi sopia tulevaisuuden alaksi.

Oikeustieteen opintojen aikana hän testasi määrätietoisesti erilaisia uravaihtoehtoja: valtionhallintoa, akateemista maailmaa ja lopulta asianajoa.

– Kun näin ne vaihtoehdot käytännössä, asianajo veti selvästi eniten puoleensa. Siellä henkilökohtainen osaaminen on kaiken keskiössä.

Ensimmäinen kosketus Roschieriin syntyi jo opiskeluaikana, aluksi ulkolähettinä ja myöhemmin harjoittelijana. Varsinainen juristin ura alkoi 2000-luvun alussa – ja heti hyvin kapeasta erikoisalasta: avoimen lähdekoodin ohjelmistojen lisensointikysymyksistä.

– Se oli silloin todella pieni niche. Mutta juuri siksi kiinnostavaa. Uudessa ja kehittyvässä alueessa nuorellakin juristilla oli paljon annettavaa.

Mannerin erikoisalueelle oli kysyntää teknologiajätti Nokialla, jonka palvelukseen hän siirtyi 2000-luvun alussa. Roschieriin hän palasi vuonna 2006.

Globaalisti toimivassa teknologiayhtiössä Manner oppi, mitä tarkoittaa olla suomalainen juristi kansainvälisessä ympäristössä ja miten juridinen ajattelu linkittyy strategiaan, liiketoimintaan ja teknologiaan.

Erikoistuminen ja kompleksisuus kulkevat käsi kädessä

Liikejuridiikka on Mannerin mukaan murroksessa. Yhtäältä osaamisen on syvennyttävä ja kavennuttava, toisaalta toimeksiannot muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi ja laaja-alaisemmiksi.

– Projektit pirstaloituvat pienempiin osiin, niitä rytmitetään tarkemmin ja niissä toimitaan yhä useammin globaaleissa tiimeissä. Se vaatii kykyä hahmottaa oma rooli kokonaisuudessa.

Samaan aikaan sääntely lisääntyy. Vaikka Euroopassa puhutaan dereguloinnista, käytännössä sääntely ei katoa – se vain siirtyy ennakkosääntelystä jälkikäteiseen valvontaan. Tämä tekee juridisesta neuvonannosta entistä keskeisemmän osan liiketoiminnan suunnittelua.

– Nykyään ei enää suunnitella tuotetta ensin ja kysytä juristilta jälkikäteen, onko tämä mahdollista. Juridiikka on mukana jo siinä vaiheessa, kun mietitään, millainen palvelu ylipäätään voi olla.

Manner puhuu legal business developmentista, mikä tarkoittaa sitä, että juridinen ymmärrys ei ole enää pelkkä tukifunktio, vaan osa liiketoiminnan ydintä.

”Liikevaihto kertoo, kuinka moni ­ihminen luottaa meihin. ­Kannattavuus kertoo, kuinka paljon he arvostavat meitä.”

Markkina kasvaa ja kilpailu kovenee

Juridiikan toimialan arvioidaan olevan globaalisti jo biljoonan euron arvoinen. Yhdysvalloissa juridisten palveluiden markkina on kymmenessä vuodessa tuplaantunut.

Kasvun mahdollisuuksia siis riittää, mutta samalla myös kilpailu markkinoilla on koventunut. Suuret konsulttitalot ja teknologia-alustat tarjoavat yhä enemmän juridisia palveluita, ja kilpailevat osittain samoista asiakkaista asianajotoimistojen kanssa. Manner näkee asianajajuudessa ratkaisevan eron.

– Asianajajan kilpailuetu on asianajajuus itse. Meillä on vahvat eettiset säännöt, joita myös valvotaan, velvollisuus toimia asiakkaan edun mukaisesti ja riippumattomuus. Meitä ei voi ostaa neuvomaan väärin.

Roschierilla on toimintaa myös Ruotsissa, jossa koettiin liikejuridiikan mannerlaattojen liikahtelua elokuussa 2025, kun pääomasijoitusyhtiö Axcel hankki enemmistöosuudet kuudesta ruotsalaisesta asianajotoimistosta. Järjestelyn yhteydessä toimistojen juristit erosivat Ruotsin asianajajayhteisöstä.

– Jos luovut asianajajuudesta, teet samalla valinnan siitä, että liiketoiminnan ja omistajan intressit menevät kaiken muun edelle. Tämä informoi jokaista myöhempää päätöstä, jonka tällainen lakipalveluyhtiö tulee tekemään, koskee se sitten asiakkaita tai henkilöstöä, Mikko Manner muotoilee.

– Me ajamme asiakkaan asiaa, emme oman liiketoimintamme etua, emmekä hinnalla millä hyvänsä. Tämä erottaa asianajajat monista muista toimijoista.

Manner ei kaihda liiketoiminnallista puhetta. Päinvastoin: hän kytkee asianajotoimiston kannattavuuden ja arvot suoraan toisiinsa.

– Liikevaihto kertoo, kuinka moni ihminen luottaa meihin. Kannattavuus kertoo, kuinka paljon he arvostavat meitä.

Hänen mukaansa kestävä asianajoliiketoiminta syntyy yksinkertaisista, jopa kliseisistä periaatteista: halusta auttaa, pitkäjänteisestä luottamuksesta ja ihmisiin panostamisesta. Asianajotoimisto on myös ennen kaikkea oppimisympäristö, jossa nuorille luvataan kehitystä, ja pidetään lupaus.

– Meidän liiketoimintamme idea Roschierilla on se, että mitä vaikeampi asia, sitä enemmän asiakas arvostaa ratkaisua. Ja mitä vaikeampi asia, sitä enemmän se vaatii osaamista. Kun nämä kaksi kohtaavat, syntyy sekä arvoa asiakkaalle että kannattavaa liiketoimintaa.

”Teknologia on loistava tuki ajattelulle. Se lisää tuottavuutta valtavasti.”

Johtamista ilman mikromanagerointia

Mannerin johtamisajattelu nojaa yhteiseen arvopohjaan ja selkeään strategiaan. Hän korostaa, että huippuasiantuntijoita ei johdeta kontrollilla, vaan luottamuksella. Tärkeintä on auttaa ihmisiä löytämään paras versionsa itsestään eri elämänvaiheissa.

– Me sanomme, mitä arvostamme ja mihin pyrimme. Sen jälkeen annamme ihmisille tilaa löytää oma tapansa tehdä, hän sanoo.

– Niin kauan kuin arvot ja suunta ovat samat, me tuemme. Ja jos jossain vaiheessa ihmisen elämän suunta muuttuu, siinä ei ole mitään väärää, päinvastoin.

Huipputason asianajotyöhön kohdistuu väistämättä kovia odotuksia. Mannerin mukaan se ei tarkoita yli-inhimillistä virheettömyyttä. Asiakkaat toimivat itse vaativissa, kompleksisissa ympäristöissä ja ymmärtävät hyvin myös juridisen neuvonannon epävarmuudet.

Olennaista ei ole Mannerin mukaan se, oliko neuvo jälkikäteen katsottuna ”oikea”, vaan se, tehtiinkö työ ammattimaisesti: arvioitiinko kaikki olennainen, toimittiinko huolellisesti ja hyödynnettiinkö käytettävissä oleva tieto parhaalla mahdollisella tavalla.

Virhe syntyy silloin, jos jotain olennaista jätetään tekemättä tai työ tehdään huolimattomasti.

Sen sijaan uusissa ja ennakoimattomissa -tilanteissa jokainen neuvo on väistämättä osittain vajavainen – maailma muuttuu jatkuvasti, ja tieto täydentyy ajan myötä.

– Kokemus auttaa suhteuttamaan paineita: mitä enemmän toistoja kertyy, sitä paremmin odotuksia ja painetta osaa hallita.

Ammattilaisuus teknologian aikakaudella

Manner on seurannut teknologista kehitystä -läheltä koko uransa. Hänen suhtautumisensa tekoälyyn ja automaatioon on pragmaattinen: hyvä renki, huono isäntä.

– Teknologia on loistava tuki ajattelulle. Se lisää tuottavuutta valtavasti. Mutta väärin käytettynä tekoäly vähentää ajattelua.

Lopuksi Manner palaa siihen, mikä hänen mielestään usein unohtuu uusien teknologioiden, markkinoiden ja investointien keskellä.

Hän uskoo vahvasti asianajoalan tulevaisuuteen, sillä epävarmassa maailmassa tarvitaan toimijoita, joiden intentio on selkeä ja toiminta johdonmukaista.

– Asianajotoiminta on aina relevanttia, kunhan se lähtee aidosti asiakkaan edusta ja intressistä. Meidän täytyy jatkossakin tehdä asiat oikein, vaikka se olisi vaikeaa. Se on pitkällä aikavälillä paras strategia.

Siksi asianajajuus on – Mannerin sanoin – ammatti, ei ura.

Mikko Manner, 50

• Oikeustieteen maisteri 2001
• Roschier (2001–2004, 2006–), osakas (2010–); Helsingin toimiston johtaja (2016–2019); toimitusjohtaja (2019–2024)
• Työskennellyt myös Nokialla
• Lex Mundi -toimisto­verkoston hallituksen jäsen (2023–)