1. Johda tulevaisuuteen
Johtaminen ei voi perustua pelkkään nykytilaan tai menneeseen. Jos katse jää raportteihin ja peräpeiliin, organisaatio ajautuu helposti sivuraiteille. Tulevaisuutta ei voi ennustaa tarkasti, mutta siihen voi silti valmistautua.
Johtajan tehtävä on auttaa näkemään eteenpäin ja ymmärtämään iso kuva. Yhteinen ymmärrys organisaation olemassaolon perustasta, tulevaisuuden visiosta ja tavoitteista sekä keinoista niihin pääsemiseksi siivittää tuloksekkaaseen toimintaan.
2. Johda ihmistä
Johtaja onnistuu vasta, kun hänen johdettavansa onnistuvat. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vaatii käytännössä muutosta ajattelussa. Ihminen ei ole kone, eikä häntä voi johtaa mekaanisesti.
Hyvä johtaja rakentaa olosuhteet, joissa ihmiset voivat onnistua. Se tarkoittaa psykologista turvallisuutta, arvostusta ja työn merkityksellisyyden ymmärtämistä. Hyvä johtaja ymmärtää, että työntekijöiden vahvuuksien varaan rakentaminen auttaa saamaan esiin heidän inhimillisen potentiaalinsa. Tulevaisuuden johtaja osaa hyödyntää tätä potentiaalia organisaation suorituskyvyn ja tuloksellisuuden vahvistamiseksi.
Johtajuus on myös sisäistä työtä, jossa peili on tärkeä työväline. On tärkeää tunnistaa, miten omat tunteet ja ajattelumallit vaikuttavat päätöksiimme ja johtamiseen.
3. Johda jatkuvaa uusiutumista
Uusiutuminen ei synny käskystä, eikä sitä voi pakottaa projektiksi. Parhaimmillaan organisaation uusiutuminen nousee työyhteisön sisältä ja vähentää tarvetta perinteisille, jäykille muutoshankkeille.
Tämä edellyttää koko työyhteisön itse- ja yhdessä-ohjautuvuutta sekä organisaatiokulttuuria, jossa ihmiset uskaltavat ajatella ääneen ja kehittää yhdessä. Yksittäinen johtaja ei yksin pysty tulkitsemaan kaikkia muutoksia, mutta yhdessä organisaatio pystyy siihen.
Uusiutumisessa on tärkeää koko yhteisön panos: mitä enemmän näkökulmia, sitä parempi kyky hahmottaa, mitkä ilmiöt ovat merkityksellisiä ja mitkä vain ohimenevää hälyä.
Keskeistä on rakentaa organisaatioon kyky aistia markkinoiden sekä asiakkaiden tarpeiden muutokset ja reagoida niihin joustavasti ja ennakoiden. Johtajan ei kuitenkaan tarvitse tunnistaa kaikkia tulevia ilmiöitä etukäteen. Tärkeämpää on luoda nopeasti oppiva organisaatio, joka osaa mukautua ja olla aktiivisesti mukana muovaamassa muuttuvaa toimintaympäristöä.
Uusiutuminen vaatii myös malttia sekä kykyä tehdä valintoja. Kaikkeen ei tarvitse reagoida heti eikä jokaiseen trendiin kannata lähteä mukaan, mutta oikeisiin asioihin on uskallettava tarttua ajoissa. Olennaista on tunnistaa, mitkä ilmiöt ovat oman organisaation kannalta merkityksellisiä ja missä halutaan olla edelläkävijä.
4. Jokainen on johtaja
Johtajuus ei kuulu vain niille, joilla on johtajan titteli. Jokainen vaikuttaa työyhteisönsä ilmapiiriin, kulttuuriin ja toimintatapoihin.
Tulevaisuuden organisaatio ei ole johtajakeskeinen, vaan tiimikeskeinen. Valokeila siirtyy yksilöstä yhteiseen tekemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmisille annetaan tilaa vaikuttaa. Liian usein organisaatiot kärsivät ”kulttuurisesta mustasukkaisuudesta”: uusille ideoille ei ole tilaa, vaikka niitä periaatteessa toivotaan.
Kun jokainen saa mahdollisuuden osallistua ja kantaa vastuuta, myös johtajuus kehittyy luonnollisesti. Samalla organisaatio vahvistaa kykyään uudistua sisältä käsin.
Juttua varten on haastateltu johdon ja työyhteisöjen valmentaja Eveliina Salosta.
