Miten aihe syventyi väitöskirjaksi asti?

Vaikka alkuperäinen gradutiedosto säilyi otsikkoa myöten tutkimuksen runkona, en lähtenyt väitöskirjavaiheessa laajentamaan gradua ainoastaan lineaarisesti. Väitöskirjani keskeinen havainto on se, että esteettömyysvaatimuksen tulkinta ja sääntelyn kehittämismahdollisuuksien selvittäminen edellyttävät aiempaa teoreettisempaa ja kansainvälisempää lähestymistapaa. Graduun verrattuna hyödynnän väitöskirjassa myös monipuolisemmin muiden oikeudenalojen yleisiä oppeja.

Tutkimusprosessin kuluessa tapahtui -monta ratkaisevaa käännekohtaa. Yksi niistä oli perehtyminen common law -maissa käytyyn keskusteluun asianajajien yhteiskunnallisista rooleista. Merkityksellisiä vaiheita olivat niin ikään juristina työskentely Suomen Asianajajien valvontalautakunnassa sekä vierailevana tutkijana toimiminen Kööpenhaminan yliopistossa.

Millaisia konkreettisia ­muutoksia esteellisyyssääntelyyn pitäisi tutkimuksesi perusteella tehdä?

Esitän tutkimuksessani, että nykyistä esteellisyyssääntelyä olisi perusteltua joustavoittaa, jotta merkittävien yritysasiakkaiden eduista voitaisiin huolehtia tekoälymurroksessa. Kon-kretian tasolla kysymys olisi asiakkaiden suostumusoikeuden laajentamisesta sekä kiinan muuri -järjestelyjen hyväksymisestä.

Näetkö itsesi jatkossa tutkijana vai juristina – vai molempina?

Jossain määrin molempina jo siitä syystä, että asianajajaoikeuden tutkijalta vaaditaan mielestäni myös juristi-identiteetin sisäistämistä. Yleisemmällä tasolla uskon, että tutkijana kehittyneille taidoille tulee olemaan tekoälyn myötä enenevissä määrin kysyntää myös oikeudellisessa asiantuntijatyössä.