Tarina alkaa tavallisesti: Vaihto-opiskelija tulee uuteen maahan, tarkoituksenaan viipyä vuoden verran. Maa miellyttää, joten hän päättää venyttää vuotta pikkaisen.

Siihen päättyy tavallinen osuus Dario Alessin osalta. Roomalainen on asunut Suomessa vaihtovuodestaan 1997 lähtien.

– Ihastuin niin paljon, että halusin jäädä suorittamaan jatkotutkintoa.

Ihastuitko kenties johonkin ihmiseen vai maahan yleisesti?

– Sekä että, Alessi naurahtaa.

– Suomi oli ja on edelleen minulle eksoottinen paikka. Joskus kaipaan kovasti aurinkoa ja lämpöä, varsinkin Välimerta, Alessi toteaa selkeällä suomella.

Hän on ollut Suomen Asianajajaliiton jäsen vuodesta 2009. Liitto ei tarkastele jäsentensä kansalaisuuksia, mutta harvinaisuus Alessi jäsenistön joukossa joka tapauksessa on.

Alessi on valmistunut Roomasta oikeustieteen maisteriksi, ja Suomesta hänellä on taskussaan valtiotieteen maisterin ja lisensiaatin paperit Turusta Åbo Akademista, pää- ja sivuaineenaan oikeustiede.

– Monilla kieli on varmasti esteenä tänne jäämiseen. Ja toki myös substanssi: oikeusjärjestelmä on hyvin erilainen verrattuna manner-Eurooppaan.

”Kieleen pitäisi rakastua”

Alessi on ollut toistakymmentä vuotta yrittäjä liikejuridiikkaan ja riidanratkaisuun erikoistuneessa Asianajotoimisto Jurisprudentiassa. Alessi palvelee asiakkaita kansainvälisissä asioissa Suomen ja Milanon välillä. Hän kehuu Suomen olosuhteita.

– Täällä on todella kivaa olla ammatinharjoittaja. Suomi on ollut välillä ykkönen kansainvälisissä business-rankingeissa, eikä ihme. Täällä on tosi helppoa rakentaa oma firma ja olla itsenäinen. 20 prosentin yhteisövero on hyvä, ja byrokratia on paljon kevyempää kuin Italiassa.

Suomen kieli on tunnetusti sieltä hankalammasta päästä. Alessi allekirjoittaa tämän, mutta kertoo oppineensa puhumaan puolessatoista vuodessa.

– Jotenkin uuteen kieleen pitäisi rakastua, olla innostunut siitä. Jos se fiilis tulee, ei opettelu sitten ole niin vaikeaa. Oma tapani oppia oli päästä sisään kielen logiikkaan. Itse asiassa minulla on edelleen tallessa pieni sanakirja, josta aloin järjestyksessä opetella -suomen sanoja, Alessi hymyilee.

– Lisäksi aloin yhdistellä ”tuttuja” sanoja: nero on italiaksi musta, numero on molemmissa kielissä numero ja niin edelleen.

”Hovioikeuteen pääsyn pitäisi olla perusoikeus”

Dario Alessi on päässyt vuosien varrella usein vertaamaan Italian ja Suomen hyvin erilaisia oikeusjärjestelmiä, vaikka EU-lainsäädäntö onkin niitä osaltaan harmonisoinut. Suomen oikeusjärjestelmä on Alessin mukaan pragmaattisempi, Italian teoreettisempi.

Yksi merkittävä ero on valitusoikeudessa.

– Suomessa on keskitytty siihen, että riita- ja prosessiasioiden kestoa lyhennetään. Se toimiikin hyvin, Italiassa keskimääräinen siviilikanne voi kestää monta vuotta.

– Toisaalta Suomessa siitä maksetaan hintaa, koska faktisesti oikeuskäsittelyssä pääsee varmasti vain käräjäoikeuteen. Italian korkeimpaan oikeuteen eli Corte di Cassazioneen voivat periaatteessa edetä vaikka kaikki tapaukset.

Corte di Cassazione tulkitsee vain alempien oikeusasteiden antamien tuomioiden lainmukaisuutta – ei tapauksen substanssia, kuten Suomessa. Mutta silti: Alessin mielestä ylempään oikeusasteeseen tarvittaessa pääsyn tulisi kuulua perusoikeuksiin.

– Olen itse törmännyt moneen tapaukseen, jossa päämies on ollut oikeassa, mutta valitusoikeus hovioikeuteen ei ole toteutunut. Jokaisella tulisi olla oikeus saada asiansa käsitellyksi ylemmässä oikeusasteessa, etenkin kun systeemi koskee myös esimerkiksi rikos- ja lapsioikeutta. Tuomaritkin voivat tehdä virheitä.

”Italiaa ei tunneta Suomessa”

Dario Alessin koko työura on tavalla tai toisella nivoutunut Suomen ja Italian välille. Niinpä onkin luontevaa, että hän toimii myös Suomalais-italialaisen kauppakamariyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistys on pyrkinyt kokoamaan yhteen yrityksiä, jotka voisivat hyötyä Suomen ja Italian välisistä suhteista.

– Molempien maiden yritysrakenne on hyvin samanlainen, eli valtaosa firmoista on pk-yrityksiä. Minulla on kuitenkin tunne, että Italiaa ei tunneta Suomessa kovin hyvin. Harva taitaa tietää, että Italian talous on maailman seitsemänneksi suurin.

Alessi myöntää, että yritysten välillä voisi olla enemmänkin yhteyksiä.

– Erilainen kulttuuri ja tavat toimia käytännön asioissa aiheuttavat joskus haasteita. Niitä yritämme yhdistyksen avulla ratkaista.

Alessilla on maiden välisissä suhteissa myös virallinen status, sillä hän on Suomen kunniakonsuli Milanossa. Suomen kansalaisuutta hän ei kuitenkaan ole Italian rinnalle hakenut.

– Olen ollut laiska. Kansalaisuutta varten pitäisi käydä suomen kielen testissä. Olen kuitenkin suorittanut suomeksi asianajajatutkinnon ja valmistunut maisteriksi ja lisensiaatiksi. Olen pystynyt näillä todistamaan kielitaidon itselleni, joten toistaiseksi se saa riittää, Alessi myhäilee.