Lisäksi hän haastatteli yli kymmentä henkilöä, jotka olivat kertoneet poliisille kokemastaan hyväksikäytöstä. Selvityksen perusteella tapauksia ei usein oteta tutkintaan lainkaan, ne tutkitaan puutteellisesti tai tutkintojen annetaan seisoa vuosia. Joissakin tapauksissa tutkinta oli päätetty kuulematta lainkaan epäillyn rikoksen uhria.
Perustuslain ensimmäisen pykälän mukaan valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Perustuslain kuudennen pykälän mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ihmiskauppa on vapauteen kohdistuva rikos, joka voi liittyä hyvin erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Yhdistävä tekijä ihmiskaupan eri muodoille on, että uhri on asetettu tilanteeseen, jossa hän ei voi päättää omasta toiminnastaan. Taustalla voi olla esimerkiksi uhrin haavoittuvan elämäntilanteen tai aseman hyväksikäyttö. Haavoittuvaa asemaa voidaan ylläpitää esimerkiksi kiristämällä, pelottelulla ja uhkailulla. Ihmiskaupan muotoja voivat olla esimerkiksi työperäinen hyväksikäyttö, seksuaalinen hyväksikäyttö tai seksiorjuus, rikolliseen toimintaan pakottaminen tai pakkoavioliitto. Ihmiskaupan uhrit ja tekijät voivat olla mistä tahansa taustasta, ja minkä tahansa ikäisiä. Tekijät voivat olla uhrille tuntemattomia tai tuttuja, ja tekijällä ja uhrilla voi olla toisiinsa tunnesiteitä.
Suomessa on vasta viime aikoina havahduttu siihen, miten paljon täällä elää ihmiskaupan uhreja, ja miten rikollista ihmiskauppaa saattaa tapahtua myös ravintolaruokailun tai siivouksen kaltaisissa arkisissa tilanteissa. Ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutuminen vaatii sekä toimivaa auttamisjärjestelmää että rikosten tunnistamista kaikilla oikeusprosessin tasoilla.
Poliisin laajamittaiset laiminlyönnit ihmiskaupparikosten tutkinnassa ovat vakavassa ristiriidassa perustuslain ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien pykälien kanssa. Sekä apulaisoikeuskansleri että poliisihallitus ovat syystä käynnistäneet selvityksen ihmiskaupparikosten tutkinnan ongelmista.
Suomessa on vasta viime aikoina havahduttu siihen, miten paljon täällä elää ihmiskaupan uhreja.
Ihmiskaupparikosten tutkinnan ongelmat saattavat vaikuttaa myös ihmiskaupan uhreja avustavien asianajajien työhön. Asiakas saattaa pelätä viranomaisia ja oikeusprosessia esimerkiksi tekijän uhkailujen tai aikaisempien kokemustensa takia. Kokemus siitä, että epäiltyä rikosta ei oteta tutkinnassa vakavasti, voi olla valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevalle asiakkaalle musertava.
Asianajaja taas saattaa joutua työskentelemään tilanteessa, jossa rikosta tutkivan viranomaisen asenne tai puutteellinen ymmärrys rikoksen laadusta estää asiakkaan oikeuksien toteutumisen riippumatta näytön vahvuudesta. Oikeusvaltiossa näin ei saa olla. Muutosten on syytä tapahtua nopeasti ja tehokkaasti.
