Suomessa esiintyy räikeää ihmiskauppaa, jota ollaan haluttomia tutkimaan. Poliisi käyttää paikoin erittäin rasistista kieltä.

Nämä ovat esimerkkejä uutisista, jotka media on nostanut kevään aikana puheenaiheiksi.

– En yllättynyt uutisista, valitettavasti. Meillä on rakenteellisia ongelmia, joihin emme ole riittävästi heränneet.

Äänessä on Frank Johansson, ihmisoikeusjärjestö Amnestyn toiminnanjohtaja Suomessa.

– Uutisten kaltaisia tapauksia on Suomessa varmasti laajempi kirjo, kuin mistä olemme tietoisia. Poliisilla ja sosiaaliviranomaisilla ei ole riittävästi resursseja näitä selvittää ja joillakin ei selvästikään edes halua.

Korona toi ihmisoikeudet esille

Korona-ajan käytännön mukaisesti tapaamme Johanssonin videolinkin kautta. Hän vastaa kysymyksiin kotonaan Helsingin Malmilla.

– Kaipaan työyhteisön sosiaalisuutta ja epävirallista yhdessäoloa. On vaikea innostua vapaammista tapaamisista kollegojen kanssa verkossa työpäivän jälkeen, kun ruutua on muutenkin tuijottanut koko päivän.

Koronalla on ollut muitakin seurauksia. Aika on nostanut esille ihmisoikeuskysymyksiä, kun eri puolilla maailmaa on jouduttu puntaroimaan, painaako vaakakupissa enemmän terveys vai vapaa liikkuminen ja kokoontumisvapaus.

”Elämme sikäli jännittäviä aikoja, ettei isoissa teemoissa ole yhtään osa-aluetta, jota ei voitaisi nähdä ihmisoikeuksien kautta.”

Esillä on ollut myös kansainvälinen solidaarisuus. Johansson toivoo jokaisen ymmärtävän, ettei missään olla turvassa pandemialta ennen kuin rokotteet saadaan kaikkiin maailmankolkkiin.

Vaikuttamista ja kampanjointia
Amnestyn toimistolla on töissä vakinaisesti noin 30 ihmistä. Heistä vaikuttamistiimissä toimivat pitävät tiivistä yhteyttä viranomaisiin ja lobbaavat aktiivisesti. Viestinnälle, kampanjoinnille ja kansalaistoiminnalle on oma tiiminsä, samoin varainhankinnalle. Neljäs tiimi hoitaa talous-, henkilöstö- ja IT-asiat.

Amnestyn periaatteisiin kuuluu, ettei se ota vastaan rahaa yhdeltäkään valtiolta. Varat kerätään yksittäisiltä lahjoittajilta vapailta markkinoilta. Amnesty kilpailee lahjoituksista muiden järjestöjen kanssa, ja sen käytössä ovat kaikki keinot katurekrytoinnista puhelimeen ja digiin. Fyysisen auttamisen sijaan järjestö pyrkii vaikuttamaan poliittisesti lakimuutoksiin tai vaikkapa yksittäisten ihmisten vapauttamiseksi.

– Tarvitsemme toiminnassamme ammatillista varainhankintaa ja markkinointia. On suunniteltava huolellisesti, kuinka muotoilemme kirjeemme, miten lähestymme potentiaalisia kannattajia ja kuinka pidämme mukana toimintaamme jo liittyneet lahjoittajat.

Johansson kertoo varainhankinnan maailmasta myös kirjassaan Hyvän tekemisen markkinat (Gaudeamus 2017). Yksi teoksen viesteistä on, kuinka hyväntekeväisyyttä myydään markkinoilla kaupallisin keinoin kuin mitä tahansa kulutushyödykettä. Samalla järjestöt ovat paisuneet.

Johansson ei ole kasvattamassa toimistoa Suomessa, vaikka tarve tehdä töitä ihmisoikeuksien puolesta on edelleen suuri. Työ on kyettävä tekemään mahdollisimman vaikuttavasti.

Globaalit trendit ihmisoikeuskysymyksiä

Johanssonilla on toimittajatausta, ja hän opiskeli nuorena valtiotieteitä.

Taustasta ei ole ollut ainakaan haitaksi. Hänen voi sanoa onnistuneen vaikuttamisessa ja näkyvyydessä hyvin, sillä Johansson on vuosien aikana tullut mediasta tutuksi julkkikseksi.

– Mediassa esiintyminen on osa työtäni. Haluamme palvella tiedotusvälineitä pienelläkin varoitusajalla.

Johansson näkee globaalit trendit ihmisoikeuskysymyksinä. Näitä trendejä on esimerkiksi ilmastokriisi, koska se muuttaa osan maapallosta elin- ja asuinkelvottomaksi ja saa aikaan mittavat pakolaisvirrat.

Pakolaisten ihmisoikeudet ovat eri maailmankolkissa hyvin kyseenalaiset – eikä Suomi tee tässä poikkeusta.

– Meillä on menossa mielenkiintoinen tapaus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, kun joukko portugalilaisnuoria haastoi Euroopan valtiot, Suomi mukaan lukien, oikeuteen ilmastotoimien laiminlyönnistä ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta.

Saksassa puolestaan tuomioistuin totesi vastikään, että maan pitää nopeuttaa ilmastotoimiaan. Jo aiemmin Alankomaissa korkein oikeus totesi saman, mikä merkitsi hiilenpolton nopeaa alasajoa.

– Kaikissa näissä on kyse ilmaston lämpenemisen haitallisista vaikutuksista ihmisoikeuksiin, kuten oikeuteen elämästä, terveydestä, toimeentulosta ja asunnosta.

Myös digitalisaatioon liittyy isoja ihmisoikeuskysymyksiä: Sähköistymiseen tarvitaan komponentteja, joiden raaka-aineita louhitaan paikoitellen hyvin epäinhimillisissä oloissa. Kasvojentunnistusohjelmat yleistyvät, ja googlatessamme jätämme jälkiä yritysten haltuun. Yksittäiset valtiot pystyvät rajoittamaan pääsyämme verkon tietoihin.

– Elämme sikäli jännittäviä aikoja, ettei isoissa teemoissa ole yhtään osa-aluetta, jota ei voitaisi nähdä ihmisoikeuksien kautta.

Pikavoittoja ei ole luvassa

Johansson sanoo, että ihmisoikeuksista puhuttaessa talous- ja sosiaalioikeudet ovat jääneet kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin verrattuina lapsipuolen asemaan. Esimerkiksi sananvapaus on esillä melko hyvin, ja siitä on saatu oikeustapauksia. Yhtä lailla ihmisoikeuksina tulisi nostaa esiin oikeus terveyteen, ravintoon ja asuntoon.

– Näihin on herätty eri puolilla maailmaa korona-aikana. On huomattu, kuinka suuret erot terveyspalveluissa on ja kuinka terveysjärjestelmiä on heikennetty leikkauksilla.

Suomessa Amnesty on pitänyt pitkään ääntä muun muassa naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

– Ihmisoikeustyössä ei ole tarjolla pikavoittoja. Naisiin kohdistuvassa väkivallassa asenteet ovat pikkuhiljaa muuttumassa, ja uusia lakeja ja käytäntöjä on saatu aikaan.

Toinen iso työsarka on turvapaikanhakijoiden kohtelu. Johansson sanoo, että tilanne oli suhteellisen hyvä 1980-luvun lopusta 1990-luvun puoliväliin. Sittemmin on otettu takapakkia, ja erityisesti näin kävi Johanssonin mukaan Juha Sipilän hallituskaudella.

– Tuolloin ulkomaalaislakiin tehtiin valtava määrä yksittäisiä pieniä muutoksia ja kun niiden kokonaisuus lasketaan yhteen, nähdään, että turvapaikanhakijoiden oikeusturva heikkeni huomattavasti. Tämän on osoittanut myös valtioneuvoston selvitys.

Samoihin aikoihin laskettiin turvapaikanhakijoita avustaneiden juristien palkkioita, sillä he eivät saaneet laskuttaa aiempaan tapaan tuntiperusteisesti vaan kertakorvauksena. Jos halusi tehdä työnsä huolellisesti, sen joutui tekemään omaa selkänahkaa repimällä.

Johansson huomasi myös toisen ilmiön. Alalla oli mustia lampaita, jotka tekivät helppoa rahaa auttamatta turvapaikanhakijaa käytännössä millään keinoin. Kukaan ei valvonut heitä, ja he saivat korvauksensa. Maan nykyinen hallitus on tehnyt tilanteesta korjausesityksen eduskunnalle, mutta se ei ole tullut vielä käsittelyyn.

Rakenteellinen rasismi näkyvämmäksi

Johansson toivoo keskustelun rakenteellisesta rasismista lisääntyvän. Hän huomauttaa, että meissä kaikissa asuu pieni rasisti, jota ei huomata.

– On ihan selvää, että jos keski-ikäisenä valkoisena miehenä marssisin poliisiasemalle, saisin parempaa kohtelua kuin huonosti suomea puhuva maahanmuuttaja. Mutta ei tämä koske vain poliisia, tilanne on samanlainen kaikkialla yhteiskunnassa.

Teemasta keskustellaan myös Amnestyn sisällä. Oma väki pohtii, mitä tarkoittaa, kun 30 hengen työyhteisössä vain kaksi voidaan luokitella muuksi kuin valkoiseksi. Miksi heitä ei ole enempää?

Entä mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä ihmisoikeuskysymyksiä ja näyttäytyykö listaus erilaisena, jos kysyjä ei olekaan hyvin toimeentuleva valkoinen mies vaan ruskea pätkätyöläinen?

Oikeuden hakeminen maksaa

Millainen oikeusvaltio Suomi sitten on? Johansson korostaa, ettei hän ole juristi eikä ole päivittäin tekemisissä oikeusvaltion sisäisten prosessien kanssa.

– Mutta yksi tunnettu ongelma on, että asian vieminen tuomioistuimeen on tavattoman kallista.

Turvapaikka-asioiden hoidossa oikeusvaltio-Suomi ei loista ranking-listojen hyvin tilanteen hoitavien kärjessä vaan tulee keskiarvon alapuolella.

– Enkä usko, että Suomi olisi korruptiosta vapaa maa. En tosin osaa vastata, missä korruptiota esiintyy. Minulla on kuitenkin selvä kutina sen olemassaolosta.

Olisiko siinä seuraavan kirjan aihe?

Johansson, 58, sanoo, että hän saattaa hyvinkin syventyä helppotajuisen kirjan kirjoittamiseen, mutta sellaisen aika on ehkä eläkkeellä. Teemasta hän ei vielä halua sanoa mitään muuta kuin että kyllä se hyvän tekemiseen liittyisi.