Asianajotoimisto Castrén & Snellman sai toimeksiannon, jonka työmäärä oli valtava. Siinä piti etsiä olennaiset hakuosumat sisältävät dokumentit, ja kahlattavana oli yli kaksi miljoonaa sähköpostia ja liitetiedostoa.

Aiemmin juristit olisivat ihmisälyllään päätelleet, mitkä dokumentit on tärkeintä käydä läpi ja mitkä on pakko jättää huomiotta. Nyt toimistolla oli käytössään tekoälysovellus Luminance. Sen avulla pystyttiin käymään läpi kaikki ja huomioimaan asioita, jotka muuten olisivat jääneet huomaamatta. Juristit kävivät lopulta läpi muutama kymmenen tuhatta olennaisinta dokumenttia.

– Jos yksi ihminen olisi käynyt läpi yli kaksi miljoona asiakirjaa, se olisi vienyt jopa tuhansia päiviä. Juristitiimimme kävi asiakirjat läpi muutamissa kymmenissä työpäivissä, kertoo Castrén & Snellmanin toimitusjohtaja Sakari Lukinmaa.

Oppiva tekoäly lukee nopeasti isoja määriä asiakirjoja ja poimii joukosta poikkeavuuksia. Tärkeä käyttökohde ovat yrityskauppoihin liittyvät due diligence -tarkastukset. Lukinmaan mukaan pikavoittoja tekoälyllä ei saada. Uuden ratkaisun käyttöönotto ja ihmisten kouluttaminen vievät aikaa. On syytä harkita, mikä työkalu on pitkällä aikavälillä oikeasti hyödyllinen.

– Tekoäly luo aikaa lisäarvoa tuottavaan pohdintaan ja juridiseen neuvonantoon. En usko, että tekoäly korvaa juristia, koska työ on ihmisten laatimien sääntöjen soveltamista ihmisten kesken. Se voi kuitenkin tehostaa työtä merkittävästi.

”En usko, että tekoäly korvaa juristia, koska työ on ihmisten laatimien sääntöjen soveltamista ihmisten kesken. Se voi kuitenkin tehostaa työtä merkittävästi.”

Hype on vallinnut asianajoalallakin

Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyjä jäljitellä inhimillistä päättelyä. Se voi olla kykyä tunnistaa kuvia ja hahmoja, kykyä käsitellä ihmiskieltä ja oppia omatoimisesti esimerkkien pohjalta. Tekoälyohjelmisto pystyy suorittamaan tehtäviä monimutkaisessa ympäristössä ilman jatkuvaa ohjausta, ja se parantaa suoritustaan käytön myötä.

Ei ole aina selvää, minkä voi määritellä tekoälyksi. Monissa tavanomaisissa toimisto-ohjelmissa on ripaus tekoälyominaisuuksia, ja varsinaisissa tekoälyohjelmistoissa niitä on enemmän.

Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobssonin mukaan hype on ollut kovaa myös asianajoalalla.

– Ei ole yhtä ratkaisua, joka automatisoisi juristin työn, mutta on hyviä ratkaisuja eri käyttötarkoituksiin, Jakobsson sanoo.

Aineistomassaa käsittelevä tekoäly alkaa olla jo välttämätöntä suurissa yritysjärjestelyissä. Toisaalta moni on pettynyt kehityksen hitauteen. Jo 70-luvulla puhuttiin, kuinka kohta tietokone ratkaisee kaiken. Samaa puhuttiin 2000-luvun alun it-kuplassa. Muutaman vuoden takaiset puheet juristin töiden katoamisesta ovat nekin hiipuneet.

– Tekoälyhype nousee aaltoina. Se vie kehitystä eteenpäin, mutta samalla luvataan liikoja. Hyvältä näyttävä ratkaisu ei toimi, jos dataa ei ole riittävästi tai käyttö vaatii paljon teknistä osaamista. Joskus manuaalinen työ vain siirtyy toiseen vaiheeseen, kun pitää esimerkiksi kopioida kaikki dokumentit alustalle ja sieltä eteenpäin.

Oppiva tekoäly on juuri niin hyvä kuin millaiseksi sitä harjoitetaan. Algoritmi tarvitsee esimerkkiaineistoa, kuten sopimuslauseketyyppejä. Nopeimmin järjestelmä oppisi, jos se saisi kootusti kaikkien käyttäjien kaiken datan, mutta salassapitosyistä se ei ole mahdollista. Pieni toimisto ei aineistollaan pysty harjoittamaan sovelluksia niin tehokkaasti kuin iso.

Myös suomen kieli ja suomenkielisten juridisten lausekkeiden vaihtelevuus aiheuttavat vielä haasteita tekoälylle, jota on toistaiseksi kehitetty eniten englanninkielisten käyttäjien tarpeisiin.

Pienimuotoisia tekoälykokeiluja

Lukander Ruohola HTO:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohola on Asianajajaliiton edellinen puheenjohtaja. Hän on saanut kuunnella kansainvälisissä kokouksissa, kuinka tekoäly vie työpaikat. Siltä ei vielä näytä.

Ruoholan toimistolla tekoälyä on kokeiltu pienimuotoisesti. Käytössä on sopimusarkistosovellus Zefort, joka tunnistaa erityyppisiä sopimuksia ja pystyy lajittelemaan niitä hakutoimintojen perusteella.

– Kun on keskenään samankaltaisia pdf-muotoisia sopimuksia, esimerkiksi työsopimuksia tai vuokrasopimuksia, se oppii poimimaan niistä keskeiset kohdat. Se ei ole huikean nopea, mutta selkeästi oppii ymmärtämään lisää, Ruohola kertoo.

Toimiston sopimuskanta on pieni, minkä vuoksi työn ja kustannusten säästö ei ole merkittävä. Sovelluksen käyttö on ennen kaikkea kiinnostava kokeilu. Ruohola kertoo, että he ovat kokeilleet myös sovelluksia, joissa tekoäly auttaa sopimuksen laatimisessa kysymys-vastaus-tekniikalla, mutta nämä olivat vielä sen verran kömpelöitä, että niistä oli enemmän vaivaa kuin hyötyä.

Vaikka keskikokoisen toimiston näkökulmasta tekoäly ei vielä isosti muuta työtä, Ruohola uskoo, että asianajajien on hyvä pysyä kärryillä kehityksestä.

– Moniin sovelluksiin voi kuka tahansa hankkia lisenssin. Kannattaa avoimin silmin seurata maailmaa ja olla valmiina tarttumaan niihin.

Vuodessa ohjelmiston avulla laadittiin 1 120 asiakirjaa, ja näiden teossa säästyi laskennallisesti 80 työpäivää,

Auttaa tehostamaan sisäistä työtä

Asianajotoimisto Boreniuksella tekoäly nähdään ennen kaikkea toimistorutiinien helpottajana. Toimitusjohtaja Casper Herler kertoo, että Borenius käyttää tekoälypohjaista tietoturvasovellusta, joka tarkastaa sähköpostiliikennettä. Se pyrkii estämään viestejä lähtemästä väärille henkilöille ja tunnistamaan epäilyttävää postia.

Boreniuksella on käytössä myös älykäs ratkaisu työtehtäviin käytetyn ajan kirjaukseen. Jokaisella työntekijällä on koneella henkilökohtainen tekoälyagentti, joka seuraa sovellusten käyttöä, sähköpostiliikennettä tai asiakkaan dokumentin työstämiseen käytettyä aikaa ja ehdottaa kirjauksia.

– Uskon, että tällä erää tekoäly auttaa enemmän tehostamaan toimiston sisäistä työtä sen sijaan että se pystyisi korvaamaan juristin harkintaa, Herler sanoo.

Asianajajaliiton Niko Jakobssonin mukaan tekoäly voi ennen kaikkea vähentää työvälineiden kanssa taistelua ja suorittavaa työtä. Ihmiselle jää tulevaisuudessakin esimerkiksi analyysityö, argumenttien rakentaminen ja riitojen ratkaisu. Työajan kirjauksen automatisointi on esimerkki rajattuun käyttöön sopivasta tekoälystä, jota pienetkin toimistot voivat hyödyntää.

– Kun itse kirjaa toimenpiteet 10–15 minuutin tarkkuudella, selaa lähetettyjä sähköposteja ja miettii, mitä tuli tehtyä, se on aika kuormittavaa. Mitä tarkemmin ajankäyttö on eritelty, sitä oikeutetumpi on myös laskutus asiakkaalle, Jakobsson sanoo.

Työn vähenemistä vai mielekkäämpää työtä?

Se mikä toimistoille tarkoittaa työn tehostumista, tarkoittanee asiakkaille alenevia kustannuksia. Vähenevätkö siis työt? Jotkin työt kyllä. Toisaalta tekoäly voi antaa mahdollisuuden tarjota uusia palveluita, ja myös pienemmät toimistot voivat ehkä palvella isompia asiakkaita.

– Jos tekoäly käy läpi sopimuksia sekunneissa kellon ympäri, ei ole järjellistä syytä, miksi tämä jatkuisi ihmisen tekemänä. Varmasti kehitys polarisoituu. Pienet toimistot tulevat olemaan lähinnä valmistyökalujen käyttäjiä. Osa toimistoista taas lähtee itse tarjoamaan tekoälypalveluita asiakkaille tai kollegoille, sanoo asianajotoimisto Lexian osakas Kimmo Oila.

Lexiassa on käytetty oppivaa chatbottia, joka etsii vastauksia juristien kysymyksiin ja antaa osuvampia vastauksia käytön myötä. Tarkoituksena on saada työyhteisön tieto kootusti yhteen. Lexia aikoo avata botin jossain muodossa myös asiakkaille. Toimiston juristeja on mukana myös konkurssirobotti-hankkeessa, jossa automatisoidaan konkurssiprosessia.

Oila uskoo, että tekoäly vaikuttaa asianajopalveluiden hinnoitteluun. Esimerkiksi kuukausimaksulliset palvelut vakiosopimusten läpikäyntiin lisääntyvät.

Castrén & Snellmanilla kuukausimaksullinen palvelu on jo käytössä. Se tarjoaa Signe-palvelua, joka automatisoi sopimusten laadintaa. Se on ulkopuolelta hankittu tuote, jota toimisto on räätälöinyt. Asiakirjojen automatisoinnissa kootaan monta erilaista versiota tietystä asiakirjatyypistä – esimerkiksi osakekauppakirjasta – sähköiseen järjestelmään, josta voi valita haluamansa sopimuslausekkeet ja yhdistellä niistä sopimusluonnoksen. Lukinmaa kertoo, että toimiston omassa käytössä automatisointi on tuottanut selvää säästöä.

– Vuodessa ohjelmiston avulla laadittiin 1 120 asiakirjaa, ja näiden teossa säästyi laskennallisesti 80 työpäivää, Lukinmaa sanoo.