Image for Valvontaratkaisuja: Esteellisyys esillä

Valvontaratkaisuja: Esteellisyys esillä

Valvontaratkaisuja: Esteellisyys esillä

12.4.2022

Esteellisyyskysymykset ovat jatkuvasti esillä asianajajan arjessa. Apua esteellisyystilanteiden arviointiin voi hakea muun muassa seuraavista ratkaisuista.

Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 6. luvussa on pyritty yksityiskohtaiseen esteellisyyssääntelyyn, mutta esteettömyys on myös yksi asianajajan perusarvoista (TO 3.3). Tapaohjeiden 6. luvun esteellisyyssäännöistä voi samassa tilanteessa toteutua kerralla useampikin; asianajaja voi olla yhtä aikaa esteellinen esimerkiksi sekä lojaalisuusvelvollisuutensa että salassapito- ja vaitiolovelvollisuutensa perusteella. Tapa-ohjeiden 3.3-kohdan yleistä esteettömyysvaatimusta on sovellettu tilanteissa, joissa mikään 6. luvun säännöistä ei esteellisyysperusteena sovellu kyseessä olevaan tapaukseen.

Laajempiin tapausselosteisiin voi tutustua -valvontaratkaisujen hakemistossa osoitteessa valvontaratkaisut.fi.

Valoisia kevätpäiviä Advokaatin lukijoille!

Tuoreimpia ratkaisuja

Tuoreimpia ratkaisuja

Uskottuna miehenä toimiminen teki esteelliseksi

Asianajaja oli määrätty huolehtimaan uskottuna miehenä yhteisomistussuhteen purkamisesta ja kiinteistön myynnistä kantelijan ja A:n välillä. A oli tehtävän päätyttyä antanut asianajajalle toimeksiannon periä kantelijalta uskotun miehen päätöksessä vahvistettu kantelijan osuus kiinteistönvälittäjän palkkiosta. Kantelijan mielestä asianajaja oli esteellinen hoitamaan A:n toimeksiantoa.

Valvontalautakunnan ratkaisukäytännössä pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävä on tehnyt asianajajan esteelliseksi toimimaan avustajana pesänselvityksen toimiin tai suoritettuun jakoon perustuvissa riidoissa. Määräyksenvaraisissa tehtävissä suoritetut toimenpiteet ja niistä seuraavat riitaisuudet on katsottu samaksi asiaksi.

A:lta saadun toimeksiannon perusteena oli ollut uskottuna miehenä suoritettu yhteisomistussuhteen purkaminen. Valvontalautakunta katsoi, että käsillä oleva tilanne oli rinnastettavissa pesänselvittäjän ja -jakajan esteellisyyttä koskevaan ratkaisukäytäntöön. Asianajaja oli ollut esteellinen ottamaan toimeksiannon vastaan A:lta. Varoitus.

Asianajaja oli esteellinen työsuhderiidassa

Asianajaja avusti A:ta käräjäoikeudessa työsuhderiidassa, jossa vastapuolena oli A:n entinen työnantaja. Asianajaja oli aiemmin hoitanut usean vuoden ajan työnantajayhtiön toimeksiantoja ja osallistunut yhtiön työsopimuspohjan päivittämiseen, jonka pohjalta oli tehty myös A:n päivitetty työsopimus. Yhtiö katsoi asianajajan olleen esteellinen toimimaan A:n asiamiehenä.

Valvontalautakunta katsoi, että vaikka asianajaja ei ollut enää hoitanut kantelijayhtiön toimeksiantoja kantelunaikaisen hallinnon tai johdon aikana eikä A:n irtisanomiseen johtaneiden tapahtumien aikaan, voitiin asianajajan arvioida todennäköisin perusteisin saaneen aikaisemmissa toimeksiannoissa yhtiöltä sellaisia salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja, joilla oli saattanut olla merkitystä A:n oikeudenkäynnin kannalta. Asianajaja oli ollut esteellinen toimimaan A:n avustajana työsopimusriidassa. Varoitus.

Esteellisyys havaittiin toimeksi­annon vastaanottamisen jälkeen

Asianajaja oli maksuttoman alkuneuvottelun ja toimeksiannon vastaanottamisen jälkeen peruuttanut asiakkaan kanssa sovitun tapaamisen mahdollisen esteellisyyden vuoksi. Esteellisyydestä oli ilmoitettu asiakkaalle vasta 11 päivää alkuneuvottelun jälkeen.

Asianajaja ja asianajotoimisto olivat tehneet esteellisyystarkastuksen ennen mahdollisen toimeksiannon vastaanottamista. Esteellisyyttä ei ollut heti huomattu, sillä asiakkaan vastapuolena olleen yrityksen toiminimi oli vaihtunut eikä mahdollinen esteellisyysperuste tullut esille mistään seikasta. Asianajajan esteellisyys oli huomattu vasta toimeksiannon vastaanottamisen jälkeen, jolloin asianajaja oli luopunut toimeksiannon hoitamisesta. Asianajaja ei näissä olosuhteissa ollut laiminlyönyt esteettö­myytensä selvittämistä eikä toiminut hyvän asianajajatavan ­vastaisesti esteellisyydestä huolimatta. Ei seuraamusta.

Julkaistu numerossa Advokaatti 2/2022

Kirjoittaja Kaisa Marttinen

on vt. valvontayksikön päällikkö. Hän kirjoittaa lehteen valvontalautakunnan ratkaisuista.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki