Päätöksen tiedottamisessa moitittavaa

Asianajaja oli avustanut asiakastaan muun muassa lapsioikeudellisessa asiassa. Asianajajaa moitittiin siitä, että hän ei ollut tiedottanut asiakastaan hovioikeuden päätöksestä viipymättä eikä ollut käynyt päätöstä lävitse asiakkaansa kanssa.

Asianajaja myönsi, että oli toimittanut hovioikeuden päätöksen asiakkaalleen neljä päivää sen antamisen jälkeen. Asianajaja ei ollut esittänyt perusteita sille, miksi ratkaisun tiedottaminen asiakkaalle oli kestänyt useamman päivän. Asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti.

Esitetystä aineistosta ei löytynyt tukea sille, että päätöksestä olisi keskusteltu ennen muutoksenhaun määräajan päättymistä. Asianajajan velvollisuus huolehtia siitä, että tehtävässä saadusta ratkaisusta annetaan viipymättä tieto asiakkaalle, ei tule täytetyksi pelkällä päätöksen lähettämisellä. Asianajajan olisi pitänyt tiedustella asiakkaaltaan ­viimeistään hyvissä ajoin ennen valitusajan päättymistä, haluaako tämä käyttää valitusoikeuttaan. Valvontalautakunta katsoi, että päätöksen läpikäyminen vasta muutoksenhaun määräajan päättymisen jälkeen ei ollut hyvän ­asianajajatavan mukaista. Varoitus.

Ratkaisu unohtui toimiston yleiseen sähköpostiosoitteeseen

Asianajaja oli avustanut asiakastaan takavarikkoa koskevassa valitusasiassa. Ratkaisu ei ollut tullut asiakkaan tietoon, koska se oli lähetetty prosessiosoitteeksi ilmoitettuun asianajotoimiston yleiseen sähköpostiosoitteeseen, johon asian­ajajalla ei ollut ollut pääsyä, eikä sähköposteja seurannut toimistohenkilökunta ollut välittänyt ratkaisua asianajajalle. Toimiston yleinen sähköpostiosoite oli ilmoitettu prosessiosoitteeksi, koska asianajaja oli ollut vaihtamassa työpaikkaa ja hän oli halunnut varmistua siitä, että ratkaisu lähetettäisiin käytössä olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Valvontalautakunta totesi asianajajan laiminlyöneen velvollisuutensa tiedottaa asiakastaan viipymättä asiassa saadusta ratkaisusta. Asianajajan tulee huolehtia toimistonsa asianmukaisesta järjestämisestä siten, että asianajaja pystyy poikkeustilanteissakin täyttämään hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden mukaiset velvollisuutensa. Ottaen myös huomioon, että asianajaja vastaa viime kädessä aina itse henkilökuntansa ohjeistamisesta ja toiminnasta, ei se, että ratkaisu ei ollut tavoittanut asianajajaa, antanut aihetta arvioida asianajajan menettelyä toisin. Myöskään se, että asianajaja oli itse ollut ratkaisun sisällöstä tietoinen, ei poistanut asianajajan velvollisuutta antaa ratkaisu tiedoksi asiakkaalleen viipymättä.

Valvontalautakunta kiinnitti huomiota siihen, että hovioikeuden antaessa päätöksensä asiakkaalla ei enää ollut ollut oikeussuojan tarvetta takavarikkoasiassa, eikä asiakkaalle näin ollen ollut aiheutunut eikä hänelle olisi voinut aiheutua oikeudenmenetyksiä siitä, että hovioikeuden päätöstä ei ollut annettu hänelle tiedoksi. Huomautus.

Virheelliseen ratkaisuun ei voinut hakea muutosta vastoin tahtoa

Asianajaja oli vastaajan avustajana jättänyt hakematta muutosta rikosasian tuomioon, joka seuraamuksen määräämisen osalta perustui ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Asianajaja oli keskustellut muutoksenhausta asiakkaan kanssa, mutta asiakas ei halunnut asian käsittelyä jatkettavan. Asiakkaalle oli aiheutunut asiassa vahinkoa, koska muutosta ei haettu.

Valvontalautakunta totesi, että muutoksenhakujärjestelmän ensisijainen tarkoitus on tarjota asianosaiselle mahdollisuus virheellisenä pitämänsä tuomioistuimen ratkaisun korjaamiseen. Asiassa oli siten kyse asian­ajajan asiakkaan oikeudesta ja asiakkaan omasta muutoksen­hakuintressistä. Valvontalautakunnan näkemyksen mukaan asianajaja ei ollut voinut vastoin asiakkaansa tahtoa hakea asiakkaan nimissä muutosta häntä koskevaan tuomio­istuimen ratkaisuun. Valvontalautakunta ei havainnut, että asianajaja olisi menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. Ei seuraamusta.

Ratkaisukäytäntöön voi tutustua valvontaratkaisujen hakemistossa osoitteessa valvontaratkaisut.fi.