Hakutulokset haulle: valvontalautakunta

Asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä ­oikeudellisiin ­toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle ­asiakkaansa ­vaatimuksia ja varaamatta mahdollisuutta asian sovinnolliseen ­selvittämiseen. ­Valvontalautakunta arvioi erityisen syyn olemassaoloa tapauskohtaisesti, mistä ohessa tuoreimpia ratkaisuja.

Mikä on asianajaja? Miten se eroaa juristista? Entä Asianajajaliitto? Mikä sen tarkoitus ja tehtävät ovat? Asianajajiin liittyy paljon väärinkäsityksiä ja Advokaatti vastaa niistä muutamaan yleisimpään.

Vireillä olevalla esityksellä pyritään purkamaan valvontalautakunnan jutturuuhkaa ja tehostamaan asioiden käsittelyä. 

Tällä palstalla asianajajat kertovat mieleenpainuvista tapauksista uransa varrelta. Haluaisitko nähdä oman tai kollegan keissin palstalla? Lähetä vinkki advokaatti@asianajajaliitto.fi

Asianajajalaissa todetaan, että asianajajan tulee olla ”rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa”. Mitä tapahtuu, kun asianajajaa epäillään rikoksesta?

Valvontalautakunnan tuoreista ratkaisuista on tällä kertaa poimittu asianajajan palkkion kohtuullisuutta ja laskutusta käsitteleviä tapauksia.

Asianajoalan sääntely ja valvonta ovat pinnalla Pohjoismaissa. Norjassa ja Tanskassa on puitu asianajotoimistojen omistuksen vapauttamista. Ruotsissa taas media on tarttunut sikäläisen valvontalautakunnan työhön ja ”gangsteriasianajajien” tapauksiin.

Valvontalautakunnan uusimmissa ratkaisuissa käsitellään tällä kertaa hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 3.5 kohdan mukaista kunniallisuutta asianajajan toiminnassa.

Kaisa Marttinen aloittaa valvontayksikön päällikön sijaisuuden syksyllä 2021. Hän kertoo, että hihoja on jo kääritty valvontalautakunnan ja -yksikön toimintaa koskevien lainsäädännön uudistustarpeiden kartoittamiseksi.

Advokaatin uudella palstalla kerromme valvontalautakunnan tuoreimmat kuulumiset ja esittelemme poimintoja uusimmista ratkaisuista.