Hakutulokset haulle: valvontalautakunta

Valvontalautakuntaan saapuu vuosittain lähes 600 asiaa, ­joista suurin osa koskee esteellisyyttä, vastaamattomuutta, viivyttelyä ja huolimattomuutta. ­Valvontalautakunnan ratkaistavaksi voi kuitenkin päätyä mitä erikoisempia tapauksia, ja tällä kertaa esittelyssä on tällaisia epätavanomaisempia kanteluja.

Asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä ­oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle ­asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta mahdollisuutta asian sovinnolliseen ­selvittämiseen. ­Valvontalautakunta arvioi erityisen syyn olemassaoloa tapauskohtaisesti, mistä ohessa tuoreimpia ratkaisuja.

Valvontalautakunnan täysistunto ratkaisi vuonna 2024 yhteensä 14 valvonta-asiaa. Ankarin seuraamus, eli erottaminen Suomen Asianajajien jäsenyydestä, annettiin kolmessa tapauksessa, joissa kussakin asianajaja oli eronnut itse ennen ratkaisun antamista. Lisäksi täysistunto määräsi asianajajalle 5 000 euron seuraamusmaksun sekä esitti oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle seuraamusmaksun määräämistä viidessä luvan saaneeseen oikeudenkäyntiavustajaan kohdistuneessa valvonta-asiassa, joissa maksujen määrät vaihtelivat 2…

Valvonta-asioita tulee tasaisesti vireille myös tuomioistuinten ilmoitusten kautta. Mikäli asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja asetetaan esiintymiskieltoon, tulee tuomio­istuimen ilmoittaa päätöksestään valvontalautakunnalle. Esiintymiskiellon suhteen tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus on ehdoton. Sen lisäksi, jos joku edellä mainituista avustajista menettelee muutoin ­velvollisuuksiensa vastaisesti, tuomioistuin voi ilmoittaa menettelyn valvontalautakunnan käsiteltäväksi.

Valvontalautakunnan ratkaistavaksi tulevat esteellisyystilanteet ovat mitä moninaisempia ja usein niissä joudutaan arvioimaan mahdollisen esteellisyyden muodostumista usean eri tapaohjeen ­kohdan ­perusteella. Valvontayksikkö tai -lautakunta ei voi ottaa ennakollisesti kantaa esteellisyystilanteiden arviontiin, mutta valvontalautakunnan ­aiemmasta ratkaisukäytännöstä voi saada tulkinta-apua myös esteellisyyskysymyksissä.

Asianajajilla on velvollisuus valvoa asianajotoimiston muun henkilökunnan työtä. Usein valvontavastuun nojalla vireille tulleessa valvonta-­asiassa on kyse asianajotoimistossa työskentelevän luvan saaneen ­oikeudenkäyntiavustajan hoitamasta tehtävästä, jonka osalta hän ei ole ­henkilökohtaisesti valvontalautakunnan valvonnan alainen. Asianajotoimistossa työskentelevä luvan saanut ­oikeudenkäyntiavustaja ei myöskään itse vastaa palkkioriita-asiaan, vaan se kohdistetaan ­toimeksiannosta vastanneeseen asianajajaan.

Oheisissa valvontalautakunnan ratkaisuissa korostuu asianajajan velvollisuus tiedottaa asiakastaan viipymättä asiassa ­saadusta ­ratkaisusta. Riittävänä ei ole pidetty pelkästään päätöksen ­toimittamista, vaan se tulisi myös käydä asiakkaan kanssa läpi ennen muutoksenhaun päättymistä. Asiakas päättää siitä, ­haluaako hän käyttää valitusoikeuttaan.

Julkisella puolella voi keskittyä ihmisten auttamiseen, sanoo Helsingin johtava julkinen oikeusavustaja Nina Solas-Iloniemi. Hän höllentäisi oikeusavun tulorajoja siten, että nykyistä useampi ihminen olisi oikeutettu apuun.

Esittelyssä on ratkaisuja valvontalautakunnan ­viimeisimmistä kokouksista. ­Valvontalautakunnan ratkaisukäytäntöön ja laajempiin ­tapausselosteisiin voi tutustua valvontaratkaisujen hakemistossa ­osoitteessa valvontaratkaisut.fi.

Mikä on asianajaja? Miten se eroaa juristista? Entä Asianajajaliitto? Mikä sen tarkoitus ja tehtävät ovat? Asianajajiin liittyy paljon väärinkäsityksiä ja Advokaatti vastaa niistä muutamaan yleisimpään.