Hakutulokset haulle: valvontalautakunta

Valvontalautakunta on hiljattain arvioinut luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien kielenkäyttöä ja sananvapautta eri ratkaisuissa. Luvan saaneille oikeudenkäyntiavustajille laissa säädetyt velvollisuudet rajoittavat osaltaan heidän sananvapauttaan vastaavasti kuin hyvä asianajajatapa asettaa rajoituksia asianajajan sananvapaudelle.

Valvontalautakuntaan saapuu vuosittain lähes 600 asiaa, ­joista suurin osa koskee esteellisyyttä, vastaamattomuutta, viivyttelyä ja huolimattomuutta. ­Valvontalautakunnan ratkaistavaksi voi kuitenkin päätyä mitä erikoisempia tapauksia, ja tällä kertaa esittelyssä on tällaisia epätavanomaisempia kanteluja.

Asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä ­oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle ­asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta mahdollisuutta asian sovinnolliseen ­selvittämiseen. ­Valvontalautakunta arvioi erityisen syyn olemassaoloa tapauskohtaisesti, mistä ohessa tuoreimpia ratkaisuja.

Asianajaja on velvollinen vastaamaan asianajotoiminnassaan saamiinsa yhteydenottoihin kohtuullisessa ajassa. Kohtuulliseksi katsottava aika vastaamiselle sekä vastaamisen tarpeellisuus riippuu yhteydenotosta.

Lähes jokainen kantelun kohteena oleva pesänselvittäjä ja -jakaja saa vastattavakseen moitteen siitä, että tehtävän hoitamisessa on kestänyt liian kauan. Mitään täsmällistä aikarajaa tehtävän suorittamiselle ei voida asettaa. Valvontalautakunnan ratkaisukäytännössä viivyttelystä on tyypillisesti määrätty seuraamus, kun asianajaja ei ole edistänyt tehtävää useiden kuukausien aikana eikä passiivisuudelle ole esitetty hyväksyttävää syytä.

Useat kirjelmäkierrokset pitkittävät asian käsittelyä ja johtavat aineiston tarpeettomaan laajenemiseen. Kokemusperusteisesti voi todeta, että jatkokirjelmät ovat melko usein aiemman toistamista.

Suomen Asianajajien hallitus voi asianajajista annetun lain 7 c §:n nojalla siirtää yleisvalvonnan yhteydessä tietoonsa tulleen asian valvontalautakunnan tutkittavaksi. Hallituksen aloitteesta vireille tulleita valvonta-asioita on vuosittain useampia, ja ne liittyvät tavallisesti toimistotarkastuksessa havaittuihin puutteisiin. Hyvän asianajajatavan vastainen menettely saattaa kuitenkin tulla hallituksen tietoon myös esimerkiksi sosiaalisen median kanavien, lupa-asioiden käsittelyn…

Valvontalautakunnan täysistunto ratkaisi vuonna 2024 yhteensä 14 valvonta-asiaa. Ankarin seuraamus, eli erottaminen Suomen Asianajajien jäsenyydestä, annettiin kolmessa tapauksessa, joissa kussakin asianajaja oli eronnut itse ennen ratkaisun antamista. Lisäksi täysistunto määräsi asianajajalle 5 000 euron seuraamusmaksun sekä esitti oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle seuraamusmaksun määräämistä viidessä luvan saaneeseen oikeudenkäyntiavustajaan kohdistuneessa valvonta-asiassa, joissa maksujen määrät vaihtelivat 2…

Valvonta-asioita tulee tasaisesti vireille myös tuomioistuinten ilmoitusten kautta. Mikäli asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja asetetaan esiintymiskieltoon, tulee tuomio­istuimen ilmoittaa päätöksestään valvontalautakunnalle. Esiintymiskiellon suhteen tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus on ehdoton. Sen lisäksi, jos joku edellä mainituista avustajista menettelee muutoin ­velvollisuuksiensa vastaisesti, tuomioistuin voi ilmoittaa menettelyn valvontalautakunnan käsiteltäväksi.

Valvontalautakunnan ratkaistavaksi tulevat esteellisyystilanteet ovat mitä moninaisempia ja usein niissä joudutaan arvioimaan mahdollisen esteellisyyden muodostumista usean eri tapaohjeen ­kohdan ­perusteella. Valvontayksikkö tai -lautakunta ei voi ottaa ennakollisesti kantaa esteellisyystilanteiden arviontiin, mutta valvontalautakunnan ­aiemmasta ratkaisukäytännöstä voi saada tulkinta-apua myös esteellisyyskysymyksissä.