DLA Piperin Suomen toimiston associate ja tekniikan kandidaatti Venla Sallinen on aloittanut juristina mielenkiintoiseen aikaan. Hän valmistui oikeustieteellisestä vuonna 2024 ja ehti suorittaa opintonsa ilman tekoälyyn perehtymistä. Työn arjessa se on vahvasti läsnä.

Sallinen aloitti DLA Piperissa viime vuoden toukokuussa. Hän toimii työoikeuden alalla, usein kansainvälisten asiakkaiden ja toimeksiantojen parissa.

Arkisessa käytössä hänellä on juridiikan alalle suunnattu Newcode.ai sekä Microsoftin Copilot. Osalla kollegoista on käytössä myös esimerkiksi Harvey- ja Legora-tekoälysovellukset. Kun Sallinen luonnostelee tekstiä, hän saattaa pyytää tekoälyä muokkaamaan sitä sujuvammaksi tai muodollisemmaksi ja katsoa, mitä se ehdottaa.

– Sillä voi oikoluettaa omia tuotoksia ja kysyä, miten tulkitset, onko asiasisällössä ristiriitaa tai onko kirjoitusvirheitä. Omalle tekstille saattaa sokeutua.

Tekoäly voi auttaa vastavalmistunutta liikkeelle aiheessa, josta tämä ei ole kuullut. Se voi tulkita kysymystä tai kommentoida, ovatko argumentit pitäviä. Sallinen arvelee, että tekoälyn kanssa sparrailu toimii monille työssä hiljattain aloittaneille ensimmäisenä apuna ongelmatilanteissa.

– Aikaisemmin on ehkä nopeammin käännytty kollegan puoleen.

”Ilman tiettyä volyymiä hyppy ­junioriosaajasta ­senioriosaajaksi ei ole mahdollinen. Kun työkalu ­korvaa tämän työn, kysymys on, millä ­täytetään se oppimispolku.”

Oppiminen vaatii volyymia

Nuoret juristit ovat perinteisesti oppineet ammattiin tekemällä ensin rutiinitöitä. Asianajotoimisto Dottirin toimitusjohtaja, teknologiaoikeuteen erikoistunut asianajaja Daniel Stranius näkee tekoälyssä paljon inspiroivaa, mutta myös haasteita.

Tekoälyn avulla hoituvat esimerkiksi käännökset, litteroinnit, salassapitosopimukset ja muut yksinkertaisemmat sopimukset. Se nopeuttaa due diligence -aineistojen läpikäyntiä. Nuorten juristien monotoninen työ ei ole ollut pelkkä pakollinen paha, vaan siihen on rakennettu sisään toimialan ja juristin työn opettelua.

– Ilman tiettyä volyymiä hyppy junioriosaajasta senioriosaajaksi ei ole mahdollinen. Kun työkalu korvaa tämän työn, kysymys on, millä täytetään se oppimispolku.

Työssä opitaan mestari–kisälli-mallilla. Vanhemmat auttavat ja tukevat, nuoremmat tarkkailevat, kuulostelevat, kyselevät. Juniorien ja seniorien suhdetta haastaa tekoälyn lisäksi etätyö. Straniuksen mukaan hyvä johtaminen ja esihenkilötyö korostuvat. Jonkun tulisi katsoa nuoren juristin tuotosten perään sen sijaan, että tämä tekee yksin ja tekoälyn avulla.

– Iso työsarka tiimeille ja esihenkilöille on siitä muistuttaminen, että työkalut ovat tukityökaluja. Voit hakea sparrausapua ja mielipidettä, mutta omien antennien pitää olla pystyssä ja vaikeimmista kokonaisuuksista on aina hyvä keskustella jonkun kanssa.

Bird & Birdin Suomen toimiston toimitusjohtaja, asianajaja Iina-Mari Supperi sanoo, että työelämän alku on jo muuttunut.

– Kun itse aloitin uraa, tosi paljon aikaa meni tiedon manuaaliseen etsimiseen ja kirjojen lukemiseen. Työ on siirtynyt tiedon kvalifiointiin verrattuna aiempaan, jolloin käytiin läpi enemmän laajoja aineistoja.

Bird & Birdillä kaikilla on globaalisti käytössä Legora-alusta. Bird & Birdin eri maiden toimistot jakavat keskenään hyväksi havaittuja oppeja, mikä tehostaa kaikkien työtä. Iso kysymys on, kuinka vastavalmistuneet pystyvät arvioimaan tekoälyn tuotoksia.

– Me kokeneemmat olemme joskus tehneet vastaavan harjoituksen itse ja meillä on yleensä jonkinlainen käsitys siitä, mitä tekoälyn pitäisi tuottaa. Mutta kuinka varmistetaan tietotaito tuleville juristisukupolville, jotka eivät ole tehneet tätä manuaalista työtä?

Puheenaihe rekrytoinnissa

Nuorilta juristeilta edellytetään nykyisin valmiutta käyttää tekoälytyökaluja, ja Supperin mukaan tätä useimmilla on. Kokemus työkaluista voi olla työnhakijalle plussaa, mutta sitä ei välttämättä vaadita. Tärkeintä ovat kiinnostus ja halu oppia.

Mahdollisuudet käyttää työkaluja riippuvat siitä, mistä on saanut työkokemusta. Maksullisiin työkaluihin opiskelijat perehtyvät usein vasta töissä ja harjoitteluissa.

Trainee-ohjelmien iso kehikko ei ole muuttunut, mutta tekoälyä hyödynnetään paljon tiedon haussa, selvityksissä ja dokumenttien laatimisessa.

– Vastavalmistuneen juristin työ ainakin isoissa asianajotoimistoissa on ollut pitkälti selvitysten tekemistä sekä isojen dokumenttimassojen läpikäymistä ja raporttien kirjoittamista niistä. Tämä vähenee, ja tekoälyosaaminen ja vuorovaikutustaidot tulevat korostumaan.

Stranius kertoo, että työhaastatteluissa tekoäly nousee nykyisin puheeksi joka kerta. Motivaatio on tärkeää. Työhön tulevan pitää uskaltaa kokeilla ja leikkiä työkaluilla, jotka kehittyvät koko ajan. Dottirilla on käytössä 5–6 eri työkalua ja uusia tulee.

Toisaalta Stranius kuulostelee työnhakijan kriittisyyttä. Tekoälyn käytöstä kieltäytyminen on punainen lippu, mutta niin on myös liika tekoäly-uskovaisuus.

– Juristille on ehkä vielä vaarallisempaa ottaa tekoälyn tuotokset annettuina kuin olla käyttämättä sitä ollenkaan.

Asianajajalta vaadittavat taidot muuttuvat. Se, mikä toivottavasti säilyy konkreettisista työmenetelmistä riippumatta, on tarkkuus, sinnikkyys ja laatu.

Riittääkö nuorille töitä?

Suurten asianajotoimistojen organisaatiorakennetta on usein voinut kuvata pyramidiksi: paljon junioreja, vähemmän kokeneita. Supperi uskoo, että tämä malli muuttuu enemmän suorakulmioksi: juniorien määrä vähenee suhteessa kokeneempiin. Jos tiettyyn tehtävään on tarvittu kolme avustavaa juristia, jatkossa saman pystyy tekemään yksi.

Tämä voi vähentää nuorten juristien työpaikkoja. Toisaalta tekoäly voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös asianajotoimistoille. Supperin mukaan asiakkaat kaikkialla maailmassa ovat huolissaan siitä, että luottamukselliset tiedot eivät päädy tekoälyjäteille.

– Varmasti tulee olemaan monia toimijoita, jotka lupaavat sitä tai tätä oikeudellista apua tekoälyn avulla. Tekoälyn vastuullinen käyttö on kilpailuvaltti ja mahdollisuus erottua.

Straniuksen mukaan tekoäly ei Dottirilla vielä näy vastavalmistuneiden rekrytointien määrässä. Jatkossa näin voi toki käydä. Stranius muistuttaa, että iso muutospaine työhön ja tekemisen tapaan tulee myös toimistojen ulkopuolelta asiakaskunnasta. Mitä työtä halutaan yhä juristien tekemänä, millaista tehokkuutta odotetaan ja mitä se saa maksaa?

– Itse sain parikymmentä vuotta sitten laittaa aikaa helpompienkin sopimusten tekemiseen. Silloin se oli normaalia ja joku maksoi siitä, että siihen käytetään aikaa. Nyt näin ei aina enää ole.

Maallikko voi jo työstää itse tekoälyn avulla vaikka haastehakemuksen tai sopimuksen. Ainakin nykyisellään tämä usein generoi lisää työtä.

– Nihkein toimeksianto tällä hetkellä on ehkä se, kun asiakas on tekoälyn kanssa tehnyt sopimusluonnoksen ja pyytää ”voitko nopeasti vilkaista läpi”. Useimmiten melkein helpompi olisi tehdä sopimus kokonaan alusta itse.

Tekoälyn käytöstä kieltäytyminen on punainen lippu, mutta niin on myös liika tekoäly­uskovaisuus.

Lisää ajattelun kapasiteettia

Työuransa alussa oleva Venla Sallinen ei usko uhkakuviin siitä, että tekoäly veisi työt. Toistaiseksi ei myöskään vaikuta siltä, että tekoäly vähentäisi oppimisen mahdollisuuksia.

– Edelleen pitää olla valmis tekemään työtä oman oppimisen eteen, suhtautua kriittisesti eikä pidä ottaa mitään annettuna. Toki, jos esimerkiksi due diligence -tarkastuksiin liittyvä työ saadaan delegoitua tekoälylle, oppimista voisi jäädä väliin.

Tekoälyn käyttö on opettanut olemaan hereillä. Kaikki faktat pitää tarkistaa. Kielimallit toimivat vielä puutteellisesti suomen kielellä, ja ne voivat keksiä oikeustapauksia, lakeja ja termejä. Parhaiten tekoäly toimii itse syötetyn, rajatun aineiston läpikäynnissä.

– Jos sille antaa itse datan, se on luotettavin. Jos taas maailma on rajana, se voi lähteä väärille raiteille.

Sallinen näkee tekoälyn käytön mahdollisuutena ja valttina, kun sitä käyttää turvallisesti ja oikein. Parhaimmillaan rutiinien nopeutuminen voi auttaa vastavalmistunutta pääsemään nopeammin varsinaiseen juristin työhön.

– Se tehostaa laajojen aineistojen käsittelyä ja teknistä työtä, jolloin jää enemmän ajattelun kapasiteettia asiasisällölle.