JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
21.6.2021 14:00

Teks­ti Kir­si Rii­pi­nen // Ku­vat Su­san­na Kek­ko­nen

Frank Johansson: ”Ihmisoikeustyössä ei ole tarjolla pikavoittoja”

Am­nes­tyn Frank Jo­hans­son pi­tää iso­ja glo­baa­le­ja tren­de­jä il­mas­tok­rii­sis­tä di­gi­ta­li­saa­ti­oon ih­mi­soi­keus­ky­sy­myk­si­nä. Suo­mes­sa­kin on suu­ria ra­ken­teel­li­sia on­gel­mia, jot­ka pi­tää koh­da­ta, hän sa­noo.

Suo­mes­sa esiin­tyy räi­ke­ää ih­mis­kaup­paa, jota ol­laan ha­lut­to­mia tut­ki­maan. Po­lii­si käyt­tää pai­koin erit­täin ra­sis­tis­ta kiel­tä.

Nämä ovat esi­merk­ke­jä uu­ti­sis­ta, jot­ka me­dia on nos­ta­nut ke­vään ai­ka­na pu­hee­nai­heik­si.

– En yl­lät­ty­nyt uu­ti­sis­ta, va­li­tet­ta­vas­ti. Meil­lä on ra­ken­teel­li­sia on­gel­mia, joi­hin em­me ole riit­tä­väs­ti he­rän­neet.

Ää­nes­sä on Frank Jo­hans­son, ih­mi­soi­keus­jär­jes­tö Am­nes­tyn toi­min­nan­joh­ta­ja Suo­mes­sa.

– Uu­tis­ten kal­tai­sia ta­pauk­sia on Suo­mes­sa var­mas­ti laa­jem­pi kir­jo, kuin mis­tä olem­me tie­toi­sia. Po­lii­sil­la ja so­si­aa­li­vi­ra­no­mai­sil­la ei ole riit­tä­väs­ti re­surs­se­ja näi­tä sel­vit­tää ja joil­la­kin ei sel­väs­ti­kään edes ha­lua.

Korona toi ihmisoikeudet esille

Ko­ro­na-ajan käy­tän­nön mu­kai­ses­ti ta­paam­me Jo­hans­so­nin vi­de­o­lin­kin kaut­ta. Hän vas­taa ky­sy­myk­siin ko­to­naan Hel­sin­gin Mal­mil­la.

– Kai­paan työ­yh­tei­sön so­si­aa­li­suut­ta ja epä­vi­ral­lis­ta yh­des­sä­o­loa. On vai­kea in­nos­tua va­paam­mis­ta ta­paa­mi­sis­ta kol­le­go­jen kans­sa ver­kos­sa työ­päi­vän jäl­keen, kun ruu­tua on muu­ten­kin tui­jot­ta­nut koko päi­vän.

Ko­ro­nal­la on ol­lut mui­ta­kin seu­rauk­sia. Ai­ka on nos­ta­nut esil­le ih­mi­soi­keus­ky­sy­myk­siä, kun eri puo­lil­la maa­il­maa on jou­dut­tu pun­ta­roi­maan, pai­naa­ko vaa­ka­ku­pis­sa enem­män ter­veys vai va­paa liik­ku­mi­nen ja ko­koon­tu­mis­va­paus.

Esil­lä on ol­lut myös kan­sain­vä­li­nen so­li­daa­ri­suus. Jo­hans­son toi­voo jo­kai­sen ym­mär­tä­vän, et­tei mis­sään ol­la tur­vas­sa pan­de­mi­al­ta en­nen kuin ro­kot­teet saa­daan kaik­kiin maa­il­man­kolk­kiin.

Vaikuttamista ja kampanjointia

Am­nes­tyn toi­mis­tol­la on töis­sä va­ki­nai­ses­ti noin 30 ih­mis­tä. Heis­tä vai­kut­ta­mis­tii­mis­sä toi­mi­vat pi­tä­vät tii­vis­tä yh­teyt­tä vi­ra­no­mai­siin ja lob­baa­vat ak­tii­vi­ses­ti. Vies­tin­näl­le, kam­pan­join­nil­le ja kan­sa­lais­toi­min­nal­le on oma tii­min­sä, sa­moin va­rain­han­kin­nal­le. Nel­jäs tii­mi hoi­taa ta­lous-, hen­ki­lös­tö- ja IT-asi­at.

Am­nes­tyn pe­ri­aat­tei­siin kuu­luu, et­tei se ota vas­taan ra­haa yh­del­tä­kään val­ti­ol­ta. Va­rat ke­rä­tään yk­sit­täi­sil­tä lah­joit­ta­jil­ta va­pail­ta mark­ki­noil­ta. Am­nes­ty kil­pai­lee lah­joi­tuk­sis­ta mui­den jär­jes­tö­jen kans­sa, ja sen käy­tös­sä ovat kaik­ki kei­not ka­tu­rek­ry­toin­nis­ta pu­he­li­meen ja di­giin. Fyy­si­sen aut­ta­mi­sen si­jaan jär­jes­tö pyr­kii vai­kut­ta­maan po­liit­ti­ses­ti la­ki­muu­tok­siin tai vaik­ka­pa yk­sit­täis­ten ih­mis­ten va­paut­ta­mi­sek­si.

– Tar­vit­sem­me toi­min­nas­sam­me am­ma­til­lis­ta va­rain­han­kin­taa ja mark­ki­noin­tia. On suun­ni­tel­ta­va huo­lel­li­ses­ti, kuin­ka muo­toi­lem­me kir­jeem­me, mi­ten lä­hes­tym­me po­ten­ti­aa­li­sia kan­nat­ta­jia ja kuin­ka pi­däm­me mu­ka­na toi­min­taam­me jo liit­ty­neet lah­joit­ta­jat.

Jo­hans­son ker­too va­rain­han­kin­nan maa­il­mas­ta myös kir­jas­saan Hy­vän te­ke­mi­sen mark­ki­nat (Gau­de­a­mus 2017). Yk­si te­ok­sen vies­teis­tä on, kuin­ka hy­vän­te­ke­väi­syyt­tä myy­dään mark­ki­noil­la kau­pal­li­sin kei­noin kuin mitä ta­han­sa ku­lu­tus­hyö­dy­ket­tä. Sa­mal­la jär­jes­töt ovat pai­su­neet.

Jo­hans­son ei ole kas­vat­ta­mas­sa toi­mis­toa Suo­mes­sa, vaik­ka tar­ve teh­dä töi­tä ih­mi­soi­keuk­sien puo­les­ta on edel­leen suu­ri. Työ on ky­et­tä­vä te­ke­mään mah­dol­li­sim­man vai­kut­ta­vas­ti.

Globaalit trendit ihmisoi­keus­ky­sy­myksiä

Jo­hans­so­nil­la on toi­mit­ta­ja­taus­ta, ja hän opis­ke­li nuo­re­na val­ti­o­tie­tei­tä.

Taus­tas­ta ei ole ol­lut ai­na­kaan hai­tak­si. Hä­nen voi sa­noa on­nis­tu­neen vai­kut­ta­mi­ses­sa ja nä­ky­vyy­des­sä hy­vin, sil­lä Jo­hans­son on vuo­sien ai­ka­na tul­lut me­di­as­ta tu­tuk­si julk­kik­sek­si.

– Me­di­as­sa esiin­ty­mi­nen on osa työ­tä­ni. Ha­lu­am­me pal­vel­la tie­do­tus­vä­li­nei­tä pie­nel­lä­kin va­roi­tu­sa­jal­la.

Jo­hans­son nä­kee glo­baa­lit tren­dit ih­mi­soi­keus­ky­sy­myk­si­nä. Näi­tä tren­de­jä on esi­mer­kik­si il­mas­tok­rii­si, kos­ka se muut­taa osan maa­pal­los­ta elin- ja asuin­kel­vot­to­mak­si ja saa ai­kaan mit­ta­vat pa­ko­lais­vir­rat.

Pa­ko­lais­ten ih­mi­soi­keu­det ovat eri maa­il­man­kol­kis­sa hy­vin ky­see­na­lai­set – ei­kä Suo­mi tee täs­sä poik­keus­ta.

– Meil­lä on me­nos­sa mie­len­kiin­toi­nen ta­paus Eu­roo­pan ih­mi­soi­keus­tuo­mi­ois­tui­mes­sa, kun jouk­ko por­tu­ga­li­lais­nuo­ria haas­toi Eu­roo­pan val­ti­ot, Suo­mi mu­kaan lu­kien, oi­keu­teen il­mas­to­toi­mien lai­min­lyön­nis­tä ja ih­mi­soi­keuk­sien louk­kaa­mi­ses­ta.

Sak­sas­sa puo­les­taan tuo­mi­ois­tuin to­te­si vas­ti­kään, et­tä maan pi­tää no­peut­taa il­mas­to­toi­mi­aan. Jo ai­em­min Alan­ko­mais­sa kor­kein oi­keus to­te­si sa­man, mikä mer­kit­si hii­len­pol­ton no­pe­aa ala­sa­joa.

– Kai­kis­sa näis­sä on kyse il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen hai­tal­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta ih­mi­soi­keuk­siin, ku­ten oi­keu­teen elä­mäs­tä, ter­vey­des­tä, toi­meen­tu­los­ta ja asun­nos­ta.

Myös di­gi­ta­li­saa­ti­oon liit­tyy iso­ja ih­mi­soi­keus­ky­sy­myk­siä: Säh­köis­ty­mi­seen tar­vi­taan kom­po­nent­te­ja, joi­den raa­ka-ai­nei­ta lou­hi­taan pai­koi­tel­len hy­vin epäin­hi­mil­li­sis­sä olois­sa. Kas­vo­jen­tun­nis­tu­soh­jel­mat yleis­ty­vät, ja goog­la­tes­sam­me jä­täm­me jäl­kiä yri­tys­ten hal­tuun. Yk­sit­täi­set val­ti­ot pys­ty­vät ra­joit­ta­maan pää­sy­äm­me ver­kon tie­toi­hin.

– Eläm­me si­kä­li jän­nit­tä­viä ai­ko­ja, et­tei isois­sa tee­mois­sa ole yh­tään osa-alu­et­ta, jota ei voi­tai­si näh­dä ih­mi­soi­keuk­sien kaut­ta.

Pikavoittoja ei ole luvassa

Jo­hans­son sa­noo, et­tä ih­mi­soi­keuk­sis­ta pu­hut­ta­es­sa ta­lous- ja so­si­aa­li­oi­keu­det ovat jää­neet kan­sa­lais- ja po­liit­ti­siin oi­keuk­siin ver­rat­tui­na lap­si­puo­len ase­maan. Esi­mer­kik­si sa­nan­va­paus on esil­lä mel­ko hy­vin, ja sii­tä on saa­tu oi­keus­ta­pauk­sia. Yh­tä lail­la ih­mi­soi­keuk­si­na tu­li­si nos­taa esiin oi­keus ter­vey­teen, ra­vin­toon ja asun­toon.

– Näi­hin on he­rät­ty eri puo­lil­la maa­il­maa ko­ro­na-ai­ka­na. On huo­mat­tu, kuin­ka suu­ret erot ter­veys­pal­ve­luis­sa on ja kuin­ka ter­veys­jär­jes­tel­miä on hei­ken­net­ty leik­kauk­sil­la.

Suo­mes­sa Am­nes­ty on pi­tä­nyt pit­kään ään­tä muun mu­as­sa nai­siin koh­dis­tu­vas­ta vä­ki­val­las­ta.

– Ih­mi­soi­keus­työs­sä ei ole tar­jol­la pi­ka­voit­to­ja. Nai­siin koh­dis­tu­vas­sa vä­ki­val­las­sa asen­teet ovat pik­ku­hil­jaa muut­tu­mas­sa, ja uu­sia la­ke­ja ja käy­tän­tö­jä on saa­tu ai­kaan.

Toi­nen iso työ­sar­ka on tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den koh­te­lu. Jo­hans­son sa­noo, et­tä ti­lan­ne oli suh­teel­li­sen hyvä 1980-lu­vun lo­pus­ta 1990-lu­vun puo­li­vä­liin. Sit­tem­min on otet­tu ta­ka­pak­kia, ja eri­tyi­ses­ti näin kävi Jo­hans­so­nin mu­kaan Juha Si­pi­län hal­li­tus­kau­del­la.

– Tuol­loin ul­ko­maa­lais­la­kiin teh­tiin val­ta­va mää­rä yk­sit­täi­siä pie­niä muu­tok­sia ja kun nii­den ko­ko­nai­suus las­ke­taan yh­teen, näh­dään, et­tä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den oi­keus­tur­va heik­ke­ni huo­mat­ta­vas­ti. Tä­män on osoit­ta­nut myös val­ti­o­neu­vos­ton sel­vi­tys.

Sa­moi­hin ai­koi­hin las­ket­tiin tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta avus­ta­nei­den ju­ris­tien palk­ki­oi­ta, sil­lä he ei­vät saa­neet las­kut­taa ai­em­paan ta­paan tun­ti­pe­rus­tei­ses­ti vaan ker­ta­kor­vauk­se­na. Jos ha­lu­si teh­dä työn­sä huo­lel­li­ses­ti, sen jou­tui te­ke­mään omaa sel­kä­nah­kaa re­pi­mäl­lä.

Jo­hans­son huo­ma­si myös toi­sen il­mi­ön. Alal­la oli mus­tia lam­pai­ta, jot­ka te­ki­vät help­poa ra­haa aut­ta­mat­ta tur­va­pai­kan­ha­ki­jaa käy­tän­nös­sä mil­lään kei­noin. Ku­kaan ei val­vo­nut hei­tä, ja he sai­vat kor­vauk­sen­sa. Maan ny­kyi­nen hal­li­tus on teh­nyt ti­lan­tees­ta kor­jau­se­si­tyk­sen edus­kun­nal­le, mut­ta se ei ole tul­lut vie­lä kä­sit­te­lyyn.

Rakenteellinen rasismi näkyvämmäksi

Jo­hans­son toi­voo kes­kus­te­lun ra­ken­teel­li­ses­ta ra­sis­mis­ta li­sään­ty­vän. Hän huo­maut­taa, et­tä meis­sä kai­kis­sa asuu pie­ni ra­sis­ti, jota ei huo­ma­ta.

– On ihan sel­vää, et­tä jos kes­ki-ikäi­se­nä val­koi­se­na mie­he­nä mars­si­sin po­lii­si­a­se­mal­le, sai­sin pa­rem­paa koh­te­lua kuin huo­nos­ti suo­mea pu­hu­va maa­han­muut­ta­ja. Mut­ta ei tämä kos­ke vain po­lii­sia, ti­lan­ne on sa­man­lai­nen kaik­ki­al­la yh­teis­kun­nas­sa.

Tee­mas­ta kes­kus­tel­laan myös Am­nes­tyn si­säl­lä. Oma väki poh­tii, mitä tar­koit­taa, kun 30 hen­gen työ­yh­tei­sös­sä vain kak­si voi­daan luo­ki­tel­la muuk­si kuin val­koi­sek­si. Mik­si hei­tä ei ole enem­pää?

En­tä mit­kä ovat kaik­kein tär­keim­piä ih­mi­soi­keus­ky­sy­myk­siä ja näyt­täy­tyy­kö lis­taus eri­lai­se­na, jos ky­sy­jä ei ole­kaan hy­vin toi­meen­tu­le­va val­koi­nen mies vaan rus­kea pät­kä­työ­läi­nen?

Oikeuden hakeminen maksaa

Mil­lai­nen oi­keus­val­tio Suo­mi sit­ten on? Jo­hans­son ko­ros­taa, et­tei hän ole ju­ris­ti ei­kä ole päi­vit­täin te­ke­mi­sis­sä oi­keus­val­ti­on si­säis­ten pro­ses­sien kans­sa.

– Mut­ta yk­si tun­net­tu on­gel­ma on, et­tä asi­an vie­mi­nen tuo­mi­ois­tui­meen on ta­vat­to­man kal­lis­ta.

Tur­va­paik­ka-asi­oi­den hoi­dos­sa oi­keus­val­tio-Suo­mi ei lois­ta ran­king-lis­to­jen hy­vin ti­lan­teen hoi­ta­vien kär­jes­sä vaan tu­lee kes­ki­ar­von ala­puo­lel­la.

– En­kä us­ko, et­tä Suo­mi oli­si kor­rup­ti­os­ta va­paa maa. En to­sin osaa vas­ta­ta, mis­sä kor­rup­ti­o­ta esiin­tyy. Mi­nul­la on kui­ten­kin sel­vä ku­ti­na sen ole­mas­sa­o­los­ta.

Oli­si­ko sii­nä seu­raa­van kir­jan ai­he?

Jo­hans­son, 58, sa­noo, et­tä hän saat­taa hy­vin­kin sy­ven­tyä help­po­ta­jui­sen kir­jan kir­joit­ta­mi­seen, mut­ta sel­lai­sen ai­ka on eh­kä eläk­keel­lä. Tee­mas­ta hän ei vie­lä ha­lua sa­noa mi­tään muu­ta kuin et­tä kyl­lä se hy­vän te­ke­mi­seen liit­tyi­si.

”Asi­a­na­ja­jat us­ko­vat ih­mi­syy­teen”

Frank Jo­hans­so­nil­la on suu­ri luot­ta­mus suo­ma­lai­siin asi­a­na­ja­jiin.

– Kä­si­tyk­se­ni mu­kaan he ovat reh­te­jä ih­mi­siä, jot­ka ha­lu­a­vat yh­teis­kun­nal­lis­ta hy­vää.

Hän on ol­lut Suo­men Asi­a­na­ja­ja­lii­ton kans­sa te­ke­mi­sis­sä eten­kin tur­va­paik­ka­ky­sy­myk­sis­sä, jois­sa liit­to on ol­lut vah­vas­ti mu­ka­na vai­kut­ta­mas­sa tätä työ­tä te­ke­vien palk­ki­oi­den nos­ta­mi­sek­si sääl­li­sel­le ta­sol­le.

– Kun­ni­oi­tan ta­paa­mi­a­ni tur­va­paik­ka-asi­oi­ta hoi­ta­via asi­a­na­ja­jia ja la­ki­mie­hiä hur­jas­ti. He nä­ke­vät päi­vit­täin kas­vok­kain epä­toi­voi­sia ja hä­tää kär­si­viä ih­mi­siä. Sa­maan ai­kaan asi­a­na­ja­jat ovat hy­vin tie­toi­sia, et­tä vaik­ka he kuin­ka te­ki­si­vät par­haan­sa, he ei­vät vält­tä­mät­tä pys­ty aut­ta­maan asi­ak­kai­taan jär­jes­tel­män kie­rou­den ta­kia.

– Kai­ken li­säk­si he näyt­tä­vät edel­leen us­ko­van ih­mi­syy­teen, vaik­ka työ on psyyk­ki­ses­ti ja fyy­si­ses­ti ta­vat­to­man rank­kaa.