Kaja Kallas: ”Asianajajataustasta on politiikassa sekä hyötyä että haittaa”

Kaja Kallas: ”Asianajajataustasta on politiikassa sekä hyötyä että haittaa”

26.11.2021 Teksti Tero Ikäheimonen // Kuvat Susanna Kekkonen

Viron pääministeri Kaja Kallas hyppäsi hallituskriisin jälkeen johtamaan maata läpi koronakriisin. Asianajajataustasta hän uskoo olevan politiikassa sekä hyötyä että haittaa.

Stenbockin talo seisoo korkealla Tallinnan historiallisen Toompean kaupunginosan laidalla ja katsoo pohjoiseen, merelle päin.

Idässä Toompean juurella levittäytyy suomalaisille rakas turistikohde, Tallinnan vanhakaupunki. Lännessä, junakiskojen ja sähkölinjojen piirtämän muurin takaa voi nähdä Instagram-sukupolven suosiman Telliskiven kaupunginosan, jonka vanhat tehdashallit ovat löytäneet uuden elämän kahviloina ja vintage-putiikkeina.

Uusklassinen Stenbockin talo valmistui vuonna 1792 oikeustaloksi. Vuosisatojen aikana sen saleissa ovat asianajajat ratkoneet lukemattoman määrän arkisia riitoja ja suuria kohtalon kysymyksiä.

Niin tänäänkin.

Vuodesta 2000 lähtien talo on toiminut Viron tasavallan hallituksen ja valtionkanslian kotina. Tammikuussa 2021 talon tärkeimmän työpöydän taakse istui entinen asianajaja, Viron ensimmäinen naispääministeri, Kaja Kallas.

Katse on terävä mutta lempeä, kun Kallas tervehtii Stenbockiin saapunutta Advokaatin toimittajaa ja kuvaajaa.

– Terve. Kaja, pääministeri esittäytyy etunimellään.

Kallas pyytää istumaan ja alkaa muistella vuotta 2003, kun hänet pyydettiin nuorena asianajajana Suomeen harjoitteluun asianajotoimisto Hannes Snellmaniin.

Kallas kertoo tarinaa sujuvasti suomeksi, sillä hän kuuluu 70-luvulla syntyneiden virolaisten sukupolveen, joka oppi kielen television välityksellä.

– Ensimmäisenä päivänä Hannes Snellmanilla sanoin, että en oikein puhu hyvin suomea. Lapsena opittu kieli muistui kuitenkin jostain takaraivosta, ja iltaan mennessä puhuin suomea jo ihan sujuvasti, Kallas sanoo ja nauraa.

– Suomalaiset asianajajat ovat hyvin ahkeria. Me voimme ehdottomasti oppia heidän kurinalaisesta työtavastaan. Minulle jäi paljon ystäviä ja hyviä muistoja yhteistyöstä suomalaisten asianajajien kanssa.

 

Rokotusmäärät saatava kasvuun

Kallaksen pääministeriyttä ovat leimanneet kriisit. Hän nousi pääministeriksi hallituskriisin jäljiltä, kun Jüri Rataksen hallitus kaatui korruptioepäilyjen saattelemana.

Hallituskriiseistä selvitään, mutta koronapandemia on kurittanut Viron taloutta ankarasti ja ajanut terveydenhuollon äärirajoille. Marraskuun alussa Kallas kuvasi tv-haastattelussa Viron sairaaloiden olevan ”sodan kaltaisessa tilassa”.

Miten koronatilanne aiotaan saada Virossa hallintaan?

– Ainoa reitti ulos kriisistä on saada ihmiset rokotettua, jotta he eivät sairastu niin vakavasti, että he tarvitsevat sairaalahoitoa, Kallas vastaa, nyt englanniksi.

– Siksi olemme ottaneet uusia rajoituksia käyttöön. Niillä on saatu rokotusten määrä jälleen nousuun.

Kallas kertoo tehneensä kiinnostavan havainnon koronarokotusten etenemisestä. Euroopan komissio teetti toukokuussa kyselyn jäsenmaiden asenteista rokotuksia kohtaan. Rokotuksiin epäilevästi suhtautuvien vastaajien osuus tutkimuksessa oli hyvin samansuuruinen kuin rokottamattomien ihmisten osuus nyt.

– Tämä kertoo siitä, että ihmisten asenteita ei voi muuttaa kuudessa kuukaudessa. Kaikki maat ovat pysähtyneet tasolle, joka oli ennustettavissa jo toukokuussa.

Kallas muistuttaa, että rokotukset ovat edenneet Virossa hyvin verrattuna muuhun itäiseen Eurooppaan, mutta tavoitteen tulee olla pohjoismaisen tason rokotekattavuus. Marraskuun 2021 alussa vasta reilut 57 prosenttia virolaisista oli saanut täyden rokotesarjan.

– Meillä on isompi määrä rokotteiden vastustajia kuin Suomessa. Lisäksi iso joukko suhtautuu rokotuksiin edelleen epäilevästi. Heidän tavoittaminen vaatii jatkuvaa viestintää ja vakuuttamista. Se on hyvin vaikeaa, Kallas sanoo ja painottaa hyvin-sanaa kolme kertaa.

 

Asianajajana politiikassa

Viron parlamenttiin Kallas valittiin ensiyrittämällä vuoden 2011 vaaleissa. Äänimäärä, 7 153, oli vaalien suurimpia. Euroopan parlamentissa hän toimi vuosien 2014 ja 2018 välisen ajan.

Kallaksen johdolla Reformipuolue voitti vuoden 2019 parlamenttivaalit, ja tuloksen perusteella pääministerin paikka olisi kuulunut hänelle jo tuolloin. Rataksen keskustapuolue muodosti hallituksen kuitenkin konservatiivisten Isänmaan ja Ekren kanssa.

Hyvän äänisaaliin ja lakitaustan ansiosta Kallakselle tarjottiin oikeusministerin salkkua jo vuonna 2011. Hän kertoo kieltäytyneensä tuolloin tehtävästä vedoten vähäiseen kokemukseen käytännön politiikasta.

– Ajattelin, että osaan kyllä lakia mutta en politiikkaa. Jälkikäteen ajateltuna se oli viisas päätös.

Oikeustieteen opintoja Kallas kehuu hyväksi pohjaksi mille tahansa ammatille. Asianajajan työssä hän kertoo nähneensä konkreettisesti, minkälaisia haasteita virolaiset ja Viroon investointeja suunnittelevat yritykset kohtaavat. Lainsäädännön pitää luoda ympäristö, johon sijoittajat uskaltavat ja haluavat tulla, Kallas sanoo.

Politiikkaan lähtiessään Kallas toimi asianajotoimisto Luiga Mody Hääl Boreniuksen osakkaana Tallinnassa. Hänen mukaansa asianajajataustasta on toisinaan politiikassa myös haittaa.

– Kriisin aikana minua on pyydetty antamaan voimakkaita lausuntoja lehtiotsikoita varten, vaikka tietäisin, ettei toimenpiteitä ole lainmukaisesti mahdollista tehdä. Lakiopinnot estävät minua toisinaan tekemästä asioita, joita poliitikolta odotetaan.

Markkinaliberaalia Reformipuoluetta edustavan Kallaksen puheessa toistuu usein huoli liike-elämän toimintaedellytyksistä. Hän näkee esimerkiksi Puolan ja Unkarin kehityksen, jota EU pitää uhkana jäsenvaltioiden oikeusvaltioperiaatteelle, myös taloudellisena kysymyksenä.

– Laillisuusperiaate on demokratian perusta ja yksi eurooppalaisista perusarvoista. Se on kuitenkin hyvin tärkeää myös terveelle liike-elämälle. Jos sijoittajat eivät voi luottaa siihen, että lait pätevät, sillä on paljon laajemmat vaikutukset kuin vain oikeusjärjestelmään.

Kallas sanoo, että Puolan ja Unkarin kehitystä on seurattava tarkasti. Hän haluaa kuitenkin korostaa, että ystävät ovat kaikesta huolimatta ystäviä.

– Eurooppa on vahvempi, kun Puola ja Unkari ovat meidän kanssamme. Meidän pitää keksiä keinot saada heidät mukaan, sen sijaan, että työnnämme heidät pois.

 

Ihmisten tuki suurille muutoksille

Haastatteluhetkellä Kaja Kallas on toiminut Viron pääministerinä hieman alle vuoden ajan. Mikä on ollut suurin oppimiskokemus tehtävässä?

Kallas huokaa mietteliäästi ja jää pohtimaan vastausta.

– Tuo on itse asiassa hyvin mielenkiintoinen kysymys! hän aloittaa lopulta.

– On olemassa sanonta, että tyyni meri ei tee taitavaa merimiestä. Minulla ei ole ollut hetkeäkään tyyntä merta. Kriisi on jatkunut koko sen ajan, kun olen ollut pääministerinä, enkä ole ehtinyt analysoimaan kokemusta vielä kovin hyvin.

– Tiesin, että työ vaatii paljon uhrauksia kaikilla elämän osa-alueilla. Positiivisena yllätyksenä on tullut se, miten paljon päteviä ja hyviä ihmisiä tekee kulisseissa töitä tämän maan eteen.

Haastatteluun varattu aika on päättymässä, ja aikaa on enää kahdelle lyhyelle kysymykselle. Minkälaisen perinnön toivot jättäväsi pääministerinä?

– On monia tärkeitä asioita, joita haluan edistää, esimerkiksi ilmastoon liittyen. Meidän täytyy tehdä rohkeita päätöksiä, jotta yrityksemme eivät jää muusta maailmasta jälkeen. Muutoksen taakse pitää saada myös ihmisten tuki. Se ei ole helppoa eikä suosittua, mutta se pitää tehdä.

Mitä osa-aluetta Viron ja Suomen välisissä suhteissa haluaisit entisestään kehittää?

– Meillä on hyvät liikesuhteet, mutta ne voisivat olla vieläkin paremmat. Voimme oppia paljon toisiltamme. Virolaisilla ja suomalaisilla on erityinen yhteys, Kallas päättää.

Lopuksi pääministeri asettuu vielä kuvattavaksi Stenbockin talon valkoiselle parvekkeelle, josta aukeaa näkymä kauas Itämerelle. Vaihdamme kielen jälleen suomeen, ja Kallas rentoutuu silminnähden.

– Haluatte tietysti, että kuvan takana näkyy Suomi, hän naurahtaa.

”Politiikassa pitää tottua henkilökohtaisuuksiin”

Kaja Kallas kertoo kaipaavansa asianajajan tehtävästä ennen muuta kollegoitaan.

– Suurin ero ammattien välillä on, että juristina kun teet työsi hyvin, niin harvoin saat kovin ikävää palautetta. Politiikassa on paljon henkilökohtaisia hyökkäyksiä ja negatiivisuutta, jota ei kohtaa liike-elämässä, hän sanoo.

– Alkuun siihen oli hyvin vaikea tottua.

Kallas toivoo tapaavansa pian myös ystäviä Suomessa. Pääministerin toiveissa on päästä vierailemaan Asianajajapäivässä vuonna 2022 ja päästä keskustelemaan suomalaisten asianajajien kanssa.

– Todella toivon, että saisin vierailun onnistumaan.

Kirjoittaja Tero Ikäheimonen

on vapaa toimittaja, viestintäalan yrittäjä ja Advokaatin toimitussihteeri.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki

Uusimmat kirjoitukset

Pääkirjoitus

Simonkadulta Mikonkadulle

Jatkossa muun muassa koulutukset järjestetään Mikonkadun tiloissa, joten entistä useammalla kollegalla on hyvä syy tulla käymään liiton toimistossa. 

Pääkirjoitus

Simonkadulta Mikonkadulle

Jatkossa muun muassa koulutukset järjestetään Mikonkadun tiloissa, joten entistä useammalla kollegalla on hyvä syy tulla käymään liiton toimistossa. 

Asianajajaliiton kolumnit

Niko Jakobsson: Asianajajalain korjaussarjalla kohti kokonaisuudistusta

Vireillä olevalla esityksellä pyritään purkamaan valvontalautakunnan jutturuuhkaa ja tehostamaan asioiden käsittelyä. 

Asianajajaliiton kolumnit

Niko Jakobsson: Asianajajalain korjaussarjalla kohti kokonaisuudistusta

Vireillä olevalla esityksellä pyritään purkamaan valvontalautakunnan jutturuuhkaa ja tehostamaan asioiden käsittelyä. 

Vierailijakolumnit

Johanna Niemi: Oikeudenkäyntikulut puhuttavat

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tulee olla myös riita-asioiden kulusääntelyn perusta, mukaan lukien velvollisuus korvata vastapuolen kulut.

Vierailijakolumnit

Johanna Niemi: Oikeudenkäyntikulut puhuttavat

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tulee olla myös riita-asioiden kulusääntelyn perusta, mukaan lukien velvollisuus korvata vastapuolen kulut.