Image for Perheiden palveluksessa

Perheiden palveluksessa

Perheiden palveluksessa

12.4.2022 Teksti Kirsi Hytönen // Kuvat Mikko Kauppinen

Marja Välilä tiesi jo nuorena, että haluaa puolustaa lasten oikeuksia. Hän aloitti työn YK:n tehtävissä Ruanda-tribunaalissa ja jatkaa sitä suomalaisten perheiden parissa. Hän on havainnut, että erotilanteissa lapsen etu jää liian usein vanhempien riitojen alle.

Asianajotoimisto Legal Loungen toimistossa Töölössä tulijaa vastaanottaa rento sohvaryhmä ja värikäs sisustus. Marja Välilä tulee itse ovelle villapaitaan pukeutuneena. Kotoisa tunnelma on kaukana isojen toimistojen prameista odotusauloista. Ajatus on, että lapsetkin tuntisivat olonsa viihtyisäksi odotustiloissa.

Perustajaosakas Marja Välilä kollegoineen haluaa viestiä, että nyt ollaan tekemisissä tavallisten ihmisten asioiden kanssa. Yrityksen tunnuslause on: ”Elämän kokoista asianajopalvelua.”

– Teemme asiakastyötä ihmisten arjen parissa, Marja Välilä sanoo.

Legal Lounge on erikoistunut perhe-, perintö- ja rikosoikeuteen. Toimistossa käsitellään muun muassa ero- ja huoltajuusriitoja, perheväkivaltaa ja seksuaalirikoksia. Marja Välilän sydäntä lähellä ovat erityisesti lasten oikeudet erotilanteissa.

– Usein lapsen asiat hautautuvat vanhempien ja huoltajien keskinäisten riitojen alle. Suomalainen tapa on edelleen valitettavasti se, että asianajajan pakeille tullaan vasta, kun riita on eskaloitunut sellaiselle asteelle, että siitä ei omin avuin selvitä.

– Ja kyllä, loma-ajat ovat perheissä kriisihuippuja, Välilä vahvistaa.

Työelämä on hektistä ja perheiden arki sujuu rutiinilla, kunnes lomilla havaitaankin, miten kaukana puolisoiden näkemykset voivat olla toisistaan, hän arvelee.

Lapselle edunvalvoja

Välilä muistuttaa, että osapuolten kannattaisi lähteä liikkeelle hyvissä ajoin ennen kuin riidat kärjistyvät. Riitojen ratkominen oikeudessa tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin se, että jo eroa pohdittaessa konsultoitaisiin asiantuntijoita.

– Olenkin miettinyt, että lapsella tulisi huoltajuuskiistoissa olla oma edunvalvoja, hän sanoo.

Välilän toinen ehdotus lasten oikeuksien toteutumiseksi olisi pakollinen sovittelu erotilanteissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ei kaikissa osavaltioissa erotilanteissa edes voi edetä oikeuteen ennen kuin asiaa on yritetty sovitella.

– Huoltoriidoissa yleensä molemmat vanhemmat tulevat oikeuteen sanomalla, että juuri heidän ratkaisunsa on lapsen edun mukainen. Asiaa ei nähdä toisen osapuolen tai lapsen kannalta. Tavallinen kiistojen aihe on esimerkiksi toisen vanhemman uusi kumppani, jota toinen vanhempi ei haluaisi lapsen tapaavan.

Välilää pohdituttaakin, miten vanhemmat saataisiin ajattelemaan riitojensa keskellä sitä, mikä on lapsen todellinen etu.

– Myös käräjäoikeuksissa tuomarien pitäisi paremmin tunnistaa lapsen tilanne ja etu. Oikeuteen mennään vanhempien vaatimukset edellä, mutta jonkun pitäisi paneutua tilanteeseen myös lapsen näkökulmasta.

Uudessa huoltolaissa lapsen kuulemista onkin korostettu. Lapsen tilanteesta voidaan tuomarin pyynnöstä teettää olosuhdeselvitys. Se on puolueeton näkemys, jonka pohjalta tuomari voi tehdä lapsen edun mukaisia ratkaisuja. Joskus tuomarit kuulevat myös lapsia esimerkiksi perheneuvolan asiantuntijan kanssa, mikä on Välilän mukaan erittäin suositeltavaa.

Välilän mielestä perheoikeudessa etenkin sovitteluun pitäisi panostaa, samoin hyvin tehtyyn valmistelutyöhön. Myös ennaltaehkäisevä työ perheiden parissa olisi tärkeää.

– Ero on valtava kriisi vanhemmille ja vielä suurempi kriisi lapselle, Välilä muistuttaa.

– Monet eivät tiedä, mistä kaikkialta apua saa. Me ohjaamme asiakkaita eteenpäin verkostomme avulla. Avustajan täytyy muistaa, että me voimme ratkaista vain juridisia pulmia. Emme ole esimerkiksi perheterapeutteja.

”Tätä työtä ei voi tehdä, jos lähtee liian tunteella mukaan asiakkaiden asioihin.” 

Kumppanuusvanhemmuuden puolustaja

Välilän asiakkaina on paljon sateenkaariperheitä, joissa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu johonkin seksuaalivähemmistöön. Välilä korostaa, että he ovat perheitä siinä kuin muutkin ja kohtaavat samanlaisia haasteita kuin heteroydinperheet.

Yksi verrattain uusi ilmiö on kumppanuusvanhemmuus, joka on ollut esimerkiksi homomiehille tapa hankkia biologisia lapsia. Kumppanuusvanhemmuus voi olla hyvä ratkaisu tilanteessa, jossa sopivaa parisuhdekumppania ei ole löytynyt, mutta lapsia kuitenkin halutaan.

Välilä oli asiantuntijana mukana Nelosen tosi-tv-sarjassa Lapsi tuntemattoman kanssa, jossa sekä miehet että naiset etsivät kumppania lapsen hankkimiseen ja kasvattamiseen. Välilä kertoo, että kumppanuusvanhemmuudessa käydään läpi monia asioita, kuten lainsäädäntöä, ja tehdään keskinäisiä sopimuksia jo ennen kuin lapsi laitetaan alulle.

– Parisuhteissa ei välttämättä ole samassa tilanteessa keskusteltu lainkaan siitä, miten ongelma- tai erotilanteissa toimitaan tai millaisten arvojen mukaan lasta kasvatetaan. Tähän nähden on aika erikoista, miten paljon kritiikkiä kumppanuusvanhemmuus ajatuksena yhä herättää, Välilä sanoo.

Uusi tulija rikkoi rajoja

Vaikka eroperheiden tilanteet ovat haastavia, Välilä aloitti uransa vielä paljon raskaampien asioiden parissa. Gradunsa hän teki Etelä-Afrikassa apartheidista oikeusjärjestelmänä. Välilä siirtyi Tansaniaan YK:n alaiseen Ruanda-tribunaalin syyttäjänvirastoon, missä työhön kuului muun muassa todistajien kuulemista ja raskaiden rikosten tapahtumapaikoilla käymistä.

– Huomasin jo silloin, että pystyn tekemään tällaista ligitointityötä, joka ei kaikille sovi. Samoin kuin poliisit tai lääkärit, asianajaja saattaa joutua kohtaamaan työssä paljon pahuutta.

Välilä muutti Tansaniasta takaisin Suomeen, koska perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi.

Tässä vaiheessa hän perusti Legal Loungen yhdessä opiskelutoverinsa kanssa. Toimisto täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta.

Alusta lähtien toiminta-ajatuksena oli helppo lähestyttävyys. Välilä kertoo, että uuden tulokkaan lähestymistapa sai kehuja, mutta myös kirpeää kritiikkiä alan sisältä. Kahden nuoren naisen perustamaa toimistoa jopa vähäteltiin.

– Perustimme ensimmäisen toimistomme Helsingin Kapteeninkadulle vanhan kivijalkaliikkeen tyhjiksi jääneisiin tiloihin. Katutasossa, isojen ikkunoiden takana toimiminen oli silloin aivan uudenlainen lähestymistapa konservatiivisella asianajoalalla, Välilä muistelee.

Nyt Töölön toimitiloissa työskentelee kolme osakasta ja kaksi assistenttia. Lisäksi mukana on ollut ajoittain avustavia juristeja.

– Hyvä työilmapiiri on arvokasta ja olemme halunneet pitää toimistomme siksi pienenä. Meillä kaikilla on lapsia ja samat haasteet työn ja perheen yhteensovittamisessa. Yrittäjänä voi onneksi säätää omat loma-aikansa koulujen lomien mukaisesti, Välilä kertoo.

Vaikka työasiat ovat välillä raskaita, perheiden ongelmat eivät tule uniin.

– Tätä työtä ei voi tehdä, jos lähtee liian tunteella mukaan asiakkaiden asioihin. 

Tuore media-asianajaja

Tuore media-asianajaja

Marja Välilä kutsuttiin helmikuussa Asianajajaliiton media-asianajajan tehtävään. Välilä on sitä ennenkin ollut aktiivinen etenkin Twitterissä ja antanut pyynnöstä haastatteluja medialle. Legal Lounge on aloittanut myös oman Ero­klinikka-podcastin.

Välilä kertoo huomanneensa, että asiakkailla on suuri tarve tiedolle, eikä suomeksi löydy paljoakaan kirjallisuutta esimerkiksi erotilanteiden sovittelusta. Liiton medialähettiläänä Välilä aikoo puhua asianajajan työstä ja oikeusprosesseista selkokielellä. Hän toivoo myös tavallisten ihmisten, ei ainoastaan kollegojen, osallistuvan oikeusaiheiseen keskusteluun.

Julkaistu numerossa Advokaatti 2/2022

Kirjoittaja Kirsi Hytönen

on vapaa toimittaja.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki