Image for Minne naiset katoavat asianajoalalta?

Minne naiset katoavat asianajoalalta?

Minne naiset katoavat asianajoalalta?

9.5.2023

On korkea aika nostaa pää pois pensaasta. Haaste on koko toimialan yhteinen.

Olemme Asianajajaliitossa kantaneet jo vuosien ajan huolta siitä, että naiset siirtyvät asianajoalalta muutaman vuoden jälkeen muihin juristitehtäviin. Liiton hallitus käsittelee kaikki eroilmoitukset ja siksi ei voi olla näkemättä, että jäsenyyden ovi käy. Alalle on uusia tulijoita, mutta yhtä lailla niitä, jotka lähtevät. Miespuolisista lähtijöistä moni jää eläkkeelle, mutta aika harvassa ovat ne naiset, jotka tekevät tätä työtä eläkeikään asti. 

Naisten prosentuaalinen osuus koko jäsenmäärästä on noussut pitkään yhden prosentin verran vuodessa. Vuonna 2022 tämä kehitys pysähtyi, ja vuoden päättyessä naisten määrä oli sama kuin vuotta aiemmin. Tästä lehdestä löytyvät viime vuoden tilastot, joiden mukaan asianajajakunnasta naisia on 36 prosenttia. Uusista asianajajista vuonna 2022 heitä oli 57 prosenttia. Se on selvästi vähemmän kuin naisten osuus oikeustieteen opiskelijoista. Moni tuleva juristi ei siis edes halua hakeutua alalle. 

Emme ole asian kanssa yksin, samoja kysymyksiä pohditaan myös monissa muissa länsimaissa. Ranskan asianajajaliitto julkisti loppuvuodesta 2022 selvityksen, jonka mukaan asianajoalalta poistuvien  määrässä on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana hälyttävä kasvu. Riski alan vaihtoon on kyseisen selvityksen – ja myös meidän kokemuksemme mukaan – suurin viiden ja kymmenen kokemusvuoden välissä. Ranskassa vuosittaisista lähtijöistä pääosa, jopa 78 prosenttia, oli naisia. 

On siis korkea aika nostaa pää pois pensaasta. Haaste on koko toimialan yhteinen. Olemme keskustelleet asiasta paikallisosastojen ja suurten toimistojen tapaamisissa, ja paljon on jo tehty. Jos haluamme saada tulevaisuuden parhaat kyvyt kiinnostumaan asianajoalasta ja sen jälkeen pysymään alalla, on tehtävä enemmän. Tuomioistuinlaitos ja syyttäjälaitos ovat saamassa kipeästi kaipaamaansa lisärahoitusta, mikä tästä näkökulmasta tarkoittaa myös uusien tekijöiden palkkaamista. Muodostuvatko juristien työmarkkinat työntekijöiden markkinoiksi? Kuka silloin valitsee asianajoalan ja miksi? 

Asianajoalalla on monien nuorten silmissä kuitenkin edelleen vetovoimaa, mutta selvästikään ei riittävästi pitovoimaa. Kuva asianajoalasta voi olla aika yksipuolinen. Meitä on moneksi ja monenlaisissa toimistoissa, eri ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa. Uskallan väittää, että hyvin harva työ on niin joustavaa kuin tämä. Työ on vastuullista, merkityksellistä, arvostettua ja äärimmäisen mielenkiintoista. Kannustankin aloittamaan vaikka sen miettimisellä, miten usein itse puhut nuoremmille kollegoille, harjoittelijoille tai vaikka ulkopuolisille positiivisesti omasta työstäsi. Me itse olemme alan parhaita – tai pahimpia – roolimalleja. Itse voi valita, kumpaa haluaa olla.

Vart försvinner kvinnorna från advokatbranschen?

Vart försvinner kvinnorna från advokatbranschen?

Inom Advokatförbundet har vi i många år oroat oss för att kvinnor efter några år övergår från advokatbranschen till andra juristuppgifter.

Kvinnornas procentuella andel av det totala antalet medlemmar har under lång tid ökat med cirka en procent per år. År 2022 stannade denna utveckling och vid utgången av året var antalet kvinnor detsamma som ett år tidigare. I denna tidning finns statistik över fjolåret och den visar att av advokatkåren är 36 procent kvinnor. År 2022 var 57 procent av de nya advokaterna kvinnor. Det är klart mindre än andelen kvinnor som studerar i juridik. Många framtida jurister vill alltså inte ens söka sig till branschen.

Utmaningen är gemensam för hela branschen. Vi har diskuterat detta vid möten med de lokala avdelningarna och de stora byråerna, och mycket har redan gjorts. Om vi vill få de bästa förmågorna i framtiden att intressera sig för advokatbranschen och sedan stanna kvar i branschen måste vi göra mer.

Jag vågar påstå att mycket få arbeten är så flexibla som detta. Arbetet är ansvarsfullt, betydelsefullt, uppskattat och ytterst intressant. Jag uppmuntrar därför er att börja fundera på hur ofta ni själva talar till yngre kollegor, praktikanter eller till och med till utomstående på ett positivt sätt om arbetet. Vi är själva branschens bästa – eller värsta – förebilder.

Julkaistu numerossa Advokaatti 2/2023

Kirjoittaja Hanna Räihä-Mäntyharju

on Asianajajaliiton puheenjohtaja. Hän toimii asianajajana Tampereella.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki