Generatiivinen tekoäly on suuri mahdollisuus ja se tulee myös nähdä sellaisena. Samalla on tärkeää ymmärtää sen riskit asianajosalaisuuden kannalta.

Asianajajilla on asianajosalaisuudeksi kutsuttu laaja yleinen salassapitovelvollisuus asiakkaansa asioista ja tehtävässään saamistaan tiedoista. Asianajosalaisuus on olemassa asiakkaan suojaksi ja se on asiak­kaan perusoikeus, joka turvataan ylikansallisella ja kansallisella lainsäädännöllä. Suomen lainsäädännössä asianajosalaisuuden rikkominen on rikosoikeudellisesti sanktioitu.

Asianajajan tulee huolehtia siitä, että asiakkaiden luottamukselliset tiedot eivät paljastu tai päädy ulkopuolisten käsiteltäväksi. Tietojen saattaminen generatiivisen tekoälyn käsiteltäväksi saattaa vaarantaa tämän luottamuksellisuuden. Asianajajan onkin huolehdittava, että käyttämänsä tekoäly toimii suljetussa järjestelmässä, eikä riskiä asianajosalaisuuden alaisten tietojen vuotamisesta kolmansille osapuolille synny. Sisällön voi myös anonymisoida ennen sen saattamista tekoälyn käsiteltäväksi.

Yhtälöstä tekee haasteellisen se, että myös yleisesti käytössä olevat ratkaisut, kuten vaikkapa iPhonen Siri tai Microsoft 365 -pilviympäristö, käyttävät tekoälyä. Varmaa on, että tietokriittisille aloille, kuten asianajotoimintaan, tullaan tarjoamaan lisää turvallisia ratkaisuja arkaluontoisten tietojen käsittelemiseksi.

Liiton hallitus on juuri hyväksynyt tieto­turvaoppaan muutokset, jotka tulivat voimaan päivitetyn tietoturvaohjeen kanssa vuoden alussa. Niissä muistutetaan asianajosalaisuuden merkityksestä.