Hakutulokset haulle: Suomen Asianajajat

Poronhoitoon liittyvät asiat, luonnonvara-aiheet ja pitkät välimatkat. Tällaisia erityispiirteitä liittyy asianajajien työhön Suomen pohjoisimmassa maakunnassa. Millaista on toimia alueella, jossa kaikki tuntevat toisensa?

Asianajajaliiton nimi ja logo tulevat muuttumaan, mutta vanha tuttu keihäsmies jää elämään jäsenistön käyttöön tarkoitetussa yhteisömerkissä.

Valtuuskunta valitsi kesäkuussa Asianajajaliitolle uuden hallituksen ja päätti Asianajajaliiton nimen muuttamisesta vuoden 2025 alusta lähtien.

Nimen muuttaminen ei korjaa kaikkia valuvikoja, mutta sillä voidaan terävöittää rooliamme muiden oikeudenhoidon toimijoiden keskuudessa, kirjoittaa Niko Jakobsson.

Ilmoitusvelvollisuuden tulkintaan liittyvä lain päivitystarve nousi esille, kun Helsingin hallinto-oikeus kumosi toukokuussa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen rikemaksun määräämisestä helsinkiläisen asianajotoimiston toimitusjohtajalle rahanpesulain edellyttämien toimenpiteiden laiminlyönnistä.

Professori Matti Tolvanen eläköityi Itä-Suomen yliopistosta vuodenvaihteessa, mutta uusi työ odotti asianajotoimistossa. Oikeustieteiden laitoksen hän jätti taakseen rauhallisin mielin. Huolta aiheuttaa tutkimusrahoituksen keskittyminen tietyille oikeudenaloille.

Itä-Suomen alueella asuu 400 000 ihmistä, ja töitä riittää juristeille. Kaksi paluumuuttaja-asianajajaa löysi Joensuusta työ- ja perhe-elämän välille tasapainon.

Melko yleinen kysymys päämiehiltä on ”Mitä oikeuskäytäntö sanoo tästä?” Melko yleinen vastaus on ”ei mitään”. Suomen kokoinen maa ei millään tuota sellaista määrää oikeudenkäyntejä, että ennakkotapauksia riittäisi kaikkeen.

Päijät-Hämeen asianajajien tulevaisuus näyttää valoisalta. Lahdessa riittää töitä ja myös nuoremman polven tekijöitä.

Asianajajaliiton uusi puheenjohtaja Eero-Pekka Uotila näkee oikeusprosessien pitkittymisessä riskin, että ihmisten keskinäinen luottamus yhteiskunnassa alkaa rakoilla.