Hakutulokset haulle: Suomen Asianajajat

Suomen Asianajajat ei enää myönnä fyysisiä asianajajakortteja.

Ehdotusten tavoitteena on vahvistaa oikeusvaltiota, oikeusturvaa ja jokaisen tosiasiallista pääsyä oikeuksiinsa:

Poronhoitoon liittyvät asiat, luonnonvara-aiheet ja pitkät välimatkat. Tällaisia erityispiirteitä liittyy asianajajien työhön Suomen pohjoisimmassa maakunnassa. Millaista on toimia alueella, jossa kaikki tuntevat toisensa?

Haku Suomen Asianajajien asiantuntijaryhmiin ja valiokuntiin alkaa 28.5.2026.

Henkilötodistelun vastaanottaminen uudestaan hovioikeudessa on ollut kaikille turhauttavaa. Siksi Suomen ­Asianajajatkin on ollut alusta saakka uudistuksen kannalla.

Vaasalainen Jenny Väyrynen edustaa Suomen Asianajajien hallituksessa kaksikielistä Pohjanmaata. Hänen mukaansa rikosjuttuja hoitamaan tarvittaisiin lisää ruotsinkielisiä asianajajia.

Suomen Asianajajien hallitus voi asianajajista annetun lain 7 c §:n nojalla siirtää yleisvalvonnan yhteydessä tietoonsa tulleen asian valvontalautakunnan tutkittavaksi. Hallituksen aloitteesta vireille tulleita valvonta-asioita on vuosittain useampia, ja ne liittyvät tavallisesti toimistotarkastuksessa havaittuihin puutteisiin. Hyvän asianajajatavan vastainen menettely saattaa kuitenkin tulla hallituksen tietoon myös esimerkiksi sosiaalisen median kanavien, lupa-asioiden käsittelyn…

Oikeuden saatavuus edellyttää riittävää rahoitusta, mutta samalla on panostettava kehittämiseen.

Pari tuntia silloin tällöin vai toinen työ päivätyön ohella? Vapaaehtoisena voi toimia monin tavoin.

Suomi ei valitettavasti ole ainakaan ­sananvapauden osalta enää mallioppilas, ja siitä onkin syntynyt Euroopan neuvoston edustajissa aitoa huolta.