Valvontalautakunnan ratkaisukäytännössä viivyttelymoite esiintyy kaikenlaisia tehtäviä koskevissa kanteluissa. Erityisen yleinen se on pesänselvittäjän ja jakajan tehtävien yhteydessä. Harvaan tehtävään voidaan asettaa täsmällistä aikarajaa, ellei sen hoitaminen ole riippuvainen esimerkiksi lain tai viranomaisen asettamista määräajoista. Lähtökohtana kohtuullisen ajan arvioinnissa voidaan pitää tietyn tyyppisen tehtävän täyttämiseen asianajajakunnalta tavanomaisesti kuluvaa aikaa. Tarpeellista joutuisuutta arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Poikkeukselliset olosuhteet tai tehtävän erityispiirteet voivat vaikuttaa sen suorittamiseen vaadittavaan aikaan.
Laajempiin tapausselosteisiin voi tutustua valvontaratkaisujen hakemistossa osoitteessa valvontaratkaisut.fi.
Aurinkoista alkavaa kevättä kaikille Advokaatin lukijoille!
Tuoreimpia ratkaisuja
Tuoreimpia ratkaisuja
Pesänselvitys kesken seitsemän vuoden jälkeen
Kuolinpesän osakas moitti pesänselvittäjänä ja -jakajana toiminutta asianajajaa viivyttelystä kuolinpesän selvittämisessä. Asianajaja oli määrätty tehtävään kesällä 2013 ja pesänselvitys oli ollut edelleen kesken lokakuussa 2020.
Valvontalautakunta katsoi, että tehtävän olosuhteita voitiin pitää poikkeuksellisina siltä osin kuin pesänselvittäminen oli vaatinut toimia myös ulkomailla. Kuolinpesän tilivarojen kotiuttaminen Yhdysvalloista oli vaatinut eräänlaisen uskotun miehen määräämistä kohdevaltiossa, mikä oli osoittautunut poikkeuksellisen haastavaksi.
Valvontalautakunta totesi, että vaikka uskotun miehen hankkimista koskevat viivästykset olivat johtuneet monelta osin asianajajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista seikoista, ei asianajaja ollut pyrkinyt neljän vuoden aikana riittävän aktiivisesti edistämään pesän selvittämistä. Asianajaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa hoitaa pesänselvitys tarpeellisella joutuisuudella. Huomautus.
Pesänjako viivästyi asianajajasta riippumattomista syistä
Kuolinpesän osakas moitti pesänjakajaksi keväällä 2014 määrättyä asianajajaa viivyttelystä tehtävän hoidossa, kun pesänjakajan päätös oli annettu kesällä 2018. Asianajaja oli laittanut käräjäoikeuteen vireille lupahakemuksen koskien kuolinpesän kiinteistöosuuden myyntiä. Kantelija oli vastustanut hakemusta ja hakenut asianajajan vapauttamista pesänjakajan tehtävästä. Myös lupahakemuksen jälkeisestä ulosottoviraston myyntipäätöksestä oli valitettu.
Pesänjakajan jakoa koskevan ratkaisun antaminen oli viivästynyt useita kuukausia prosessuaalisista ja asianajajasta riippumattomista seikoista johtuen. Ositusta ja jakoa ei voitu saattaa loppuun ennen kuin kiinteistöosuuden myyntilupaa ja pesänjakajan vapauttamista koskeva hakemus sekä ulosottoviranomaisen myyntipäätöstä koskeva valitusasia oli lainvoimaisesti ratkaistu. Asianajaja oli huolehtinut aktiivisesti jaon edistämisestä vaikutusmahdollisuuksiensa rajoissa. Ei seuraamusta.
Toimeksiannosta kieltäytyminen kesti neljä kuukautta
Kantelija oli syksyllä 2017 tiedustellut asianajajan mahdollisuutta avustaa kantelijaa törkeää pahoinpitelyä koskevan rikosilmoituksen tekemisessä. Asianajaja oli pyytänyt kantelijaa tiivistämään sähköpostitse tutkintapyynnön keskeisen sisällön. Asianajaja oli lopulta helmikuussa 2018 ilmoittanut, ettei hän voi avustaa kantelijaa tutkintapyynnön tekemisessä, koska ei pitänyt sitä kantelijan edun mukaisena toimenpiteenä.
Asianajajalla on oikeus itse päättää, ottaako hän tehtävän hoitaakseen. Vaikka asianajajalla oli oikeus kieltäytyä tutkintapyynnön tekemistä koskevan toimeksiannon vastaanottamisesta, valvontalautakunta katsoi asianajajan viivytelleen aiheettomasti ilmoittaessaan toimeksiannosta kieltäytymisestä vasta noin neljä kuukautta sen jälkeen, kun kantelija oli ilmoittanut näkemyksensä tutkintapyynnön keskeisestä sisällöstä. Asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. Huomautus.
