Hyvää työtä oikeudessa

Hyvää työtä oikeudessa

12.4.2022 Teksti Terhi Hautamäki // Kuvat Julia Tavast

Asianajajat ovat lojaaleja päämiehilleen ja toimivat asiallisesti oikeudessa, kertoivat tuomarit kyselyssä. Eniten kritiikkiä asianajajat saivat turhasta todistelusta, jota esitetään varmuuden vuoksi. Viimeksi vastaava kysely tehtiin vuoden 2013 alussa. Silloin kyselyn teki Helsingin Asianajajayhdistys ja se kohdistettiin vain Helsingin hovioikeuspiiriin. Nyt kysely laajeni valtakunnalliseksi.

Mitä tuomioistuimissa ajatellaan asianajajista? Keskimäärin ihan hyvää, kertoo Asianajajaliiton alkuvuonna tekemä kysely.

Tuomarien mielestä asianajajat käyttäytyvät asiallisesti sekä tuomioistuinten henkilöstöä että vastapuolen avustajaa ja todistajia kohtaan.

Kehittämisen tarpeitakin kyselyssä tuli esiin. Tuomarit toivoisivat asianajajilta etenkin todistelun parempaa rajaamista. Rikosasioiden hoitamisesta tuli keskimäärin parempia arvosanoja kuin riita-asioiden hoitamisesta. Pääkäsittely näyttää tuomareiden mielestä sujuvan yleisesti ottaen paremmin kuin valmistelu ja todistelu.

Avovastauksissa tuli esille monenlaisia kriittisiä huomioita. Osa vastaajista koki hankalaksi antaa väittämiin yhden arvosanan koko ammattikunnalle, koska asianajajien toiminnassa ja osaamisessa on eroja. Kyselyssä ilmenneet huomiot ovat liitolle arvokasta tietoa tulevaa varten.

– Asianajajaliitto järjestää koulutusta prosessitaidoista ja hyvästä asianajajatavasta. Kyselytutkimuksen avulla meillä on parempi käsitys siitä, miten koulutusta tulee kohdentaa, sanoo Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson.

Tutkittu viimeksi yhdeksän vuotta sitten

Asianajajien toiminnasta oikeudessa oli jo aika saada uutta tietoa. Viimeksi vastaava kysely tehtiin vuoden 2013 alussa. Silloin kyselyn teki Helsingin Asianajajayhdistys ja se kohdistettiin vain Helsingin hovioikeuspiiriin. Nyt kysely laajeni valtakunnalliseksi.

– Lähestulkoon kaikilla osa-alueilla oli nousua vuodesta 2013, mikä on hyvä merkki. Toisaalta edelleen on hyvin samantyyppisiä haasteita kuin vuosikymmen takaperin, Jakobsson sanoo.

Kyselyyn vastasi 250 tuomaria ja esittelijää. Tuomioistuinten henkilökunnasta 183 vastasi. Tällainen vastausmäärä antaa jo varsin kattavaa tietoa. Kysely ei ole suoraan verrattavissa aiempaan, joka koski vain Helsingin hovioikeuspiiriä.

Yllättävää kyselyn tuoma tieto ei ollut, sanoo kyselytyöryhmää johtanut Hannu Kalkas, joka on asianajaja ja asianajotoimisto Teperi & Co:n osakas.

– Itsekin olen prosessijuristi ja tiedän, missä ne ongelmat ovat. Asianajaja voi tunnistaa näistä itsensä  ja vastapuolensa: näinhän tämä joskus menee, Kalkas sanoo.

Kalkas sanoo, että tuomareiden antamat arvosanat asteikolla yhdestä kuuteen ovat kuitenkin kautta linjan paremmat kuin yhdeksän vuoden takaisessa kyselyssä. Suurimmassa osassa kyselyä asianajajat saivat keskiarvoksi neljä tai enemmän, eli selvästi myönteisen puolella ollaan.

– Paras tulos tuli siitä, että asianajajat ovat päämiehelleen lojaaleja. Sehän tässä hommassa on kaiken a ja o. Päämiehelle tätä työtä tehdään, Kalkas sanoo.

”Asianajajan ammattitaito on jutun analysointia ja kiteyttämistä, ei laventamista ja paisuttamista.”

Todistelua pitää rajata paremmin

Kyselyyn kuului väittämiä, joita pyydettiin arvioimaan asteikolla yhdestä kuuteen. Matalimmat keskiarvot asianajajat saivat todisteluun liittyvistä kysymyksistä.

– On tarvetta kiinnittää huomiota siihen, että todistelu kohdistuu pelkästään riitakysymyksiin. Toinen kehittämisen kohde on kuulustelutekniikka: esimerkiksi pääkuulustelussa ei saisi esittää johdattelevia kysymyksiä, sanoo käräjätuomari Minna Leikas Oulun käräjäoikeudesta. Leikas oli mukana kyselyn laatineessa työryhmässä.

Tuomarien huomiot ovat tuttuja. Asianajajaliitto on tuonut samoja asioita esiin muun muassa työtapareformissaan. Liiton ehdotuksissa korostetaan esimerkiksi sitä, että valmisteluistunnossa pitää rajata asia hyvin ja todistelussa keskittyä riitakysymysten kannalta tarpeelliseen.

Väittämään siitä, että asianajajat yksilöivät selkeästi todisteet vain riidanalaisista seikoista, tuli keskiarvoksi 3,2. Se oli siis niukasti kielteisen puolella. Vielä matalampi arvosana tuli sille, nimeävätkö asianajajat hovioikeudessa vain tarpeellista todistelua eivätkä ”varmuuden vuoksi”: 2,8.

Hannu Kalkas muistuttaa, että menettelyä pitää kehittää puolin ja toisin.

– Kun tuomarit katsovat, että asianajajat esittävät turhaa todistelua riidattomista asioista, asianajajat katsovat, että tuomarit sallivat turhan todistelun. Molemmat väittämät ovat yhtä valideja, Kalkas sanoo.

Myös käräjätuomari Minna Leikas sanoo, että todistelun rajaaminen vaatii yhteistyötä, ja siksi valmisteluistunnossa tehtävä työ on tärkeää.

– Terävöittämisen paikkaa on niin asianajajilla kuin oikeuden puheenjohtajilla.

Yleisesti ottaen Leikas pitää kyselyn tuloksia myönteisinä. Leikas toivoo, että jatkossa asianajajat pääsevät vastavuoroisesti arvioimaan tuomareiden työtä.

Aktiivisempaa sovittelua

Tuomioistuinsovittelu on yleistynyt voimakkaasti. Viime vuosina myös Asianajajaliitto on nostanut paljon esiin sovintoratkaisuihin pyrkimistä.  

Tuomioistuinsovittelua koskevaan kysymykseen vastasi 129 tuomaria tai esittelijää. Asianajajien pyrkimys edistää sovinnon syntymistä oli aihe, joka sai tuomareilta sekä kiitosta että parannustoiveita.

Asianajajat tiedostavat hyvin oman roolinsa tuomioistuinsovittelussa. Vastaajat antoivat hyviä arvosanoja asianajajien joustavuudelle ja pyrkimyksille tehokkaampaan aikatauluttamiseen.

Sen sijaan monien tuomareiden mielestä asianajajat voisivat tehdä enemmän suoria tuomioistuinsovitteluhakemuksia. Tässä keskiarvo oli 3,6 asteikolla 1–6 eli hyvin niukasti myönteisen puolella.

Työryhmä nostikin tämän yhdeksi asianajajien koulutustarpeeksi: tulisi pyrkiä aktiivisemmin sovinnon aikaansaamiseen ja lisätä tietoisuutta siitä, että sovinto on siviilijutuissa mahdollinen jutun kaikissa vaiheissa.

Päämiehen miellyttämistä?

Joissakin asioissa oikeusprosessi voi tuomarin näkökulmasta näyttää erilaiselta kuin asianajajan näkökulmasta. Väittämään siitä, että asianajajat eivät prosessaa vain päämiestä miellyttääkseen, tuli keskiarvoksi vain 3,8.

Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson ei tekisi tästä ongelmaa. Hän muistuttaa, että tuomarit katsovat asiaa oikeudenhoidon näkökulmasta. Sen sijaan asianajaja hoitaa asiakkaansa asiaa, johon voi liittyä hyvinkin henkilökohtaisia piirteitä. Asianajajan tulee osoittaa tukea, ja se on osa työtä.

– Kun asianajaja avustaa hometaloriidan osapuolta tai rikosasian uhria, siinä täytyy olla inhimillisyyttä ja empatiaa mukana. Tuomari keskittyy juridisiin yksityiskohtiin, mutta asiakkaan asiaa ei voi hoitaa niin, että muu elämä pyyhittäisiin pois, Jakobsson sanoo.

Myöskään käräjätuomari Minna Leikas ei näe tässä ongelmaa.

– Yleisesti ottaen asianajajat ajavat asioita päämiehensä edun huomioiden ja asian laadun vaatimalla tavalla. Tämä on oma kokemukseni, vaikka poikkeuksiakin voi olla kyselyn perusteella, Leikas sanoo.

Kiteyttämistä, ei paisuttamista

Napakkaa ilmaisua vai sekavaa tekstimassaa? Kyselyn kirjallista valmistelua koskevassa osiossa kävi ilmi, että asianajajilla on tapana ilmaista asioita laveasti.

Keskiarvon perusteella tuomarit arvioivat asianajajien kirjallisen ilmaisun kohtuulliseksi. Myönteisen puolella ovat arviot siitä, ilmenevätkö haastehakemuksista kantajan vaatimukset perusteineen ja ovatko ne loogisessa yhteydessä toisiinsa.

Kirjelmiä olisi syytä terävöittää. Hyvin vaihtelevia arvioita tuli siitä, onko haastehakemuksissa ja vastauksissa erotettu olennaiset seikat epäolennaisista. Avovastauksissa tuli tiukkaakin palautetta paisuvista teksteistä. Tuomarit toivoivat selkeämpiä ja tiiviimpiä haastehakemuksia ja vastauksia.

– Tuli esiin se, että asianajajan ammattitaito on jutun analysointia ja kiteyttämistä, ei laventamista ja paisuttamista. Se on hyvä ohje, Hannu Kalkas sanoo.

Avovastauksissa tuli esille myös, että tämä on ehkä yleisempi kulttuuri suomalaisissa oikeusprosesseissa: tiivistämiseen ei ole totuttu.

Asiakirjojen kanssa toimitaan nykyisin sähköisesti, ja tässäkin on vielä kehitettävää. Käräjätuomari Minna Leikas kuitenkin kommentoi omien kokemustensa pohjalta, että parannusta on tapahtunut, asianajajat suhtautuvat positiivisesti sähköiseen oikeudenkäyntiin ja ovat opetelleet uusia menettelytapoja.

– He ovat lähettäneet asiakirjoja sähköisesti ja nimenneet asiakirjoja Tuomioistuinviraston ohjeen mukaan. Lisäksi etäyhteyksillä osallistuminen istuntoon on vakiintunut yhdeksi vaihtoehdoksi, jota asianajajat ovat onnistuneesti käyttäneet.

Asianajajia kiinnostavat muiden ammattikuntien näkemykset jatkossakin. Tänä vuonna liitto aikoo tehdä vastaavan kyselyn syyttäjille. 

Rovaniemen hovioikeuspiirissä arvioitiin asianajajia myönteisimmin

Tuomarikyselyn tuloksista löytyi kiinnostava alueellinen erityisyys: Rovaniemen hovioikeuspiirissä asian­­ajajien toimintaa arvioitiin myönteisemmin kuin muualla Suomessa. Ero muuhun maahan näkyi jo käräjäoikeuksissa, mutta korostui hovioikeuksien ­vertailussa.

Kyselyn laatineen työryhmän edus­tajat arvelevat, että tyytyväisyyteen on saattanut vaikuttaa Rovaniemen hovioikeuspiirissä pitkään jatkunut laatuhanke.

Työryhmässä mukana ollut käräjä­tuomari Minna Leikas Oulun käräjä­oikeudesta on toiminut hankkeessa laatukoordinaattorina.

Rovaniemen hovioikeuspiirissä on vuodesta 1999 lähtien käyty aktii­vista vuoropuhelua ja kehitetty tuomio­istuinten työtä eri ammattilaisten yhteistyönä. Tavoitteena on parantaa työtä niin, että oikeudenkäynti täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit, ratkaisut ovat perusteltuja ja tuomioistuinten palvelut kustannuksiltaan saavutettavia.

Laatutyöryhmissä tuomarit, kansliahenkilöstön edustajat ja asianajajat ovat yhdessä työstäneet monenlaisia teemoja: esimerkkeinä todistelu ja sähköisten välineiden käyttö. Työryhmät ovat esimerkiksi laatineet käsittelijän oppaat rikos-,­ riita-, lapsi-, pakkokeino- ja velkajärjestelyasioihin.

– Laatutyö on luonut yhteistä keskustelukulttuuria hyvistä käytän­nöistä ja siitä, millä tavoin asiat sujuisivat hyvin, Leikas sanoo.

Jos kyselyssä ilmenevä tyytyväisyys johtuu edes osittain laatutyöstä, se kertoo siitä, että tällainen vuoropuhelu on tärkeää ja hyödyllistä.

Julkaistu numerossa Advokaatti 2/2022

Kirjoittaja Terhi Hautamäki

on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa Advokaattiin erityisesti laajoja oikeudenhoitoon liittyviä artikkeleita.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki

Uusimmat kirjoitukset

Pääkirjoitus

Simonkadulta Mikonkadulle

Jatkossa muun muassa koulutukset järjestetään Mikonkadun tiloissa, joten entistä useammalla kollegalla on hyvä syy tulla käymään liiton toimistossa. 

Pääkirjoitus

Simonkadulta Mikonkadulle

Jatkossa muun muassa koulutukset järjestetään Mikonkadun tiloissa, joten entistä useammalla kollegalla on hyvä syy tulla käymään liiton toimistossa. 

Asianajajaliiton kolumnit

Niko Jakobsson: Asianajajalain korjaussarjalla kohti kokonaisuudistusta

Vireillä olevalla esityksellä pyritään purkamaan valvontalautakunnan jutturuuhkaa ja tehostamaan asioiden käsittelyä. 

Asianajajaliiton kolumnit

Niko Jakobsson: Asianajajalain korjaussarjalla kohti kokonaisuudistusta

Vireillä olevalla esityksellä pyritään purkamaan valvontalautakunnan jutturuuhkaa ja tehostamaan asioiden käsittelyä. 

Vierailijakolumnit

Johanna Niemi: Oikeudenkäyntikulut puhuttavat

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tulee olla myös riita-asioiden kulusääntelyn perusta, mukaan lukien velvollisuus korvata vastapuolen kulut.

Vierailijakolumnit

Johanna Niemi: Oikeudenkäyntikulut puhuttavat

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tulee olla myös riita-asioiden kulusääntelyn perusta, mukaan lukien velvollisuus korvata vastapuolen kulut.