Valvontalautakunnan täysistunnossa käsitellään jaoston tai puheenjohtajan sille siirtämät asiat. Vain täysistunto voi määrätä seuraamusmaksun (suuruudeltaan 500–15 000 euroa), erottaa asianajajan Asianajajaliiton jäsenyydestä tai tehdä esityksen oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan luvan peruuttamisesta tai seuraamusmaksun määräämisestä. Näissä tapauksissa täysistunnossa järjestetään myös suullinen kuuleminen, johon osapuolet kutsutaan.
Jaosto voi lisäksi siirtää täysistunnon käsiteltäväksi luonteeltaan periaatteelliset asiat, uutta oikeudellista ilmiötä tai asiaa koskevat asiat sekä asiat, joissa jaosto olisi päätymässä äänestykseen. Lisäksi asia voidaan siirtää täysistuntoon, jos jaosto haluaa muuttaa valvontalautakunnan vakiintunutta ratkaisukäytäntöä.
Alla olevien täysistunnon ratkaisujen lisäksi ratkaisukäytäntöön voi tutustua valvontaratkaisujen hakemistossa osoitteessa valvontaratkaisut.fi.
Rauhallista loppuvuotta Advokaatin lukijoille!
Tuoreimpia ratkaisuja
Tuoreimpia ratkaisuja
Rikostuomio johti erottamiseen
Hovioikeus oli tuominnut asianajajan kolmesta laittomasta uhkauksesta, kotirauhan rikkomisesta, ampuma-aserikoksesta sekä ampuma-aserikkomuksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Rikoksia ei voitu pitää vähäisinä, mitä osoitti myös teoista tuomittu yhteinen neljän kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus. Valvontalautakunta piti asianajajan menettelyä erittäin moitittavana riippumatta siitä, että rikokset olivat tapahtuneet asianajotoiminnan ulkopuolella. Asianajajan menettely oli ollut omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa ja vähentämään luottamusta asianajajakuntaan. Asianajaja oli siten menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti.
Koska asianajaja oli tuomittu rangaistukseen rikoksista, joista voitaisiin jo yksistään määrätä erottaminen, ja koska asianajajan menettely oli ollut omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa, valvontalautakunta totesi, että asianajaja oli erotettava Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä. Erottaminen. (Ei lainvoimainen)
Seuraamusmaksu valvontalautakunnalle vastaamisen laiminlyönnistä
Julkinen oikeusavustaja oli avustanut asiakastaan palkan takaisinperintää koskevassa asiassa. Asiakas katsoi avustajan hoitaneen tehtävää monelta osin puutteellisesti. Asiakas oli esimerkiksi saanut tiedon tuomioistuimen päätöksestä vasta ulosottoviraston vireilletuloilmoituksen myötä. Avustaja oli laiminlyönyt muun muassa velvollisuutensa pitää asiakkaansa ajan tasalla tehtävän etenemisestä.
Julkinen oikeusavustaja ei vastannut valvontalautakunnan vastauspyyntöön tai myöhempiin selvityspyyntöihin määräajassa useista muistutuksista ja lisäajan myöntämisestä huolimatta.
Avustaja ei vastannut valvontalautakunnalle myöskään kahdessa muussa samanaikaisesti käsiteltävänä olleessa valvonta-asiassa. Vakiintunut seuraamus vastaamisen laiminlyönnistä on Asianajajaliiton jäsenyydestä erottaminen. Julkinen oikeusavustaja ei kuitenkaan ollut liiton jäsen. Valvontalautakunta piti 2 000 euron seuraamusmaksua oikeasuhtaisena seuraamuksena avustajan menettelystä. Seuraamusmaksu. (Ei lainvoimainen)
Laskutuksesta oli tiedotettu asianmukaisesti
Asiakas kanteli asianajajan laskusta, joka oli ollut lapsen huoltoa koskevassa asiassa yli nelinkertainen kustannusarvioon verrattuna.
Asianajaja oli antanut asiakkaalleen arvion vastaavissa tapauksissa syntyvistä tyypillisistä kustannuksista. Asianajaja ja asiakas olivat keskustelleet yleisellä tasolla siitä, millainen palkkio vastaavissa tapauksissa yleensä laskutetaan. Asianajaja ei ollut antanut kantelijan toimeksiantoa koskevaa yksilöityä hinta-arviota, vaan arvion tehtävän suorittamiseen normaalitilanteessa käytettävästä ajasta.
Lopulliseen toimeksiantoon oli sisältynyt lukuisia kantelijan ohjeistuksella ja hyväksynnällä tehtyjä toimenpiteitä ja työvaiheita, jotka eivät tyypillisesti kuuluneet lapsen huoltoa koskevaan toimeksiantoon. Asianajaja oli tiedottanut asiakastaan laskutukseen liittyvistä seikoista eikä valvontalautakunta havainnut asianajajan menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Ei seuraamusta.
