Totta vai tarua? Kuusi myyttiä asianajajista

Totta vai tarua? Kuusi myyttiä asianajajista

9.5.2023 Teksti Tero Ikäheimonen // Kuvat Julia Tavast

Mikä on asianajaja? Miten se eroaa juristista? Entä Asianajajaliitto? Mikä sen tarkoitus ja tehtävät ovat? Asianajajiin liittyy paljon väärinkäsityksiä ja Advokaatti vastaa niistä muutamaan yleisimpään.

Asianajajille itsestään selviltä tuntuvat kysymykset ovat toisinaan jopa lähimmille sidosryhmille epäselviä, suuresta yleisöstä puhumattakaan. Asianajajaliitto on aktiivisella viestinnällä pyrkinyt vähentämään epäselvyyksiä, mutta työtä riittää

Tähän juttuun on koottu yleisimpiä harhaluuloja ja väärinkäsityksiä, joihin asianajajat törmäävät ammatistaan. Väittämiä on kerätty muun muassa Asianajajaliiton viestinnän avulla: tällaista viestiä heille päin kentältä tulee. Jos koet, että jokin olennainen väärinkäsitys asianajajan työstä jäi käsittelemättä, laita viestiä Advokaatin toimitukseen – jatkojutulle saattaa tulevaisuudessa olla hyvinkin paikkansa.

Asianajajaliitto on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka tehtävinä on hyväksyä uudet asianajajat, ohjeistaa ja valvoa asianajotoimintaa, edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukea asianajajia sekä kehittää suomalaista oikeusvaltiota.

Tämän perustehtävän kirkastaminen jatkuu.

Väite: Asianajaja on sama asia kuin juristi tai lakimies

Yksi yleisimpiä sekaannuksia liittyy asianajaja- ja juristi-termien käyttöön. Juristi (tai vanhahtava lakimies) on yleistermi, jolla tarkoitetaan kaikkia oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Asianajaja puolestaan on suojattu ammattinimike, jonka käyttö on tarkkaan rajattua.

Asianajajaksi haluavan tulee täyttää asianajajalaissa säädetyt kelpoisuusedellytykset, hänellä tulee olla riittävä työkokemus alalta ja lisäksi hänen tulee suorittaa erillinen asianajajatutkinto. Kaikki ehdot täytettyään hän voi hakea Suomen Asianajajaliiton jäseneksi. Liiton hallitus hyväksyy uudet asianajajat, minkä jälkeen heidän lisätään julkiseen asianajajaluetteloon.

Suomessa on noin 20 000 juristia, mutta vain noin 2 200 asianajajaa.

– Maallikolle voi tuntua sekavalta tämä termien ja nimikkeiden viidakko. Suomessa kieltämättä se, ketkä saavat hoitaa oikeudenkäyntejä, on aika monimutkainen systeemi verrattuna moneen muuhun maahan, Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju myöntää.

Suomessa oikeudenkäyntiasiamiehenä saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli niin sanottu lupalakimies. 

Asianajopalveluiden laatu varmistetaan valvonnalla, joka koskee asianajajan toimintaa myös vapaa-ajalla.

Hanna Räihä-Mäntyharju vertaa tilannetta lääketieteeseen. Juristi on terminä hieman kuin yleislääkäri. Asianajajan taas voi ajatella olevan ”erikoislääkäri”, joka on perusopintojen päälle erikoistunut asiakkaiden oikeuksien ajamiseen.

– Meidän ykkösprioriteetti on asiakkaan edun valvominen, Räihä-Mäntyharju tiivistää.

Väite: Asianajajat tienaavat sikamaisia summia

Asianajajien ansiotuloista ei ole olemassa kattavia tilastoja, mutta Asianajajaliiton jäsenkyselyissä asiaa on tutkittu. Niistä selviää, että asianajajien tienisteissä on suurta vaihtelua, joka riippuu paljon toimeksiantojen tyypistä ja toimiston kokoluokasta.

– Isoissa liikejuridiikkaan keskittyvissä toimistoissa tehdään paljon töitä ja toimeksiantojen taloudellinen vastuu on hyvin suuri. Se näkyy laskutuksessakin, Hanna Räihä-Mäntyharju sanoo.

Suurin osa asianajajista työskentelee kuitenkin pienissä, 1–3 hengen toimistoissa. Niissä hoidetaan pääasiassa yksityishenkilöiden ja pienten yritysten arkisia asioita.

Vuonna 2017 tehdyssä asianajajatutkimuksessa asianajotoimistot ilmoittivat liikevaihdokseen juristia kohden (mediaani) noin 145 000 euroa, minimiarvon ollessa noin 13 000 euroa ja maksimiarvon yli 500 000 euroa. Liikevaihto kuvaa yrityksen toiminnan kokoluokkaa, eikä se ole sama asia kuin yrityksen tulos tai sen maksama palkka. Liikevaihdosta maksetaan kaikki yritystoiminnan kulut.

– Keskivertoasianajaja tienaa saman verran kuin muutkin korkeakoulututkinnon suorittaneet ammattilaiset, Räihä-Mäntyharju summaa.

Väite: Asianajajaliitto on ammattiliitto, joka puolustaa asianajajien etua

Nimestään huolimatta Suomen Asianajajaliitto ei ole asianajajien etujärjestö tai ammattiliitto, vaan julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asema on säädetty laissa. Asianajajaliiton tehtävinä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, kouluttaa ja tukea asianajajia sekä kehittää oikeusoloja. Liitto ei tee edunvalvontaa.

– Meidän tehtävä on ennen kaikkea olla oikeusvaltion puolustaja ja varmistaa, että kaikilla kansalaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus saada riippumatonta ja asiantuntevaa oikeudellista apua, tiivistää Asianajajaliiton hallituksen jäsen Jussi Ikonen.

– Varmistamme sen, että valtiovallan vastavoimana on riippumaton ja itsenäinen asianajajakunta, jonka toiminta on tarkasti säänneltyä ja valvottua.

Asianajajaliitto on kuitenkin mukana oikeuspoliittisessa vaikuttamistyössä, vaikkei teekään etujärjestöjen tapaan lobbausta. Liitolla on 18 eri oikeudenaloihin erikoistunutta asiantuntijaryhmää, jotka pyydettäessä antavat lausuntoja eduskunnan lainsäädäntötyössä. Asianajajat arvioivat lausunnoissa erityisesti sitä, miten lausunnon kohteena oleva lainsäädäntö vaikuttaa asianajajien asiakkaisiin – kansalaisiin ja yrityksiin. Asianajajien ammattitaitoa käytetäänkin lakihankkeissa aiempaa useammin, Jussi Ikonen arvioi.

Oikeusvaltiotyötä tehdään myös kansainvälisellä tasolla. Ikonen itse toimii Euroopan Asianajajaliittojen neuvostossa CCBE:ssä Suomen delegaation vetäjänä. CCBE toimii äänenä Euroopan unionin eri instituutioiden suuntaan. Se pyrkii huolehtimaan siitä, että EU:n laajuisissa lakihankkeissa huomioidaan asianajajan työn erityisvaatimukset, kuten luottamuksellinen kommunikaatio asianajajan ja asiakkaan välillä.

Väite: Asianajajaliitto on toiselta nimeltään Juristiliitto

Vastaavasti termit menevät usein sekaisin myös Asianajajaliiton ja Juristiliiton kohdalla. Kyseessä on kaksi täysin erillistä organisaatiota, joilla on omat tehtävänsä. Juristiliitto käytti vuoteen 2022 asti nimeä Suomen Lakimiesliitto, mikä saattaa entisestään hämmentää nimisoppaa.

– Asianajajaliiton tehtävistä monet ovat lakisääteisiä, kun taas Juristiliitto on puhtaasti ammattiliitto eli edunvalvontajärjestö. Heidän tulokulmansa on siis ihan erilainen, vaikka meillä on paljon yhteisiä ajatuksia muun muassa oikeudenhoidon resurssien lisäämisestä, Hanna Räihä-Mäntyharju sanoo.

Asianajaja voi halutessaan kuulua myös Juristiliittoon, ja moni näin tekeekin.

Väite: Asianajajat valvovat toisiaan eikä sanktioita siksi jaeta

Asianajotoiminnan valvonnasta vastaa valvontalautakunta, joka toimii Suomen Asianajajaliiton yhteydessä, kuitenkin itsenäisesti ja riippumattomasti.

Valvontalautakunta voi määrätä asianajajalle kurinpidollisen seuraamuksen, jos se katsoo tämän toimineen väärin eli ammattieettisesti moitittavalla tavalla. Mahdolliset seuraamukset ovat huomautus, varoitus, seuraamusmaksu tai ankarimpana menettelynä erottaminen Suomen Asianajajaliitosta. Lautakunta valvoo myös julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa.

Kantelun asianajajan toiminnasta voi tehdä kuka tahansa, ei ainoastaan asianajajan oma asiakas. Valvonnalla halutaan varmistaa asianajopalveluiden laatu ja erottua muista lakipalveluita tarjoavista juristeista. Asianajaja-nimikettä käyttävä toimii aina valvontalautakunnan toimivallan alaisuudessa.

– Asianajajat toimivat yhteiskunnassa kansan ja valtiovallan välissä. Jotta kansalaisten oikeusturva voidaan taata, asianajajien valvonnan tulee olla riippumatonta. Se on modernin länsimaisen asianajolaitoksen tunnusmerkki, valvontalautakunnan puheenjohtaja Juho Laine sanoo.

Kuinka sitten varmistutaan siitä, että valvonta toimii? Onko vaarana, ettei ”korppi noki korpin silmää” – eli että asianajajat katsovat kollegoidensa töppäilyjä sormien läpi?

– Ei ole. Jo valvontalautakunnan ratkaisut osoittavat, että valvonta toimii. Niistä asioista, joita meidän käsiteltäväksi tulee, noin kolmannes johtaa seuraamukseen, Juho Laine kertoo.

Valvontalautakunnassa ratkaistaan vuosittain noin 100 palkkioriitaa ja noin 500 valvonta-asiaa. Erottamiseen Asianajajaliitosta vaaditaan yleensä toistuvia varoituksia tai tuomio poikkeuksellisen vakavasta rikoksesta. Liitosta erotetaan vuosittain 0–2 asianajajaa.

Juho Laine muistuttaa, että myös valvontaa valvotaan. Lautakunnan toimintaa ja ratkaisuja vahtii oikeuskansleri eli Suomen ylin laillisuusvalvoja. Valvontalautakunnan ratkaisuista on myös mahdollista valittaa tuomioistuimeen eli käytännössä Helsingin hovioikeuteen.

Väite: Asianajajat yrittävät puhua rikollisia vapaaksi

Julkisuudessa asianajajat esiintyvät useimmiten suurta huomiota herättävien rikosjuttujen yhteydessä. Rikosasiat ovat kuitenkin vain osa asianajajien toimintakentästä: noin 70 prosentissa asianajotoimistoista rikosasiat muodostavat alle neljäsosan palkkiolaskutuksesta.

Kokenut rikosasianajaja Jussi Sarvikivi ei tee eroa sen suhteen, edustaako hän oikeudenkäynnissä asianomistajaa eli rikoksen uhria vai vastaajaa eli rikoksesta syytettyä. Asianajajan tehtävä on aina sama: asiakkaan edun ajaminen.

– Asianajajan tehtävänä on varmistaa, että oikeuskäsittely etenee asianmukaisesti ja päämiehen kannalta olennaiset seikat tulevat siinä huomioiduksi, Sarvikivi sanoo.

– Ei kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä. Faktoja ei voi muuttaa, eikä valehdella voi, hän painottaa.

Asianajajan tehtävä ei siis ole puhua mustaa valkoiseksi. Sarvikivi on edustanut urallaan vakavista rikoksista syytettyjä, ja hän sanookin, että mitä vakavammasta rikosnimikkeestä on kyse, sitä paremman puolustuksen tulisi olla. Selvältäkin vaikuttava tapaus voi osoittautua joksikin aivan muuksi, kun pintaa hieman raaputtaa. Asianajajan tehtävä on suhtautua kriittisesti siihen, mikä tapauksessa todella on faktaa.

– Meillä tapahtuu esimerkiksi vääriä tunnustuksia. Syynä voivat olla mielenterveysongelmat, tai esimerkiksi jengijutuissa voi olla muunlaisia motiiveja ottaa syyt niskoilleen. Asianajajan tulee suhtautua avoimen kriittisesti myös siihen, ovatkohan asiat menneet ihan aidosti niin kuin asiakas sanoo. Totuus on usein tarua ihmeellisempää, Sarvikivi sanoo. 

 

Julkaistu numerossa Advokaatti 2/2023

Kirjoittaja Tero Ikäheimonen

on vapaa toimittaja, viestintäalan yrittäjä ja Advokaatin toimitussihteeri.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki

Uusimmat kirjoitukset

Pääkirjoitus

Asianajajaliiton tarkoitus kirkkaaksi

Asianajajaliiton tehtävänä on varmistaa asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus, säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, edistää asianajopalvelujen laatua sekä kehittää oikeusoloja, kirjoittaa Hanna Räihä-Mäntyharju.

Pääkirjoitus

Asianajajaliiton tarkoitus kirkkaaksi

Asianajajaliiton tehtävänä on varmistaa asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus, säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, edistää asianajopalvelujen laatua sekä kehittää oikeusoloja, kirjoittaa Hanna Räihä-Mäntyharju.

Koulutus

Toimiston sähköinen järjestäminen, osa I – Asiakirjahallinta, rutiinien automatisointi ja tietoturva

14.3.2024 järjestetään asianhallintajärjestelmiin ja tietoturvaa liittyvä koulutus, johon voi osallistua läsnä tai etänä.

Koulutus

Toimiston sähköinen järjestäminen, osa I – Asiakirjahallinta, rutiinien automatisointi ja tietoturva

14.3.2024 järjestetään asianhallintajärjestelmiin ja tietoturvaa liittyvä koulutus, johon voi osallistua läsnä tai etänä.