Image for Valvontalautakunnan uusimpia ratkaisuja

Valvontalautakunnan uusimpia ratkaisuja

Valvontalautakunnan uusimpia ratkaisuja

27.11.2023

Valvontalautakuntaan saapuu vuosittain lähes 600 asiaa, ­joista suurin osa koskee esteellisyyttä, vastaamattomuutta, ­viivyttelyä ja huolimattomuutta. ­Valvontalautakunnan ­ratkaistavaksi voi kuitenkin päätyä mitä erikoisempia ­tapauksia, ja tällä kertaa esittelyssä on tällaisia ­epätavanomaisempia kanteluita.

Lakikirja ei sekoittunut aikakauslehteen

Asianajaja oli avustanut asiakastaan yhtiöoikeudellisessa asiassa. Asianajajaa moitittiin siitä, että tämä oli käyttänyt Valitut Palat -lehteä hallituksen kokouksissa ja lukenut siitä lainauksia toimittajan kirjoittamista teksteistä, jotka eivät olleet perustuneet lakiin vaan mielipiteisiin. ­Asianajaja oli lukenut lainauksia lehdestä väittäen, että hän lukisi Suomen lakia, sekä vedonnut päätöksessään näihin lainauksiin.

Valvontalautakunta totesi, että asianajaja oli voinut ­hallituksen kokouk­sessa asiakkaansa etua ajaessaan vedota haluamaansa oikeuskirjallisuuteen. Asianajaja oli kiistänyt, että hän olisi lukenut kokouksessa Valitut Palat -lehteä ja viitannut lukemaansa lakitekstinä, eikä valvontalautakunnalle esitetty aineisto antanut aihetta epäillä asianajajan asiassa esittämää selvitystä. Valvontalautakunta ei ollut havainnut asianajajan menettelyssä mitään moitit­tavaa. Ei seuraamusta.

Kuka lähetti alapeukun?

Kantelija oli toimittanut asianajajalle tekstiviestitse kuvat omasta ja puolisonsa henkilöllisyystodistuksesta henkilöllisyyden tarkastamista varten ja todennut viestissään, että hänen puolisollaan ei vielä ollut suomalaista henkilökorttia. Kantelijan mukaan asianajaja oli reagoinut kantelijan viestiin alaspäin osoittavalla peukalolla, minkä kantelija oli kokenut loukkaavana.

Valvontalautakunta totesi, että keskustelunäkymästä ei ilmennyt varmuudella, kumpi keskustelun osapuolista moitteen kohteena olevan peukalomerkin oli lähettänyt. Kantelijan kertoman mukaan hän oli saanut puhelimeensa ilmoituksen asianajajan lähettämästä merkistä, mitä ei ollut aihetta epäillä. Valvontalautakunta ei kuitenkaan asian­ajajan antama selvitys ja tehtävän muutoin asiallinen hoitaminen huomioon ottaen pitänyt uskottavana, että asian­ajaja olisi reagoinut tarkoituksella tällä tavoin kante­lijan viestiin. Valvontalautakunta katsoi kyseessä olleen tahaton näppäilyvirhe, eikä asianajajan havaittu menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Ei seuraamusta.

Pullakahvit sai tarjota

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja oli palkannut asiakkaansa puolesta yrityksen siivoa­maan ja tyhjentämään asiakkaan asunnon ennen sen myyntiä. Asianajaja vastasi kanteluun luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan valvonnasta vastaavana asianajajana. Kantelun mukaan avustaja oli lähettänyt taloyhtiön asukkaille kirjeen, jossa tämä oli pyytänyt havaintoja ja vihjeitä yrityksen siivouksesta. Vastineeksi havainnoista avustaja tarjosi pullakahvit ja juridisten asiakirjojen valmistelua.

Valvontalautakunta katsoi, että luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tiedoista vastineeksi tarjoamia pullakahveja ei ollut pidettävä vaihtokauppana, lahjuksena tai korvauksena toimeksiannon hankinnasta, vaan eräänlaisena hyväksyttävänä vieraanvaraisuutena. Valvontalautakunta katsoi kuitenkin, että tarjousta tiettyjen oikeudellisten asiakirjojen ilmaisesta valmistelusta ei voitu pitää asiayhteydessään asiallisena tai oikeana. Asianajaja oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Huomautus.

Ratkaisukäytäntöön voi tutustua valvontaratkaisujen hakemistossa osoitteessa valvontaratkaisut.fi.

Julkaistu numerossa Advokaatti 5/2023

Kirjoittaja Britta Andersin

on valvontayksikön päällikkö. Hän kirjoittaa lehteen valvontalautakunnan ratkaisuista.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki