Hakutulokset haulle: palkkio

Valvontalautakunnan tuoreista ratkaisuista on tällä kertaa poimittu asianajajan palkkion kohtuullisuutta ja laskutusta käsitteleviä tapauksia.

Oikeusapupalkkion korotuksen puolesta tehdyn työn tuloksettomuus on ollut oikeuspoliittisen työn turhauttavin osa, kirjoittaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju.

Helsingin seudulla asianajajan on mahdollista erikoistua hyvin pitkälle omalla oikeudenalallaan. Huolta aiheuttaa paikalleen jämähtänyt oikeusapupalkkion taso.

Asianajajilla on velvollisuus valvoa asianajotoimiston muun henkilökunnan työtä. Usein valvontavastuun nojalla vireille tulleessa valvonta-­asiassa on kyse asianajotoimistossa työskentelevän luvan saaneen ­oikeudenkäyntiavustajan hoitamasta tehtävästä, jonka osalta hän ei ole ­henkilökohtaisesti valvontalautakunnan valvonnan alainen. Asianajotoimistossa työskentelevä luvan saanut ­oikeudenkäyntiavustaja ei myöskään itse vastaa palkkioriita-asiaan, vaan se kohdistetaan ­toimeksiannosta vastanneeseen asianajajaan.

Britanniassa ja Norjassa asianajajat ovat lakkoilleet oikeusapupalkkioiden heikon tason vuoksi. Englannissa ja Walesissa saatiin korotus. Norjassa vasta perustettiin komitea palkkiotasoa suosittamaan.

Asia, josta ei hirveästi asianajajakunnan keskuudessa julkisesti tai välttämättä edes toimistojen sisällä keskustella, on asiakkaiden kohtaaminen. Esimerkiksi asianajajatutkinnossa opetetaan kyllä kirjelmien kirjoittamista ja oikeudessa esiintymistä, mutta opastusta perusasiakastyöhön pitäisi olla vielä enemmän. Kohtaamisella tarkoitan tässä ennen kaikkea sen kysymyksen (kenties jatkuvaa) selvittämistä, miten toimeksiantoa pitäisi hoitaa. Puhun tässä…

Asianajajaliiton nimi ja logo tulevat muuttumaan, mutta vanha tuttu keihäsmies jää elämään jäsenistön käyttöön tarkoitetussa yhteisömerkissä.

Asianajajaliiton uusi puheenjohtaja Eero-Pekka Uotila näkee oikeusprosessien pitkittymisessä riskin, että ihmisten keskinäinen luottamus yhteiskunnassa alkaa rakoilla.

Julkisella puolella voi keskittyä ihmisten auttamiseen, sanoo Helsingin johtava julkinen oikeusavustaja Nina Solas-Iloniemi. Hän höllentäisi oikeusavun tulorajoja siten, että nykyistä useampi ihminen olisi oikeutettu apuun.

Asianajajaliitto on tavannut kuluneen syksyn aikana paljon poliittisia vaikuttajia sekä sidosryhmiä.