Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kaarlo Tuori kirjoitti kirjan ystävänsä, asianajaja Matti Wuoren (1945–2005) tärkeimmistä jutuista. Ne kuvaavat arvojen muutosta, jonka suomalainen yhteiskunta on käynyt läpi 1960-luvulta tähän päivään.
Uhrimäärältään Suomen rikoshistorian laajin juttu eteni marraskuussa 2023 käräjille. Advokaatti kysyi eri osapuolilta, millaista venymistä Vastaamo-tietomurto on vaatinut.
Lataa pdf-näköislehti Tutustu
Melko yleinen kysymys päämiehiltä on ”Mitä oikeuskäytäntö sanoo tästä?” Melko yleinen vastaus on ”ei mitään”. Suomen kokoinen maa ei millään tuota sellaista määrää oikeudenkäyntejä, että ennakkotapauksia riittäisi kaikkeen.
Uhrimäärältään Suomen rikoshistorian laajin juttu eteni marraskuussa käräjille. Uhrien määrä, yli 33 000, on suurempi kuin vaikkapa Forssan asukasluku.
Ihmisoikeudet eivät saa joutua sodan uhriksi, sanoo Ukrainan kansallisen asianajajaliiton varapuheenjohtaja Valentyn Gvozdiy.
Rikosuhripäivystyksen palveluja käytti viime vuonna lähes 30 000 asiakasta. Rikosten uhreja kuormittavat käsittelyaikojen pituus ja inhimillisen kontaktin puute prosessin aikana, sanoo vapaaehtoistyötä päivystyksessä tekevä asianajaja.
Julkaisemme tällä palstalla asianajotoimistojen meille ilmoittamia nimitysuutisia.
Lappeenranta on osoittautunut Jussi Luukolle ja Krista Vierimaalle parhaaksi mahdolliseksi paikaksi tehdä asianajajan töitä. Palstalla tutustutaan Asianajajaliiton paikallisosastoihin. Vuorossa on Kaakon osasto.
Asianajajaliitto on tavannut kuluneen syksyn aikana paljon poliittisia vaikuttajia sekä sidosryhmiä.
Valvontalautakuntaan saapuu vuosittain lähes 600 asiaa, joista suurin osa koskee esteellisyyttä, vastaamattomuutta, viivyttelyä ja huolimattomuutta. Valvontalautakunnan ratkaistavaksi voi kuitenkin päätyä mitä erikoisempia tapauksia, ja tällä kertaa esittelyssä on tällaisia epätavanomaisempia kanteluja.
