Hakutulokset haulle: EIT

Itä-Suomen alueella asuu 400 000 ihmistä, ja töitä riittää juristeille. Kaksi paluumuuttaja-asianajajaa löysi Joensuusta työ- ja perhe-elämän välille tasapainon.

Suomen Asianajajaliitto on aktiivisesti mukana asianajoalan kansainvälisessä toiminnassa. Resurssimme ovat moneen suureen liittoon verrattuna hyvin rajalliset, joten olemme pohtineet tarkasti, mihin voimavaramme panostamme. Meille läheisiä ja tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden liitot, joiden johto kokoontuu vuosittain keskustelemaan yhteisistä asioista. Pääsihteerit pitävät tiiviisti yhteyttä myös muina…

Rikosuhripäivystyksen palveluja käytti viime vuonna lähes 30 000 asiakasta. Rikosten uhreja kuormittavat käsittelyaikojen pituus ja inhimillisen kontaktin puute prosessin aikana, sanoo vapaa­ehtoistyötä päivystyksessä tekevä asianajaja.

Asianajajaliitto on tavannut kuluneen syksyn aikana paljon poliittisia vaikuttajia sekä sidosryhmiä.

Melko yleinen kysymys päämiehiltä on ”Mitä oikeuskäytäntö sanoo tästä?” Melko yleinen vastaus on ”ei mitään”. Suomen kokoinen maa ei millään tuota sellaista määrää oikeudenkäyntejä, että ennakkotapauksia riittäisi kaikkeen. Olisin yllättynyt, jos tekoäly kykenisi syrjäyttämään asianajajat opiskelemalla kaikki korkeimmassa oikeudessa ja hovioikeuksissa ratkaistut asiat (hyvä apuri sellainen toki olisi).

Lappeenranta on osoittautunut Jussi Luukolle ja Krista Vierimaalle parhaaksi mahdolliseksi paikaksi tehdä asianajajan töitä. Palstalla tutustutaan Asianajajaliiton paikallisosastoihin. Vuorossa on Kaakon osasto.

Uhrimäärältään Suomen rikoshistorian laajin juttu eteni marraskuussa käräjille. Uhrien määrä, yli 33 000, on suurempi kuin vaikkapa Forssan asukasluku.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kaarlo Tuori kirjoitti kirjan ystävänsä, asianajaja Matti Wuoren (1945–2005) tärkeimmistä jutuista. Ne kuvaavat arvojen muutosta, jonka suomalainen yhteiskunta on käynyt läpi 1960-luvulta tähän päivään.

Ihmisoikeudet eivät saa joutua sodan uhriksi, sanoo Ukrainan kansallisen asianajajaliiton varapuheenjohtaja Valentyn Gvozdiy.

Valvontalautakuntaan saapuu vuosittain lähes 600 asiaa, ­joista suurin osa koskee esteellisyyttä, vastaamattomuutta, ­viivyttelyä ja huolimattomuutta. ­Valvontalautakunnan ­ratkaistavaksi voi kuitenkin päätyä mitä erikoisempia ­tapauksia, ja tällä kertaa esittelyssä on tällaisia ­epätavanomaisempia kanteluita.