Hakutulokset haulle: asianajajat

Asianajajat vastaavat omalta osaltaan suomalaisen oikeusvaltion tulevaisuudesta yhdessä muiden oikeudenhoidon toimijoiden kanssa.

Oikeuslaitoksen jättihanke AIPA on kohta maalissa, mutta asianajajat joutuvat lähettämään tuomioistuimiin yhä sähköpostiliitteitä ja paperipostia.

Asianajajat ovat lojaaleja päämiehilleen ja toimivat asiallisesti oikeudessa, kertoivat tuomarit kyselyssä. Eniten kritiikkiä asianajajat saivat turhasta todistelusta, jota esitetään varmuuden vuoksi. Viimeksi vastaava kysely tehtiin vuoden 2013 alussa. Silloin kyselyn teki Helsingin Asianajajayhdistys ja se kohdistettiin vain Helsingin hovioikeuspiiriin. Nyt kysely laajeni valtakunnalliseksi.

Konsta Kauppi suoritti asianajajatutkinnon viime syksynä työn ohessa. Asianajajatutkinnon suorittaneena juristina ja lupalakimiehenä hän toivoo pääsevänsä entistä useammin mukaan oikeudenkäynteihin, sillä oikeussalin dynamiikka on kiinnostanut häntä lapsesta saakka.

Italialaisen Dario Alessin oli tarkoitus viettää Suomessa vaihto-opiskeluvuosi. Ihastuminen on venyttänyt vuoden jo 24 vuoteen, ja hänestä on tullut poikkeustapaus: asianajajatutkinnon Suomessa suorittanut ulkomaalainen.

Huhtikuun alussa käyttöön otettu ASSI-asiointipalvelu mullisti asianajajien yhteydenpidon Asianajajaliittoon. Puhelinsoittojen, sähköpostiviestittelyn ja kirjepostin sijaan asianajajat voivat nyt päivittää tietojaan ja seurata asiansa etenemistä tietoturvallisessa asiointipalvelussa ajasta ja paikasta riippumatta.

Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson haluaisi kirjauksen asianajajista, asianajajayhteisöstä ja asianajosalaisuudesta perustuslakiin. Lisäksi hän haluaa edistää oikeudenhoidon digitalisaatiota.

Oheisissa valvontalautakunnan ratkaisuissa korostuu ­asianajajan velvollisuus tiedottaa asiakastaan viipymättä asiassa ­saadusta ­ratkaisusta. Riittävänä ei ole pidetty pelkästään päätöksen ­toimittamista, vaan se tulisi myös käydä asiakkaan kanssa läpi ennen muutoksenhaun päättymistä. Asiakas päättää siitä, ­haluaako hän käyttää valitusoikeuttaan.

Julkisella puolella voi keskittyä ihmisten auttamiseen, sanoo Helsingin johtava julkinen oikeusavustaja Nina Solas-Iloniemi. Hän höllentäisi oikeusavun tulorajoja siten, että nykyistä useampi ihminen olisi oikeutettu apuun.

Itä-Suomen alueella asuu 400 000 ihmistä, ja töitä riittää juristeille. Kaksi paluumuuttaja-asianajajaa löysi Joensuusta työ- ja perhe-elämän välille tasapainon.